Lentovero kansalaisaloite luovutettiin tänään eduskunnan pikkuparlamentissa.  Paikalle oli tullut asiantuntijoita, aktiiveja sekä lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajia kertomaan tämän hetkisistä näkemyksistään.  

Lokakuussa lentoveroa vaatinut kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta.  Aloitteen vaatimus matkojen verotuksesta perustuu siihen, että lentäminen on saastuttavin matkustamisen muoto ja kuitenkin muihin verratttuna aliverotettu.  Lentovero on käytössä jo monissa maissa.  Se on teknisesti helppo säätää ja hallinnollisesti helppo toteuttaa.

“On aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.  Lentämiselle on vaihtoehtoja: juna, etätyöt, kotimaan omat, kotiseutumatkailu.  Heitämme nyt pallon kansanedustajille”, alustaa kampanjan aktivisti Silja Jääskeläinen.  

Perussuomalaisten Jussi Halla-Aho aloitti kansanedustajien puheenvuorot.  “Ainoa tapa vähentää merkittävällä tavalla lentoliikenteen päästöjä on vähentää lentoliikennettä.”  Toteaa Halla-Aho painokkaasti ja jatkaa:  “Tärkeimpänä ratkaisuna olisi lyhyiden reittilentojen kovempi hinnoittelu, joka saisi erityisesti yritykset miettimään, onko järkevää lennättää henkilöstöä ympäri Eurooppaa.”

Pia Lohikoski kertoo vasemmistoliiton kannasta:  “Ruotsissa lentovero on vähentänyt lentämistä.  Suomen asettama hiilineutraaliustavoite on lentoverossa edelläkävijämaita kunnianhimoisempi.  Tähtäämme Euroopan laajuiseen kerosiiniveroon.  Suomen tulisi liittyä EU:n edelläkävijämaiden joukkoon, luoda paineita Euroopanlaajuisen veron kehittämiseen.  Ranskan mallin mukaisesti kerätyt verovarat kohdistettaisiin julkisen liikenteen tukemiseen.”  Vihreiden Emma Karin mukaan kansalaisaloite on tuonut uudenlaista keskustelua eduskuntaan.  Hallitus on sitoutunut 30 000 miljoonan hiilitonnin vähennys. Vielä on tehtävä 19 000 milj tonnin edestä töitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ympäristöpoliittinen erityisavustaja Tuomas Kuoppala pitää tärkeimpänä lentoliikenteeseen kohdistuvana toimena päästökaupan tiukentamista ja sen jälkeen kävisi kerosiinin verotukseen käsiksi.  “Myös lennonohjaustekniikoita tulee parantaa, jotta lentokoneet eivät kiertele turhaan taivaalla”.  Ari Torniainen jatkaa keskustan olevan sitoutunut hallitusohjelman mukaiseen suunnitelmaan ensisijaisesti globaalisti ja Eurooppa vetoisesti, ei niinkään kansallisesti.  Sekoitevelvoitteen avulla 30% kerosiinista tulisi korvata biopolttoaineilla.

“Ei ole mielekästä, että Helsingistä on halvempaa lentää Lontooseen, kuin matkustaa junalla Jyväskylään.  Rautatieverkko on rakennettava niin hyväksi, ettei kellekään tulisi mieleenkään tehdä alle 500 km matkoja lentokoneella”, toteaa RKP:n Anders Adlercreutz ja peräänkuuluttaa pakollisena valintana päästökompensaatiotoimintoa lentovarauksiin.  Pakollisesta maksusta ei kuitenkaan olisi kyse.  Halla-Aho puolestaan kumosi vapaaehtoiset maksut viherpesuna.

Tietokirjailija Risto Isomäen mukaan lopullinen tavoite tulee olla globaali lentovero, kokoelma erillisia kansallisia lentoveroja ei ole hyvä, mutta tarvitsemme niitä välttämättömänä välivaiheena.  Aktivisti Janne Kilpinen korostaa, että EU:ssa tarvitsee yksimielisyyttä.  Tällä hetkellä EU:n päätöksenteko näyttää vaikealta ja siksi on erityisen tärkeää, että Suomi näyttää vahvaa esimerkkiä muille.

“Lähtökohtaisesti pitäisi laskea myös painoarvoa sille, että jo 55000 henkeä on allekirjoittanut aloitteen.”  aktivisti Lotta Laaksonen vaatii poliittisille päättäjille suunnatussa puheenvuorossaan.  Kansalaisaloitteen vaikutusmahdollisuudet ovat monenlaiset, vaikka ensisijainen tavoite on vaikuttaa suoraan kansalliseen lainsäädäntöön.  “Kun olin ympäristövaliokunnassa edustamassa vuosi sitten mikromuovialoitetta, ympäristöministeriöstä kerrottiin, että aloitteemme on jo vaikuttanut EU:n lainsäädännön kehittämiseen.  Suomen esimerkkiä kuunnellaan ja meillä tehdyillä kansalaisaloitteilla on painoa-arvoa jopa EU:ssa saakka”.

Kaikki puolueet olivat lähtökohtaisesti yhtämielisiä kansalaisaloitteen lähtökohdista: lentäminen on liian halpaa muihin matkustusmuotoihin verrattuna ja jonkinlainen verotus on tarpeen.   Yhtämielisyys saavutettiin myös raideliikenteen kehittämistarpeessa.  Mielipiteitä halkoi näkemykset siitä odotetaanko kansainvälisen verotuksen kehittymistä vai lähdetäänkö kehittämään omaa kansallista verotusta. Lähes kaikki puolueet toivat puheenvuoroissaan esiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.  

Ryhmäkuva lentoveroaktiiveista vasemmalta oikealle: 

Riitta Salasto, Liisa Jääskeläinen, Tehilah Auramo, Oona Blom, Silja Jääskeläinen, Ina Rosberg, Risto Isomäki, Lotta Laaksonen, Anu Säilynoja, Tove Selin