Suomen talous ja työttömyys saadaan kuntoon yrittäjyydellä, perustulolla,tukkimalla resurssivuodot ja tuotteistamalla vientiä.

Maksulliset välikädet kuriin

Kivijalkakaupat menettävät asemaansa, kun ostoliikenne kohdistuu enemmän nettiin ja kauppakeskuksiin. Vastaiskuna luomu- ja lähi- ruokapuolella on yleistymässä Reko-toritoimin- ta, jossa asiakas tilaa tuotteet netistä ja noutaa ne sovitusta paikasta. Virtuaalinen yrityskylä imitoi vanhaa kylärakennetta.

Tulevaisuudessa meidän tulee pyristellä loi- tommalle ylikansallisista suuryrityksistä ja tukea kotimaista osaamista. Kevytyrittäjän yksinker- taiseen kirjanpitoon tarvitaan verottajan sivulle suora, helppo kirjanpitolinkki. Helpotukset yrit- täjän arkeen on panostus omavaraisempaan Suomeen.

Veroparatiisin ovet repsottavat auki

Pääomavoitot keskittyvät entistä harvemmille. Maailman eniten omistava 1 % omistaa 77 % si- joitusomaisuudesta. Varakkaimpiin kohdistuvan yhteisöveron taso on laskenut. Suomessa varak- kain 5 % omistaa noin 35 % nettovarallisuudesta. Aggressiivinen verosuunnittelu on lain puit- teissa tapahtuvaa verojen välttelyä.

Yritykset toimivat monikansallisesti, mutta verolait ovat kansallisia. Tuotot siirretään kor- keamman verotuksen maasta matalamman ve- rotuksen maihin mm. yrityksen sisäisten laino- jen avulla. Saman konsernin yhtiöt voivat tasata voitot ja tappiot keskenään. Todelliset investoin- nit eivät liiku, mutta voitot liikkuvat paperilla.

Suomessa yhteisövero on 20 %, Luxemburgis- sa 1 %. Suomen veromenetykset ovat 11 % yhtei- söverotuotosta, noin miljardi euroa vuodessa. Euroopassa menetykset ovat arviolta 75–180 miljardia euroa.

Lainsäädännöllä yhteisöverovuodot kuriin

  • Aggressiivisen verosuunnittelun torjunta veronkiertosäännöksillä (korkovähennys- rajoitus)
  • EU:n yhteinen yritysveropohja
  • Läpinäkyvyyden lisääminen (maakohtainen raportointi, julkisen keskustelun paine)

    Mitä voisi olla turvallinen moderni pienyrittäjyys?

    Pienyrittäjät ovat ja tulevat olemaan jatkossa yhä suurempi työllistäjä. Tuki kohdistetaan palk- kaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä byro- kratian helpottamiseen. Näin turvataan resurssit itsensä työllistämiseen ja hyvänä työnantajana toimimiseen.

    Perustulo

    Tukee kevyt-, mikro ja pienyrittäjyyttä silloin, kun firman tuotto painuu lähelle pakkaspistettä, eikä varaa omaan palkkaan ole.

    ALV-prosenttien tarkistus

    Niiden alojen, joista on vaikea saada riittävä ka- te ja jotka tukevat ympäristötavoitteiden to- teutumista, hyvinvointiamme ja kansansivis- tystä, tulisi saada arvonlisäverohelpotuksia. Tällaisia aloja ovat mm. käsityöläisyys, korjaus- ja kierrätystoiminta, luomusertifioidut tuotteet ja kurssittaminen.

    Palkkatukijärjestelmän päivitys

    Tavallisin palkkatuki kattaa palkkojen sivukulut. Valtion kassasta säästyy työttömyystuet ja valtio saa yritystoiminnasta verotuloja. Työllistävänä toimena palkkatuki on edullinen väline, yrittä- jälle merkittävä apu ja työttömyyden kukista- miseen parhaiten toimiva tuki.

  • Yhdistysten määrärahoihin uusi 80 % tuki- luokka, joka olisi haettavissa ympäri vuoden.
  • Oppisopimuksessa palkkatuki kaikissa tapauksissa koko sopimuksen ajalle.
  • Tuen pidennys vuoteen, puolen vuoden jälkeen tukeen 10 % alennus. Työpaikkoihin saadaan parempi jatkuvuus.

Sairaspoissaolojen ja äitiys- ja isyyslomien korvaaminen siirretään kokonaan valtiolle
Sairaspäiväraha ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus välittömästi palkata sijainen samalla palkalla ilman, että ti- lanne vaarantaa yrityksen taloutta tai yrittäjä joutuu tekemään tuplavuoroa. Äitiyslomat ja perhevapaat eivät saa vaikuttaa työnantajan tilanteeseen. Tämä ylläpitää “naisen euro” -problematiikkaa.

Vientiin tuotteita raaka-ainemassan sijaan

Suomen viennin tulee koostua enemmän pal- veluista, osaamisesta ja valmiista tuotteista, vähemmän teollisuuteen suunnatusta raaka- aineesta. Meidän tulee estää valtiontaseen, mi- neraalien ja maapohjan, alennusmyynti ulko- maille.

Esimerkkinä puuteollisuudessa tuotteistetaan vienti halvan sellumassan ja paperin sijaan. Puu- rakentaminen on erittäin ilmastoystävällinen rakennustapa. Puurakenteet ovat kestävä rat- kaisu hiilen sitomiseen! Kasvava metsä toimii hiilinieluna, tiiviisti kasvanut tukkipuu otetaan rakennuskäyttöön ja näin hiili varastoituu ta- loihin.

Betoniteollisuus ja erilaiset modernit muovi- rakenteet ovat erittäin epäekologinen ja kestä- mätön rakennustapa. EU:n teollisuuden CO2- päästöistä 80 % syntyy materiaaleista, joita käy- tetään rakentamisessa.