TALOUS KUNTOON, RESURSSIVUODOT TUKKOON, PIENYRITTÄJYYS KASVUUN
Suomen talous ja työttömyys saadaan kuntoon yrittäjyydellä, perustulolla, tukkimalla resurssivuodot ja tuotteistamalla vientiä.
Maksulliset välikädet kuriin
Virtuaalinen yrityskylä imitoi vanhaa kylärakennetta. Kivijalkakaupat menettävät asemaansa, kun ostoliikenne kohdistuu enemmän nettiin ja kauppakeskuksiin. Vastaiskuna luomu- ja lähiruokapuolella on yleistymässä rekotoritoiminta, jossa asiakas tilaa tuotteet netistä ja noutaa ne sovitusta paikasta. Tulevaisuudessa meidän tulee pyristellä loitommalle ylikansallisista suuryrityksistä ja tukea kotimaista osaamista. Kevytyrittäjän yksinkertaiseen kirjanpitoon tarvitaan verottajan sivulle suora, helppo kirjanpitolinkki. Helpotukset yrittäjän arkeen on panostus omavaraisempaan Suomeen.
Veroparatiisin ovet repsottavat auki
Pääomavoitot keskittyvät entistä harvemmille. Maailman eniten omistava 1% omistaa 77% sijoitusomaisuudesta. Varakkaimpiin kohdistuvan yhteisöveron taso on laskenut. Suomessa varakkain 5% omistaa n 35% nettovarallisuudesta. *Agressiivinen verosuunnittelu* on lain puitteissa tapahtuvaa verojen välttelyä.
Yritykset toimivat monikansallisesti, mutta verolait ovat kansallisia. Tuotto siirretään korkeamman verotuksen maasta matalamman verotuksen maihin mm yrityksen sisäisten lainojen avulla. Saman konsernin yhtiöt voivat tasata voitot ja tappiot keskenään. Todelliset investoinnit eivät liiku, mutta voitot liikkuvat paperilla. Suomessa yhteisövero on 20%, Luxemburgissa 1%. Suomen veromenetykset ovat 11% yhteisöverotuotosta, n 1 miljardi /vuosi. Euroopassa menetykset ovat arviolta 75-180 miljardia euroa.
Lainsäädännöllä yhteisöverovuodot kuriin:
- Agressiivisen verosuunnittelun torjunta veronkiertosäännöksillä (korkovähennysrajoitus)
- EU:n yhteinen yritysveropohja
- Läpinäkyvyyden lisääminen (maakohtainen raportointi, julkisen keskustelun paine)
Mitä voisi olla turvallinen moderni pienyrittäjyys?
Pienyrittäjät ovat ja tulevat olemaan jatkossa yhä suurempi työllistäjä. Tuki kohdistetaan palkkaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä byrokratian helpottamiseen turvaten resurssit itsensä työllistämiseen ja hyvänä työnantajana toimimiseen.
- Perustulo tukee kevyt-, mikro ja pienyrittäjyyttä silloin, kun firman tuotto painuu lähelle pakkaspistettä, eikä varaa omaan palkkaan ole.
- ALV prosenttien tarkistus. Alat, joista on vaikea saada riittävä kate, jotka tukevat ympäristötavoitteiden toteutumista, hyvinvointiamme ja kansansivistystä – käsityöläisyys, korjaus- ja kierrätystoiminta, luomusertifioidut tuotteet, kurssittaminen – tulisi saada ALV verohelpotuksia.
- Palkkatukijärjestelmän päivitys:
Tavallisin palkkatuki kattaa palkkojen sivukulut. Valtion kassasta säästyy työttömyystuet ja vatio saa yritystoiminnasta verotuloja. Työllistävänä toimena palkkatuki on edullinen väline, yrittäjälle merkittävä apu ja työttömyyden kukistamiseen parhaiten toimiva tuki.
- Yhdistysten määrärahoihin uusi 80% tukiluokka, joka olisi haettavissa ympäri vuoden.
- Oppisopimuksessa palkkatuki kaikissa tapauksissa koko sopimuksen ajalle.
- Tuen pidennys vuoteen – puolen vuoden jälkeen tukeen 10% alennus – työpaikkoihin saadaan parempi jatkuvuus.
4. Sairaspoissaolojen ja äitiys/isyyslomien korvaaminen siirretään kokonaan valtiolle. Sairapäiväraha 1. päivästä alkaen, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus välittömästi palkata sijaisen samalla palkalla ilman, että tilanne vaarantaa yrityksen taloutta tai yrittäjä joutuu tekemään tuplavuoroa. Äitiyslomat ja perhevapaat eivät saa vaikuttaa työnantajan tilanteeseen. Tämä ylläpitää “naisen euro” problematiikkaa.
Vientiin tuotteita raaka-ainemassan sijaan
Suomen viennin tulee koostua enemmän palveluista, osaamisesta ja valmiista tuotteista, vähemmän teollisuuteen suunnatusta raaka-aineesta. Meidän tulee estää valtiontaseen – mineraalien ja maapohjan alennusmyynti ulkomaille.
Esimerkiksi puuteollisuudesta: tuotteistetaan vienti halvan sellumassan ja paperin sijaan. Puurakentaminen on erittäin ilmastoystävällinen rakennustapa. Puurakenteet ovat kestävä ratkaisu hiilen sitomiseen! Kasvava metsä toimii hiilinieluna, tiiviisti kasvanut tukkipuu otetaan rakennuskäyttöön ja näin hiili varastoituu taloihin – kun taas betoniteollisuus ja erilaiset modernit muovirakenteet ovat erittäin epäekologinen ja kestämätön rakennustapa. EU:n teollisuuden CO2 päästöistä 80% syntyy materiaaleista joita käytetään rakentamisessa.