Esteetön ja saavutettava yhteiskunta on mahdollinen!

Hyvää kansainvälistä saavutettavuuspäivää 20.5.2021! Global Accesibility Awareness Day! Sitä vietään joka toukokuun 3. torstaina. 

Vain esteetön ja saavutettava yhteiskunta on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen.

Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole mielipideasioita, vaan ihmisoikeuksia. Kunnat voivat tehdä paljon yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden eteen. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen panostaminen ei ole kenellekään haitaksi. Mikseivät kunnat siis satsaisi esteettömyyteen saavutettavuuteen?

Turvatkaamme palveluiden saatavuus kaikille sekä yhdenvertaiset osallistumis-, vaikuttamis-, työ-, opiskelu ja harrastusmahdollisuudet panostamalla kunnan palveluiden ja tukien esteettömyyteen ja saavutettavuuteen.

Esteettömyys ja saavutettavuus käsitteinä – ovat muutakin kuin hissejä ja luiskia

Esteettömyys ja saavutettavuus käsitteinä – ovat muutakin kuin hissejä ja luiskia

Esteettömyys on muutakin kuin hissejä, ramppeja ja luiskia. Voidaan puhua fyysisestä esteettömyydestä, sosiaalisesta esteettömyydestä, taloudellisesta esteettömyydestä ja psyykkisestä esteettömyydestä. Esteettömyys on muutakin kuin hissejä ja luiskia. Se on mm. hälyttömyyttä, tuoksuttomuutta ja sisäilman puhtautta. viittomakielen tulkkausta, induktiosilmukoita ja kirjoitustulkkausta.

Saavutettavuudella tarkoitetaan yleensä esteettömyytä digitaalisessa ympäristössä. Usein esteettömydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan samaaa asia, vaikka oikeasti ne ovat hieman eri asioita. Saavutettavuus on mm. selkokieltä, ruudunlukuohjelmia ja ohjelmien tekstitystä.

Tv-ohjelmien tekstityksestä ja selkokielisestä viestinnästä hyötyvät kuulo- ja kehitysvammaisten lisäksi vieraskieliset ihmiset, eli äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvat. Hisseistä ja luiskista hyötyvät paitsi me liikuntavammaiset, myös lapsiperheet ja vanhukset. Kuka tahansa voi koska tahansa vammautua tai sairastua. Ikääntymisen myötä toimintakyky usein laskee. Kuulo ja näkökin voivat heiketä.

Esteettömyys ja saavutettavuus edistävät ihmisten terveyttä  ja toimintakykyä sekä yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Kaikkien ihmisten on voitava osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan. Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus sujuvoittaa etenkin meidän vammaisten, mutta myös lapsiperheiden, ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten arkea.

Jotta yhteiskunta olisi esteetön ja saavutettava, on vanhus- ja vammaispalveluiden, kuten apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalveluiden sekä henkilökohtaisen avun, oltava toimivia. Toisaalta yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus vähentää ihmisen toimintakykyrajoitteista johtuvaa tuen ja avun tarvetta.

Apuvälinettä ei pidä joutua odottamaan kohtuuttomia aikoja. Apuvälinehuollon tulee vastata apuvälineiden kuljettamisesta huoltoon. Asiakkaan ei pidä joutua maksamaan siitä. Apuvälinehuollossa tulee olla olemassa varalaitteita. Moni vammainen ihminen ja vanhus on täysin riippuvainen apuvälineistään. Ilman niitä hän joutuu olemaan neljän seinän sisällä tai on täysin riippuvainen taksista ja omaisista/avustajasta.

Esteettömät ja saavutettavat liikunta- ja urheilupaikat edistävät vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua.

Kaikilla on oltava yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet – se vaatii asenteisiin vaikuttamista ja esteettömyyden parantamista. 

Järjestöjen, yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden toimijoiden on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti. Kyse on pitkälti asenteista ja niihin puuttuminen vaatii paljon työtä. Kaikki julkiset tilaisuudet on pidettävä esteettömissä tiloissa. Viestinnän tulee olla selkeää. On tiedotettava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

On tärkeää pitää paitsi autotiet, myös kevyen liikenteen väylät kunnossa.

Kuntien on tärkeää huolehtia hyvin paitsi autoteiden, myös katujen, kevyen liikenteen väylien, ulkoilualueiden, pihojen ja risteyksien (talvi)kunnossapidosta. Se rohkaisee kuntalaisia, ja etenkin toimintakykyrajoitteisia ihmisiä, harrastamaan liikuntaa sekä vähentää yksityisautoilun tarvetta. On hyvä rohkaista ihmisiä liikkumaan lihaksiaan käyttämällä. Se pitää ihmiset terveinä.

Esteetön asuntokanta vähentää ihmisten laitos- ja palvelutaloasumisen tarvetta. 

Valtion ja kuntien tulee edistää esteettömien rakennusten rakentamista ja vanhojen rakennusten korjaamista esteettömiksi. Ei esteetön rakentaminen ole sen kalliimpaa kuin esteellinenkään rakentaminen, jos esteettömyys huomioidaan heti rakentamisen alkuvaiheessa.

Esteettömät asunnot pienentävät yhteiskunnan kuluja. Mitä enemmän esteettömiä asuntoja on, sitä vähäisempää on ihmisten laitos- ja palvelutaloasumisen tarve. Esteetön koti mahdollistaa usein vammaisen ihmisen, pitkäaikaissairaan tai iäkkään ihmisen itsenäisen asumisen.

Ainakin suuriin ja keskisuuriin Suomen kuntiin tarvitaan kattava, edullinen, esteetön, saavutettava ja vähäpäästöinen joukkoliikenne. Tämän edistäminen olisi kunnalta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteko. Mitä esteettömämpää ja saavutettavampaa julkinen liikenne on, sitä paremmat ovat vammaisten, lapsiperheiden, pitkäaikaissairaiden ja vanhuksien liikkumis- ja osallistumismahdollisuudet, ja sitä vähemmän he tarvitsevat kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytejä. Toimiva, esteetön, saavutettava, kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen julkinen liikenne lisäksi vähentää yksityisautoilun vähenemisen kautta liikenteen päästöjä.

Myös yhteiskunnan taloudellinen esteettömyys on tärkeää. 

Kaikilla tulee olla oikeus inhimilliseen toimeentuloon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen on oltava kohtuullisia. Tarjolla tulee olla edullisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, kulttuuria ja taiteita. Tästä olen kirjoittanut blogiin jo aiemmin.

Köyhyys ja korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut estävät monen ihmisen täysipainoisen yhteiskuntaan osallistumisen. Hyvä sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullisuus ovatkin ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustekoja.

Julkisten tilaisuuksien on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Viestinnän tulee olla selkeää sekä saavutettavaa.

Äänestyspaikkojen ja julkisten tilaisuuksien, mm. kuntien, valtion, puolueiden ja järjestöjen tilaisuuksien, on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Viranomaisten on tiedotettava selkeästi ja muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi, mm. englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja viroksi. Julkisia palveluita on saatava suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Pitää olla tarpeeksi tulkkeja saatavilla.

Kaikkien väestöryhmien on tärkeää olla aidosti mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, vähemmistöjenkin. Onkin vaikutettava ihmisten asenteisiin taattava mm. viranomaisten viestinnän, hyvinvointipalveluiden, julkisten tilojen, työ-, opiskelu- ja harrastuspaikkojen esteettömyys ja saavutettavuus.

Kuntapäättäjän tehtävä on mm. edistää kuntansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Silloinkin, jos sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntapäättäjä voi monin tavoin edistää kuntansa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Mainitsen tässä esimerkkinä muutaman asia. Rakennetaanko esteettömiä kouluja, päiväkoteja ja kirjastoja? Vai tehdäänkö niistä esteellisiä? Onko kunnassa esteettömiä ulkoilualueita?

Olisi myös hyvä, jos kuntapäättäjät saisivat koulutusta vieraskielisten, ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten sekä muiden vähemmistöjen asioista. Esimerkiksi voisi olla koulutusilta koskien vammaisten ihmisten asioita. Näissä koulutuksissa olisi hyvä olla mukana kokemusasiantuntijoita. Olisi myös tärkeää, että kuntapäättäjät ja virkamiehet pääsisivät kokeilemaan miltä tuntuu nähdä tai kuulla huonosti. Heidän tulisi myös päästä kokeilemaan sitä, miltä tuntuu käyttää apuvälinettä, vaikka rollaattoria tai pyörätuolia.

Kaikkien on voitava osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, vähemmistöjenkin.

Onkin taattava viranomaistiedottamisen, palveluiden, julkisten tilojen sekä asenteiden esteettömyys ja saavutettavuus. Julkiset tilaisuudet on pidettävä esteettömissä tiloissa. Viestinnän on oltava selkeää ja monikielistä. Julkisia palveluita on saatava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa ihmisellä pitää olla oikeus tulkkiin.

Yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisilla henkilöillä tulee olla vammattomiin nähden yhdenvertaiset työ-, harrastus-, liikkumis-, opiskelu- ja vaikuttamismahdollisuudet. Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Meitä jollain tavalla toimintakykyrajoitteisia ihmisiä on ainakin 15 prosenttia väestöstä. Meitä on Suomessa vähintään 850 000. Vammaiset ihmiset ovat maailman suurin vähemmistö.

Kuntiin tulee perustaa vanhus-, esteettömyys- ja vammaisasiamiehen virat. Vammais- ja vanhusneuvostoille tulee myöntää läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston ja lautakuntien kokouksissa. Kunnanvaltuuston kokoukset on syytä tulkata viittomakielelle. Ja valtuuston kokouksien verkkolähetysten tallenteet on syytä tekstittää.

Tarvitaan yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävä poikkihallinnollinen hanke.

Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteetön ja saavutettava yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko. Hallituksen on käynnistettävä yhteiskunnan esteettömyyttä edistävä poikkihallinnollisen hanke.

Maanantai kuuluu kaikille. Myös meidän vammaisten ihmisten on voitava käydä töissä ja opiskella.

Työelämä on paljon muutakin kuin sitä, että tienaa elantonsa. Opiskelu- tai työpaikka tuo mielekkyyttä elämään ja siellä solmittavat sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Vain 15–20 % (tutkimuksesta riippuen) meistä vammaisista käy töissä, kun koko väestön ikäkorjattu työllisyysaste on 70 %.

On totta, että vähemmistöjä, kuten meitä vammaisia, syrjitään usein työnhaussa ja työelämässä. Paljon on tehtävää työnantajien asenteiden tai ennakkoluulojen kanssa. Tarvitaan vaikuttamistyötä ja tiedotusta, ja siinä pitää meidän vammaisten itse olla mukana.

On muistettava, etteivät kaikki vammaiset ihmiset ole osatyökykyisiä. Lisäksi pitää muistaa, etteivät kaikki vammaiset ihmiset pysty käymään töissä tai opiskelemaan. Ihmisen arvo ei saa riippua siitä, onko hän työelämässä mukana vai ei. Pitää arvostaa myös vapaaehtoistyötä, luottamushenkilönä toimimista ja harrastuksia.

Työ- ja opiskelupaikkojen on oltava esteettömiä ja saavutettavia.

Julkisen sektorin, työnantajien ja oppilaitosten on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen, saavutettavuuteen, syrjintään, ennakkoluuloihin ja asenteisiin. On muistettava juuri voimaan tullut saavutettavuusdirektiivi.

Peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on tehostettava vammaisten ihmisten opinto-ohjausta. Oletuksena tulee olla vammaisen nuoren valmistuminen ammattiin. Ei se, että hän jää eläkkeelle.

Apuväline-, tulkkaus -, kuntoutus- ja vammaispalveluiden toimivuus vaikuttaa paljon siihen pystymmekö me vammaiset ihmiset opiskelemaan tai käymään töissä. Kuljetuspalveluita pitää voida käyttää koko maassa. Vain siten meidän vammaisten kaikki työ- ja opiskelumatkat onnistuvat.

Julkisen sektorin tulee näyttää hyvää mallia vähemmistöihin kuuluvien, esim. vammaisten ihmisten, työllistämisessä sekä tukea heitä työllistäviä tahoja. Palkkatuen käyttöä on laajennettava. Osatyökykyisen tai vammaisen ihmisen palkkaavan työnantajan olisi syytä saada verohelpotuksia. Kuntien kannattaa myös tiedottaa työpaikoille paremmin siitä, millaista tukea vammaisen tai osatyökykyisen työllistävälle työnantajille on saatavilla. On myös tiedotettava meille vammaisille ja osatyökykyisille siitä, millaista tukea voimme saada kunnalta tai valtiolta työhön ja opiskeluun (esim. kuljetuspalvelukyydit). On lisäksi tiedotettava yrityksille ja oppilaitoksille niiden velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia.

Rohkaistaan pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, vammaisia ja maahanmuuttajia mukaan työ- tai opiskeluelämään, vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin.

Heidän kannattaa lähteä ehdolle vaaleissa.

Kuntien kannatta rohkaista mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, pitkäaikaissairaita, vammaisia ihmisiä ja ikäihmisiä harrastamaan kulttuuria, liikuntaa tai taiteita ja/tai osallistumaan vapaaehtoistoimintaan taikka politiikkaan. Liian moni ihminen jää neljän seinän sisälle, ei esim. harrasta mitään.

Ehdokkaiden olisi hyvä olla ns. väestön pienoisotos. Heidän olisi siksi hyvä edustaa kaikkia eri ikä-, väestö- ja ammattiryhmiä. Myös eri asuinalueiden ja erilaisten vähemmistöryhmien on hyvä olla vaaleissa edustettuna. Esimerkiksi tarvitaan ehdokkaita, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Vähemmistöihin kuuluvien ehdokkaiden, kuten meidän vammaisten, sekä ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden on oltava aktiivinen osa kampanjointia.

Äänestyspaikkojen tulee olla esteettömiä ja saavutettavia.

Äänestyspaikkojen on oltava esteettömiä. Jos huomaat äänestyspaikan esteettömyydessä ongelmia, niin raportoi siitä eteenpäin. Jos tarvitset äänestämisessä apua, on sinulla oikeus ottaa valitsemasi henkilö avuksesi mukaan äänestyskoppiin. Jos sinulla ei ole mukana omaa avustajaa, on äänestyspaikalla aina ns. yleisavustaja. Hänet voit tarvittaessa pyytää auttamaan äänestämisessä. Jos äänestyspaikalle meneminen ei sinulta onnistu, voit ilmoittautua kotiäänestykseen. Ilmoittautuminen pitää tehdä 1.6.2021 klo 16 mennessä.

Lyhyesti

Yhteiskunnan esteettömyyteen ja saavutettavuutta voi jokainen edistää pienin teoin. Asenteilla ja ennakkoluuloilla on suuri vaikutus. Jotta yhteiskunta olisi aiempaa esteettömämpi ja saavutettavampi esitän, että: 1) Hallitus, eduskunta, kunnat ja järjestöt toimivat esimerkkinä muille. Lisäksi ne korostavat kannanotoissaan esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitystä. On tärkeää, että esim. EU:n saavutettavuusdirektiiviä ja mm. yhdenvertaisuuslakia ja YK:n vammaissopimusta noudatetaan käytännössä. 2) Hallitus käynnistää yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävän poikkihallinnollisen hankkeen. 3) Järjestöt houkuttelevat vähemmistöihin kuuluvia mukaan toimintaansa. 4) Julkinen sektori edistää: a) kaikkien oikeutta inhimilliseen toimeentuloon, b) palveluidensa esteettömyyttä ja saavutettavuutta, c) toimivaa, esteetöntä, saavutettavaa, edullista ja vähäpäästöistä julkista liikennettä, d) kohtuuhintaista ja esteetöntä asumista, e) sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen kohtuullisuutta, f) liikunta- ja urheilupaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä g) esteetöntä uudis- ja korjausrakentamista. Tarvitaan enemmän esteettömiä asuntoja ja julkisia tiloja, h) vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten opiskelu- ja työmahdollisuuksia. 5) Turvataan viranomaisviestinnän sekä julkisten rakennusten ja tilaisuuksien saavutettavuus ja esteettömyys. Viranomaisten viestinnän on oltava selkeää ja monikanavaista. On tiedotettava useammalla kielellä. Julkisia palveluita on voitava saada muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa asiakkaalla on oltava oikeus tulkkiin. Julkisen sektorin on tärkeää viestiä monikanavaisesti ja monikielisesti. Sen tulee hyödyntää digitalisaatiota, mutta muistaa myös heidät, jotka eivät pysty verkossa asioimaan. 6) Taataan vammaisille ja vanhuksille heidän tarvitsemansa tuki ja palvelut. Vammais- ja vanhuspalveluiden, esim. apuväline-, tulkkaus- ja kuljetuspalveluiden, tulee toimia.