Kävin juuri kohta kohdalta läpi Turun yleiskaavaehdotuksen 2029, jossa ajetaan Kupittaan siirtolapuutarhan alasajoa keskustarakentamisen tieltä.  Kulttuurihistorialtaan arvokas kohde sijaitsee alueella, josta rakennusyhtiöt jo kilpailevat kulisseissa.  Blogini on tällä kertaa kopio virallisesta kaavamuistutuksesta, jonka laadin käyden läpi kaavaehdotusta kohta kohdalta.  Muistutuksen jätimme Elävän Kulttuurin Koroinen -yhdistyksen nimissä, jonka pitkäaikainen jäsen olen.

Muutosesitys kaavaan: esitys kaavan hylkäämisestä Kupittaan siirtolapuutarhaa koskevan ehdotuksen osalta

Ote yleiskaavaehdotuksesta 2029, Kupittaan siirtolapuutarhan seutu, jota muistutus koskee:
“Kupittaan siirtolapuutarhan alue ja sen vieressä sijaitseva Citymarketin alue on osoitettu C-3-merkinnällä.  Vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin siirtolapuutarha. Geometrisen rakenteen ja pienikokoisten kesämajojen lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta muistuttavat yhä hedelmäpuut ja perennalajisto. Vaikka siirtolapuutarhan sijainti vilkasliikenteisten katujen puristuksissa ei enää optimaalinen, omaleimaisella alueella on edelleen kulttuuri- ja puutarhahistoriallista arvoa. Kohde on myös yhteisöllisesti merkittävä sekä osa viherverkkoa.  Siirtolapuutarhan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, koska sen alueen sijainti on kaupunkikehityksen kannalta keskeinen. Alue sijaitsee maakuntakaavassa määritellyllä maankäytön tehostamisen vyöhykkeellä eli ns. seudullisen joukkoliikenneakselin alueella. C-3-merkintä edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä osa alueesta on osoitettava kaikille avoimeksi virkistysalueeksi. Kupittaan siirtolapuutarhan korvaava siirtolapuutarha on kaavoitettu Koroistenniemen läheisyyteen.”

Perustelut muistutukseen:

Kaavaehdotuksessa todetaan: “Vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin siirtolapuutarha. Geometrisen rakenteen ja pienikokoisten kesämajojen lisäksi alkuperäisestä suunnitelmasta muistuttavat yhä hedelmäpuut ja perennalajisto. Vaikka siirtolapuutarhan sijainti vilkasliikenteisten katujen puristuksissa ei enää optimaalinen, omaleimaisella alueella on edelleen kulttuuri- ja puutarhahistoriallista arvoa. Kohde on myös yhteisöllisesti merkittävä sekä osa viherverkkoa.”

Vastaus:  Tämä kaavaehdotukseen sisällytetty lausunto on sisällöllisesti vahva kannanotto juurisyihin, miksi kaavaehdotus pitää siirtolapuutarhan muutosten osalta hylätä.  Kupittaan Siirtolapuutarha on merkittävä osa Turun työväen historiaa – siinä missä Ruissalon huvilat ovat osa porvariston historiaa.

Kaavaehdotuksessa todetaan:  “C-3-merkintä edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä osa alueesta on osoitettava kaikille avoimeksi virkistysalueeksi.”

Vastaus:  Kupittaan siirtolapuutarha-alue on yleisölle avoin kohde, erikoisine perenna- ja maatiaiskasvikantoineen, eräänlainen kollektiivinen kasvititeellinen puutarha kaupungin sydämessä.  Vanhaa perinnekasvikantaa on myös LUKE (luonnonvarakeskus) ja Turun yliopisto tutkineet, alue on elävä puutarhahistoriallinen geenipankki.  Siirtolapuutarhan palstoilla kasvavat rinnan muinaistulokkaat, 1800-luvun uutuuskasvit, vanhoissa puutarhoissa tavattavien omenalajikkeiden kirjo sekä puutarhan eri vuosikymmenien kasvikokeilujen muistot.  Alueelta on listattu yli 500 kasvilajia.  Opetushallitus on rahoittanut alueella päiväkotilasten luontosuhteen vahvistumista edistänyttä Multaa ja mukuloita -hanketta.  Ei ole mitenkään perusteltua väittää, etteikö alue olisi avoin virkistysalue mitä parhaimmalla tavalla.

C-3 alueen osayleiskaavamerkintöjen selitteessä kuvataan, ote:  “Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa.”

Vastaus:  Kaavauudistus on täten C-3 asemakaavamerkinnän vastainen, koska rakennuskokonaisuus muodostaa kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja on ollut vahva osa kaupunkilaisten puutarhakulttuurin kehittymistä.  Kupittaan siirtolapuutarha on merkittävä osa Turun työväen historiaa – siinä missä Ruissalon huvilat ovat osa porvariston historiaa.

Kaavaehdotuksessa todetaan:  “Siirtolapuutarhan alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, koska sen alueen sijainti on kaupunkikehityksen kannalta keskeinen.”

Vastaus:  Kulttuurihistoriallisesti, sekä monimuotoisuuden näkökulmasta merkittävää puutarhakohdetta ei ole moraalisesti perusteltua tuhota keskustatoimintoja ylläpitäväksi monokulttuuriin pohjaavaksi alueeksi.  Kaikenlaiset turhat maankäytön muutokset ymmärretään nykyään luontokatoa aiheuttavaksi.  Myös monet linnut, jotka ovat selvä indikaattori luontokadosta, ovat tehneet pesiään Kupittaan Siirtolapuutarhan alueelle.

Kaavaehdotuksessa todetaan:  “Kupittaan siirtolapuutarhan korvaava siirtolapuutarha on kaavoitettu Koroistenniemen läheisyyteen.”

Vastaus:  On hyvä, että Koroisille suunnitellaan uutta siirtolapuutarhaa, mutta se ei voi mitenkään korvata Kupittaan siirtolapuutarha-aluetta. Kupittaan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, joka ei ole siirrettävissä. Siirtolapuutarhoja tarvitaan enemmän.

Kaavaehdotus on Turun kaupungin strategian vastainen:  Vuonna 2020 Turun kaupunki ilmoitti verkkosivustollaan aloittaneensa luonnon monimuotoisuusohjelman laadinnan ympäristöarvojen säilyttämiseksi. “Tavoitteena on luoda käytännön toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi Turussa.”  Kaupunkiviljely on nostettu merkittäväksi osaksi kestävän kehityksen edistämistä.

Turun museokeskus toteaa lausuntonaan:  “Kupittaan siirtolapuutarhalla on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo Turun ensimmäisenä siirtolapuutarhana, jonka erityisiin ominaispiirteisiin kuuluvat kooltaan pienet mökit sekä lähellä oleva kaupungin keskusta.  Verrattaessa Kupittaan siirtolapuutarhaa muihin Suomen siirtolapuutarhoihin, voi todeta, että muiden siirtolapuutarhojen kesämajat, mökit ovat suurempia, yli 10 m2 ja lisäksi ne sijaitsevat yleensä puistomaisella alueella tai huomattavasti kauempana kaupungin keskustasta. Kupittaan siirtolapuutarhan merkittävyyttä ja ainutlaatuisuutta lisäävät juuri sen sijainti lähellä keskustaa ja sen kesämajojen pienimuotoisuus. Nämä yhdessä muodostavat alueesta omaleimaisen, vehreän pienoismaailman. Kupittaan siirtolapuutarha muodostaa lisäksi hienon kokonaisuuden yhdessä Kunnallissairaalantien toisella puolella olevan Kupittaan ruotsalaistaloalueen kanssa, jonka rakentuminen pohjautuu 1920-luvun puutarhakaupunkiaatteen mukaiseen Kupittaan Kupittaan puistokylään.”

“Kupittaan siirtolapuutarhan siirtäminen muualle tarkoittaa käytännössä toiminnan siirtämistä. Siinä yhteydessä nykyinen alue, sen mökit ja palstat, puretaan. Silloin menetetään kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka ominaispiirteet eivät ole muualle siirrettävissä.

Olemme käyneet kaavaehdotuksen läpi ja todenneet sen olevan kaupungin strategian vastainen, rikkoen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden varjelua.  Alue on asemakaavan C-3 merkinnän mukaisesti kaupunkilaisille avoin virkistysalue ja kulttuurihistoriallisesti arvokas säästettävä kohde.  Myös Turun museokeskus on ottanut vahvasti kantaa alueen säilyttämisen puolesta.