Nigerialaisen naisen ja lapsen kohtalo ovat nyt sisäministeriön käsissä.  Pakkopalautuksen uhka leijuu yllä yhtä aikaa, kun ihmiskaupan uhreille ei ole järjestetty oikeudenmukaista kuulemista.

Migri on määritellyt, että äiti pitää palauttaa ja lapsen etu on olla äidin kanssa.  11-vuotias suomalaisen kulttuurin viiden vuoden aikana omaksunut poika on näin ollen pakkopalautuksen uhan alla.  Toki lapsen tulee pysyä äidin luona, mutta näin röyhkeästi lapsen etuun viitaten Migri pyhittää pakkopalautuksen.  On törkeää palauttaa suomalaistunut lapsi ja kutsua sitä lapsen eduksi.

….

Joulun alla havahduin hätähuutoon.  Teljän seurakunnan aktiivit, kärjessä Kirkkoherra Kaisa Huhtala, oli laittanut liikkeelle avunpyyntöä ihmiskaupan uhrin puolesta.  Kyse olisi nuoren äidin ja 11-vuotiaan pojan elämästä – koin sydämessäni, että nyt on toimittava.

Ainakin osaisin kerätä nimiä adressiin tehokkaasti ja vuosi sitten onnistuin auttamaan Kai Mykkäsen sisäministerikaudella samankaltaisessa tilanteessa ollutta nigerialaisnaista.  Päätin yrittää parhaani.

Järjestimme kriisipalaverin Porissa parin päivän varoitusajalla ja juuri ennen joulua.  Paikalle saapui joulukiireistä huolimatta yli kymmenen aktiivia.   Laadimme strategiaa ja kävimme läpi sometuksen saloja.

Huomioitavaa tapaamisessa oli, että paikalla oli kaikkien puolueiden kannattajia.  Myös maahanmuuttokielteiseksi miellettyjen puolueiden riveistä löytyi ymmärrystä ihmiskaupan uhreille.  Oli ilo huomata, että erittäin laajalla yhteiskunnallisella rintamalla ollaan huolissaan tilanteesta ja siitä millaisen kuvan Suomi antaa maailmalle – hyväksymmekö hiljaa järjestäytyneen rikollisuuden?

Kampanja alkoi tuottaa tulosta ja lopulta adressin allekirjoitti n 3500 henkilöä.  Media kiinnostui Joyn kohtalosta, sillä asiantuntijoidenkin mukaan oli hämmästyttävää, että turvapaikkaa ei äidille ja lapselle Suomesta tarjottu.  Heidän historiansa valossa ei ollut perusteltua antaa negatiivista päätöstä.

….

Tänään sisäministeriöllä

Luovutimme adressin Kaisa Huhtalan ja Hanna Lindbergin kanssa.  Vastassamme oli Sami Kerman,  sisäministeri Maria Ohisalon henkilökohtainen avustaja.  Lisäksi mukana oli moniammatillisen työryhmän kanssa laatimani vetoomus ministerille, jossa otettiin kantaa myös muihin turvapaikanhaun kuumiin aiheisiin.

Aiheesta uutisoi Kansan Uutiset

….

Vetoomus ministeri Ohisalolle:

Hyvä sisäministeri Maria Ohisalo,

Moniammatillinen, turvapaikanhakijoita työssä sekä vapaaehtoisina byrokratian kanssa auttanut työryhmämme esittää vetoomuksen turvapaikkaprosessien oikeudenmukaisemmasta ja inhimillisemmästä käsittelystä.  Vetoomus perustuu kokemuksiimme epäoikeudenmukaisesta turvapaikkaprosessin toteutuksesta käytännössä.  Vetoomuksen sisältö toteutuessaan tukee Suomen taloutta ja työvoimapulaa.

Vetoamme ministeriä takaamaan ihmiskaupan uhri Joy Osadolorille oikeudenmukaisen toisen kuulemisen, sekä viemään lakimuutoksin eteenpäin epäkohtia turvapaikanhakuprosessien käsittelyssä. 

Meidän tulee varmistaa, ettei Suomesta enää lähetetä turvapaikanhakijoita väkivallan uhreiksi.

Hallituksen on aika ottaa kantaa prosessien epäjohdonmukaisuuteen inhimillisen kärsimyksen estämiseksi.  Suomi tarvitsee työvoimaa, joten työperäisten oleskelulupien myöntämistä tulisi helpottaa tuntuvasti.

Ihmiskaupan uhrien tilanne Suomessa:

Adressissa n 3500 henkilöä vaatii ihmiskaupan uhri Joy Osadolorille oikeuden mukaista toista kuulemista ja sen takaamiseksi pakkopalautuksen keskeyttämistä.  Erityisesti tulee ottaa huomioon myös hänen poikansa tilanne.  11-vuotias poika on asunut jo 5-vuotta Suomessa ja omaksunut maamme kulttuurin ja kielen vahvana osana omaa identiteettiään.  Heidän palauttamisensa epävarmoihin olosuhteisiin on epäeettistä, sillä todennäköisyys väkivaltaan ja hyväksikäyttöön ovat suuret.

Asiantuntijan arvion mukaan heidän tapauksessaan turvapaikkaperusteet täyttyvät, vaikka Migri on linjannut toisin.  Joy Osadolor on joutunut kokemaan toistuvaa vakavaa väkivaltaa, joka on mm aiheuttanut kaksi keskenmenoa ja hänen vanhempansa on surmattu.  On epäinhimillistä palauttaa häntä samoihin oloihin, joista hän on henkensä kaupalla paennut.  On tapauksia, joissa Migrin päätöksen jälkeen henkilö on surmattu hyvin pian palautuksen jälkeen.

Se, että jatkamme erittäin haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja lasten palauttamista lähtömaihin, joissa hyväksi käyttö on tapahtunut, on merkki Suomen hiljaisesta hyväksynnästä ihmiskaupalle ja kansainväliselle rikollisuudelle.

Mikäli palautamme seksikauppaan alistettuja, ihmiskaupanuhriksi todettuja, akuutin väkivallan uhan alta paenneita henkilöitä lähtömaihin, on selvää, etteivät uhrit jatkossa uskalla hakeutua viranomaisten luo ja silloin Suomi toiminnallaan tukee ihmiskaupparikollisuutta.  Suomen pitäisi myös arvioida palautusmaan olosuhteita hakijan turvallisuuden vaikka maa olisi Euroopassa.

Hallituksen tulee ottaa kantaa ihmiskauppaan ja kansainväliseen prostituutioon alistavaan rikollisuuteen tekemällä selkeän linjauksen rikollisuutta vastaan.

Joy Osadolorin kuulemista ei ole toteutettu oikeudenmukaisesti.  Vuosi sitten sisäministeri Kai Mykkänen teki aiheesta lakialoitteen, mutta on epäselvää mitä sen käsittelylle on tapahtunut.  Pyydämme ministeriötä tarkistamaan lakialoitteen tilanteen. 

Työluvat ja perheenyhdistäminen

Lisäksi vaadimme toimia turvapaikkalainsäädännön epäkohtien korjaamiseksi.  Sellaisiksi on listattu työlupien saamisen ongelmat, tulorajojen tarkistaminen työperäisen perheenyhdistämisen mahdollistamiseksi, paperittomien henkilöiden työperäisten oleskelulupien saaminen, perheenyhdistämisen helpottaminen ja yrittäjänä toimimisen mahdollistaminen, sekä perheenyhditämisten kautta Suomeen tulevien henkilöiden kotouttamisen varmistaminen.

Yrittäjyys ja työnteko

Käytännössä tunnemme lukuisia esimerkkejä siitä, miten turvapaikanhakijat ovat saaneet töitä Suomesta, mutta eivät saa jatkaa työpaikoillaan TE-toimiston tarveharkintalausunnon myötä.  Tämä epäkohta tulisi ehdottomasti korjata.  Yrittäjät eivät uskalla palkata turvapaikanhakijoita tästä syystä, sillä jokaiseen työhön perehdyttäminen vie aikansa.  Hyvän työntekijän menettäminen on yrityksille suuri tappio.  Yrityksen halu hakea työperäistä oleskelulupaa työntekijälle on jo osoitus työntekijän pätevyydestä työhön ja tämän tulisi riittää.  Olemalla myöntämättä lupia tässä tilanteessa vaarannamme varsinkin pienten yritysten toimintaa.

Erittäin haavoittuvia ryhmiä, joita oma systeemimme rankaisee:

-> Passittomat, syntymätodistusta vailla olevat (usein useamman polven pakolaisia). Kohtuuttomat vaatimukset muukalaispassin myöntämiselle.  Juuri tämä ryhmä on usein todella suojan tarpeessa ja kuitenkin heitä kohdellaan kaikkein huonoiten.  Haasteet dokumenttien saamiseksi omasta maasta tulee ottaa huomioon.

-> Paperittomat työntekijät.  Kielteisillä turvapaikkapäätöksillä ajetaan ihmisiä tilanteeseen, jossa laillisesti selviytyminen on lähes mahdotonta.  Jos henkilö ei saa tehdä työtä, mutta ei myöskään voi väkivallan uhan vuoksi poistua maasta, hänestä tulee merkittävä rasite yhteiskunnalle.  Mikäli työnteko sallitaan hänen on mahdollista elättää itsensä ja tienata verovaroja valtiolle.

 

-> Perheenyhdistäjät, joilla on tuloperustainen vaade yhdistämisessä. Perheenjäsenet joutuvat elämään vastoin tahtoaan erossa toisistaan.  Lieveilmiöitä: psyykkinen oireilu, raskaampi palvelujen käyttö, heikko suoriutuvuus kielen oppimisessa/koulutuksessa.  Perheen Suomessa oleva jäsen tekee kaikkensa tukeakseen ulkomailla olevaa perhettään, joten tämä on myös iso resurssivuoto, kun rahaa lähetetään ulkomaille.  Myös maastapoistettujen (ei rikosperusta) lasten ja puolisoiden kokemus epäoikeudenmukaisuudesta huono lähtökohta yhteiskunnalliselle osallisuudelle.
Ratkaisu: Harkinnanvaraisuus tuloperusteissa, tulorajojen järkevöittäminen tasolle, joka todellisuudessa riittää, varsinkin monilapsisten perheiden elättämiseen.  Perheenyhdistämisen mahdollistaminen myös toissijaisessa oleskeluluvassa.

 

-> Perheenyhdistäjät, jotka (tulevat suoraan maahan ja kotiin) jäävät puolison antaman informaation varaan. Ilman omakielistä tuloinfoa oikeuksista hyväksikäyttömahdollisuus ja ihmiskauppamaiset perheolosuhteet mahdollisia. Puoliso voi tietoisesti estää altistuminen tiedolle ja ihmissuhteille, koska se on perheenkokoajan kannalta epäedullista. KOHDISTUU ERITYISESTI NAISIIN!
Ratkaisu: Valvotaan, että jokainen maahantulija saa henkilökohtaisen perusinfon oikeuksistaan oleskelulupakortin luovutuksen yhteydessä omalla kielellään.

 

-> Vanhempien poistamiset maasta lapsen edulla perustellen – on erittäin epäeettisiä silloin, kun vanhemmasta ei ole vaaraa lapselle eikä puolisolle (myös Osadolor).
Ratkaisu: Lapsen etua aidosti arvioidaan yhtä uskottavasti kuin kantasuomalaisilla lapsilla eikä alisteta arviointia kulloisenkin hallituksen ulkomaalaispolitiikan alle.

-> Yrittäjät – Turvapaikanhakijoiden yrityksen perustamista vaikeuttavat haasteet tulisi selvittää ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupien saamista helpottaa mm yllämainituin keinoin. 
Ratkaisu: Passittomuus ei saisi olla este yrittäjyydelle.  Myös yrityksen tulevaisuutta arvioidessa tulee huomioida alakohtaisesti, että harvoin yritysten ensimmäiset 3 vuotta on tulokseltaan tuottavia, vaan tuotot menevät investointeihin, silti yrityksessä voidaan nähdä potentiaalia.

Työryhmän puolesta,
Ihmisoikeusaktivisti Lotta Laaksonen