Viime päivien hamstraus oli shokki lukuisien somepäivitysten mukaan vähävaraisille, mutta kokonaiskuva on laajempi kuin kotivaran kerääminen.
Kolikolla on kääntöpuoli. Nimittäin hätävaran hamstraamista suurempi pitempiaikainen vaikutus lieneekin sillä, että koko kansan ruokailurutiinit muuttuivat kertaheitolla! Lähes kaikki koulu- ja työpaikkaruokailu siirtyivät koteihin, kun perheen ruoantarve kasvoi neljänneksen. Kaupanhyllyjen tyhjentyminen ei johdukaan pelkästään ”järjettömästä hamstrauksesta”.
Mikä on 25% lisää ruokakaupoille on 100% pois lounasruokailuyrittäjiltä. Tämän huomaamme siinä, että ravintolapalvelun yrityksiä alkoi heti mennä nurin, lomautuksia ja irtisanomisia sadella välittömästi. Kyseessä on suuri rakenteellinen muutos, josta toipuminen vaatii kekseliäisyyttä.
Ruoka ei ole loppumassa – jakelukanavat muuttuvat
Toiset kaatuvat, osa vielä nousee uuden toiminnan muodossa, joillekin riittää tauko, mutta tauon pituus on epäselvää ja raskaat pilvet riippuvat niiden yllä, jotka ovat tälle alalle kouluttautuneet, luoneet uraa, ehkä yrittäjinä panostaneet kaikkensa. Tulevaisuudesta ei tiedä mitään – miten pian yhteiskunta palaa entisiin kaavoihin: lapset kouluun, illanistujaiset ravintoloihin, musiikkiesitykset, palaverit ja urheiluottelut tarjoillaan ruoan kanssa.
Yhteiskunnallisen ruokahuollon paine siirtyy nyt enemmän kauppojen varaan, kun taas laitoskeittiöt, pitopalvelut ja ruokayrittäjät kärsivät, elleivät ole valmiit modifioimaan palveluaan muutoksessa. Kaikki tuottajat, jotka ovat vahvasti sidoksissa työpaikka- tai kouluruokailuun ovat nyt kovilla. Yhtä aikaa kaupan riskinottokykyä mitataan, kun kristallipallon näkymässä ovat sekä tyhjät kadut, että 25% kasvava kuluttajamarkkina.
Vähävaraisten ahdinko on tuntuva
Vähävaraisten ruokakassipalvelut ovat nyt kokonaan lopetettu. Epidemian huippua on ennustettu toukokuulle, mutta mistään ei voi olla varma. Vähävaraiset ovat todellisessa hädässä, pikavippifirmat jyräävät eurot silmissä, kansa ja yritykset velkaantuvat, monelle ahdinko luo masennusta ja yhteiskunta tulee olemaan kovilla joka saralla.
Vapaaehtoinen ruokajako Turussa ja Paraisilla 24.3.
Haluaisin tarjota tähän loppuun valistuneen ratkaisun, mutta sellaista ei tietenkään ole. Pidetään huolta toisistamme. Tärkeimpiä ovat ruoka, lämpö, terveys, koulutus, näiden perustoimintojen ylläpito kaikille tulee olla yhteinen tahtomme – naapurin ja ystävän auttaminen. Ylikansallisten firmojen riisto tulisi laittaa kuriin ja tukea hädässä olevia selviytymistaistossa, joka on nyt konkreettinen.