Tässä artikkelissa haluan selventää, miten voimme globaalisti puuttua ilmaston lämpenemiseen maatalouden näkökulmasta.  Alkuun peruskäsitteet ja sitten pääsemmekin ratkaisuihin – jotka eivät ehkä ole markkinataloudelle ja suuryhtiöille mieleisiä, mutta meidän tulee vaatia muutosta siitä huolimatta!

Mistä hiili, joka sitoutuu maaperään, tulee?

– Suurin osa hiilestä sitoutuu maahan Ilmasta, kun kasvi yhteyttää
– Fotosynteesin kaava:
6 CO2 + 6 H2O -> C6H12O6 + 6 O2 eli hiilidioksidista ja vedestä muodostuu sokeria ja happea

 

Mitä tarkoittaa kasvihuoneilmiö?

Hiilidioksidia (CO2) ja muita kasvihuonekaasuja (kuten metaani) kerääntyy ilmakehään kerrokseksi, joka estää liikaa kuumuutta haihtumasta avaruuteen.  Näin ollen maapallon pinta kuumenee ja aiheuttaa ilmastonmuutosta.

 

Ilmastonmuutoksen hidastaminen

Keinoja on monia ja niitä kaikkia tarvitaan yhtä aikaa.  Meidän tulee pyrkiä sitomaan mahdollisimman paljon hiiltä maaperään, mutta myös pyrkiä ehkäisemään uusien kasvihuonekaasujen muodostumista.

Agroforestry ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ovat vastauksia hiilen sidontaan

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen roolia olen avannut aiemmassa *artikkelissani*.

Termillä tarkoitetaan metsänhoitometodia, jossa ei missään vaiheessa tehdä avohakkuuta.  Avohakkuun vaikutus hiilensidontaan metsässä on käänteinen yli 20 vuotta, eli metsä, joka on hiilinielu tai hiilivarasto, muuttuu hiilen luovuttajaksi 20 vuoden ajaksi avohakkuun jälkeen.  2/3 metsän sitomasta hiilestä sitoutuu maaperään ja avohakkuu vapauttaa tämän hiilivarannon pohjavesien kuljetettavaksi vesistöjä pitkin Itämereen.  (Lähteet tekstiin löytyvät yo artikkeli-linkin takaa).

Agroforestry eli peltometsäviljely on viljelymetodi, jossa viljelymaata halkovat puuistutukset.  Puulajit voivat olla esimerkiksi joko typensitojapuita, jolloin puut toimivat myös lannoittajina, tai hedelmäpuita, joka voi parhaimmillaan nostaa maa-alan sadon määrää jopa 40%.

Miksi puut ovat tärkeitä?

  • Sitoo hiiltä
  • Nostaa vettä syvältä maasta – tasoittavat kastelun tarvetta
  • Tuulen suojaa – luovat viljelylle suotuisampia mikroilmastoja
  • Mahdollistaa CO2 yhteyttämisen tuulensuojan ansiosta – aavalla pellolla tuuli estää kasveja sitomasta hiilidioksidia ja hidastaa yhteyttämistä
  • Juuret sitoo maa-ainesta – estää eroosiota – puun juuret pidättävät maan ravinteita liukenemasta vesien mukana
  • Pesiä eläimille – puut lisäävät monin tavoin monimuotoisuutta viljelymailla ja turvaavat esimerkiksi yleisten lintujen lisääntymismahdollisuuksia
  • Ruokaa eläimille ja ihmisille – hedelmät, marjat, sekä muut käytettävät keräilytuotteet, symbioottiset sienilajit
  • Varjostaa – vähentää paahteisuutta
  • Lämpöä – luo lämpimämpiä mikroilmastoja
  • Polttopuut
  • Rakennusmateriaali, käsityömateriaali – puurakenteet on kestävä hiilivarasto
  • Luovuttaa happea
  • Sienten puiden yhteistyö, symbioosi
  • Meluvalli
  • Puhdistaa ilmaa
  • Typensidonta – mm leppä ja tyrni ovat puita, joilla on juuristossaan typpinystyröitä, jotka sitovat typpeä maahan ja näin ollen myös lannoittavat viljelymaita

Metaani on hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu

Metaania vapautuu erityisesti soita kuivattaessa.  Metaani on Suomessa erityisen olennainen kaasu, sillä 2/3 Suomen pinta-alasta on muinoin ollut suota.  Tämän vuoksi Suomen pitäisi lopettaa välittömästi uusien turvesoiden kuivaaminen.  Kuivauksessa olevien soiden valumaojat tulee tukkia.  Näistä ojista virtaa myös paljon ravinteita Itämereen, jonka rooli on myös tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Maailma.net *artikkelissa* nähdään suuryhtiöiden (kuten Monsanto) intressien – tuholaismyrkkyjen ja GMO glyfosaattiresistenttien kasvien avulla (linkki aiempaan artikkeliini aiheesta) – toteutetun Afrikan ”vihreän vallankumouksen” eli ekosysteemi- ja ihmiskokeen epäonnistuminen.

Kun tekstissä puhutaan tuholaismyrkystä ja siemenistä, niin tarkoitetaan tietysti glyfosaattia eli ”round uppia” ja GMO geenimuunneltuja glyfosaattiresistenttejä siemeniä eli kyseessä on ollut suuren alan ekosysteemi- ja ihmiskoe, johon muutaman miljardin panostus on laskettu jäävän tuotekehittelykuluina tuottojen varjoon.

Systeemi tähtää monokulttuuriin, jossa ylimääräiset elämänmuodot kuolevat/tapetaan ruoantuotantoblokkien alueelta ja ympäriltä.  Lisäksi tietenkin orjuutetaan kaikki viljely suuryhtiöiden alaiseksi = Monsanto.  Viljelyinfra on myyty alun almuja vastaan ja lopputulos on nälänhädän kasvu.  Toivottavasti oma hallituksemme ei milloinkaan astu moisiin sudenkuoppiin.

Lisäksi tuolta puuttuu puut. Puiden merkitystä maanviljelyssä ei ole ymmärretty jostain syystä.  Kuvitellaan niiden vievän pinta-alaa, mutta kuten yllä mainitsin, puut mm hoitavat vesihuoltoa, nostavat pohjavettä syvyyksistä, ylläpitävät milroilmastoja, toimivat tuulensuojana, josta aiheutuu kasveille mn otollisemmat yhteyttämisolosuhteet hiilidioksidin kannalta, biodiversiteetti, lintujen ja muiden eläimien selviytyminen jne.

On tietenkin suuryhtiöiden intressien vastaista lähteä tämänkaltaisilla toimilla parantamaan maailmaa ja estämään ilmastonmuutosta – joka tietenkin on suurelta osin myös suuryhtiöiden luoma globaali uhka.  Mutta meidän pitää vaatia ja toimia nyt!