Suomen talous ja työttömyys saadaan kuntoon yrittäjyydellä, perustulolla,tukkimalla resurssivuodot ja tuotteistamalla vientiä.
Maksulliset välikädet kuriin
Kivijalkakaupat menettävät asemaansa, kun ostoliikenne kohdistuu enemmän nettiin ja kauppakeskuksiin. Vastaiskuna luomu- ja lähi- ruokapuolella on yleistymässä Reko-toritoimin- ta, jossa asiakas tilaa tuotteet netistä ja noutaa ne sovitusta paikasta. Virtuaalinen yrityskylä imitoi vanhaa kylärakennetta.
Tulevaisuudessa meidän tulee pyristellä loi- tommalle ylikansallisista suuryrityksistä ja tukea kotimaista osaamista. Kevytyrittäjän yksinker- taiseen kirjanpitoon tarvitaan verottajan sivulle suora, helppo kirjanpitolinkki. Helpotukset yrit- täjän arkeen on panostus omavaraisempaan Suomeen.
Veroparatiisin ovet repsottavat auki
Pääomavoitot keskittyvät entistä harvemmille. Maailman eniten omistava 1 % omistaa 77 % si- joitusomaisuudesta. Varakkaimpiin kohdistuvan yhteisöveron taso on laskenut. Suomessa varak- kain 5 % omistaa noin 35 % nettovarallisuudesta. Aggressiivinen verosuunnittelu on lain puit- teissa tapahtuvaa verojen välttelyä.
Yritykset toimivat monikansallisesti, mutta verolait ovat kansallisia. Tuotot siirretään kor- keamman verotuksen maasta matalamman ve- rotuksen maihin mm. yrityksen sisäisten laino- jen avulla. Saman konsernin yhtiöt voivat tasata voitot ja tappiot keskenään. Todelliset investoin- nit eivät liiku, mutta voitot liikkuvat paperilla.
Suomessa yhteisövero on 20 %, Luxemburgis- sa 1 %. Suomen veromenetykset ovat 11 % yhtei- söverotuotosta, noin miljardi euroa vuodessa. Euroopassa menetykset ovat arviolta 75–180 miljardia euroa.
Lainsäädännöllä yhteisöverovuodot kuriin
- Aggressiivisen verosuunnittelun torjunta veronkiertosäännöksillä (korkovähennys- rajoitus)
- EU:n yhteinen yritysveropohja
- Läpinäkyvyyden lisääminen (maakohtainen raportointi, julkisen keskustelun paine)
Mitä voisi olla turvallinen moderni pienyrittäjyys?
Pienyrittäjät ovat ja tulevat olemaan jatkossa yhä suurempi työllistäjä. Tuki kohdistetaan palk- kaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä byro- kratian helpottamiseen. Näin turvataan resurssit itsensä työllistämiseen ja hyvänä työnantajana toimimiseen.
Perustulo
Tukee kevyt-, mikro ja pienyrittäjyyttä silloin, kun firman tuotto painuu lähelle pakkaspistettä, eikä varaa omaan palkkaan ole.
ALV-prosenttien tarkistus
Niiden alojen, joista on vaikea saada riittävä ka- te ja jotka tukevat ympäristötavoitteiden to- teutumista, hyvinvointiamme ja kansansivis- tystä, tulisi saada arvonlisäverohelpotuksia. Tällaisia aloja ovat mm. käsityöläisyys, korjaus- ja kierrätystoiminta, luomusertifioidut tuotteet ja kurssittaminen.
Palkkatukijärjestelmän päivitys
Tavallisin palkkatuki kattaa palkkojen sivukulut. Valtion kassasta säästyy työttömyystuet ja valtio saa yritystoiminnasta verotuloja. Työllistävänä toimena palkkatuki on edullinen väline, yrittä- jälle merkittävä apu ja työttömyyden kukista- miseen parhaiten toimiva tuki.
- Yhdistysten määrärahoihin uusi 80 % tuki- luokka, joka olisi haettavissa ympäri vuoden.
- Oppisopimuksessa palkkatuki kaikissa tapauksissa koko sopimuksen ajalle.
- Tuen pidennys vuoteen, puolen vuoden jälkeen tukeen 10 % alennus. Työpaikkoihin saadaan parempi jatkuvuus.
Sairaspoissaolojen ja äitiys- ja isyyslomien korvaaminen siirretään kokonaan valtiolle
Sairaspäiväraha ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin yrittäjällä on mahdollisuus välittömästi palkata sijainen samalla palkalla ilman, että ti- lanne vaarantaa yrityksen taloutta tai yrittäjä joutuu tekemään tuplavuoroa. Äitiyslomat ja perhevapaat eivät saa vaikuttaa työnantajan tilanteeseen. Tämä ylläpitää “naisen euro” -problematiikkaa.
Vientiin tuotteita raaka-ainemassan sijaan
Suomen viennin tulee koostua enemmän pal- veluista, osaamisesta ja valmiista tuotteista, vähemmän teollisuuteen suunnatusta raaka- aineesta. Meidän tulee estää valtiontaseen, mi- neraalien ja maapohjan, alennusmyynti ulko- maille.
Esimerkkinä puuteollisuudessa tuotteistetaan vienti halvan sellumassan ja paperin sijaan. Puu- rakentaminen on erittäin ilmastoystävällinen rakennustapa. Puurakenteet ovat kestävä rat- kaisu hiilen sitomiseen! Kasvava metsä toimii hiilinieluna, tiiviisti kasvanut tukkipuu otetaan rakennuskäyttöön ja näin hiili varastoituu ta- loihin.
Betoniteollisuus ja erilaiset modernit muovi- rakenteet ovat erittäin epäekologinen ja kestä- mätön rakennustapa. EU:n teollisuuden CO2- päästöistä 80 % syntyy materiaaleista, joita käy- tetään rakentamisessa.