Pyöräilen Inarissa tunturin laella. Pysähdyn katselemaan suomaisemaa. Vesi tirskuu noroina suopatjan halkaisevaan ojaan. Suon kuivatus tapahtuu silmieni edessä. Vesi solisee hiljaisuuden keskellä hyvin kauniisti! Näen tapahtumien ketjun.
Lapin maisemaa hallitsevat tunturit, avarat näkymät ja erilaiset suot. Suomi – suomaa. Turve tuntuu hyvältä iholla ja parantaa. Turvekammit ovat osa rakennushistoriaamme. Teollisen vallankumouksen jyrä on kuitenkin raadellut myös suomme. Yli 50% soista on ojitettu ja kuivattu metsäpohjaksi. Järkyttävintä on raapia, raiskata, kaluta tyhjäksi suopohjamme turpeesta lämmön tuottoon.
Entäs sitten?
Kuvittele, jos et olisi koskaan nähnyt, miten vesi muuttuu höyryksi kuumennettaessa ja sitten selittäisiin, että laitetaan tuli alle ja tämä vesi tässä haihtuu ilmaan. Pystyisitkö tämän kuvittelemaan ja ymmärtämään? Näkisitkö myös, miten hyöry muodostaa kuuraa talvella?
Me kaikki tiedämme mitä höyry on, miten se käyttäytyy. Se on itsestään selvää. Mutta monille tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää, että kun suot kuivatetaan, niistä haihtuu metaania joka estää maapallon lämmön haihtumista avaruuteen ja näin ollen maapallo kuumenee hiljalleen elinkelvottomaksi. Lisäksi hapan, ravinnepitoinen vesi virtaa vesistöjen läpi aina Itämereen aiheuttaen siellä happamoitumista, rehevöitymistä ja niihin liittyviä ekologisia ketjureaktiota.
Ainoa vastuullinen näkökanta on hidastaa prosessia. Jokainen vastuullinen ihminen puolustaa ekosysteemiä ja biodiversiteettiä. ”Sodassa” luonnon puolesta meidän uhrauksemme ei ole henki, vaan ainoastaan vaihtaa teknologinen hyvinvointimme kevyempään. Ekologialla leikkiminen on leikkimistä tulevaisuudella. Nyt on aika lopettaa leikki ja ottaa tulevaisuus tosissaan!
Tosi asiassa maapallon resurssit riittävät tämän hetkisen väestön tarpeisiin – maailma on valmis. Resurssointia pitäisi tasata, kilpailua rauhottaa ja sotiminen lopettaa. Maankäytön muutokset tulisi mininoida, ruokavalio kohtuullistaa, kulutus asettaa kestävämmälle pohjalle ja omavaraviljelyä tukea.
Tekninen kehitys ekologisten keksintöjen suhteen on olennaista, mutta Marssiin ei tarvitse päästä, kännykät ovat jo riittäviä, me emme tarvitse 15G:tä ja tehokkaampia pelikonsoleja, vaan rauhoittumista, lyhyempiä työpäiviä, perheaikaa, talkoilua, yhdessä tekemistä, jossa kaikkea ei mitata rahassa. Eikä meidän tarvitse polttaa turvetta.
Vielä ehtii mukaan kampanjaan!
Hashtag #irtiturpeesta trendaa tällä hetkellä erityisesti twitterissä, eli sinne peukuttamaan ja tykkäämään! Viidakkorumpu on se väline, jolla kansalaisaloitteet leviävät! Itse teen parhaani edistääkseni aloitetta! Twitterissä tiliäni voi seurata TÄÄLTÄ
SLL irti turpeesta -kampajan sivusto
Muutama soinen fiilistelukuva pyöräretkeltä Inarissa viime kesänä 🙂
