Hallitusohjelmasta yleisesti 

Antti Rinteen hallituksen ohjelma löytyy  seur. osoitteesta:

http://http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662

Hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Toki se ei ole täydellinen, mutta hallituksen sisällä pystymme hyvin vaikuttamaan asioihin.

Pienituloisten asema paranee ja vähemmistöt huomioitu

Pienituloisten, eläkeläisten, kroonisesti sairauden ja vammaisten ihmisten kannalta ohjelma olisi voinut olla vielä kunnianhimoisempi, mutta olen todella tyytyväinen, että vähemmistöt on huomioitu ohjelmassa hyvin ja pienituloisten asema paranee.

Pieniin eläkkeisiin on tulossa korotus ja sote-palveluiden asiakasmaksut laskevat.

Sosiaaliturvan laaja uudistus tulossa

Aktiivimalli puretaan

Tulossa on laajempi sosiaaliturvan uudistus, joka toivon mukaan nostaa perusturvan tasoa (mm. kansan- ja takuueläkkeet, pienimmät sairaus-, työmarkkina- ja vanhempainpvärahat sekä kodinhoidon- ja omaishoidontuki). Epäoikeudenmukainen aktiivimalli puretaan.

Yhdenvertaisuuden parantaminen

Osatyökykyisten työmarkkinoille pääsyä parannetaan 

Hallitusohjelma korostaa vaikeasti työllistyvien aseman parantamista työmarkkinoilla, yhdenvertaisuutta ja syrjintään puuttumista, erityisen tuen tarpeessa olevien tuen riittävyys selvitetään sekä sähköisten palveluiden ja asumisen esteettömyyttä parannetaan.

Sisäilmasairaiden asemaa parannetaan, samoin järjestöjen toimintaedellytyksiä. Ikäihmisten hoitoon kiinnitetään huomiota. Omaishoitajien asemaa parannetaan.

Vammaispalvelulain uudistus

Vammaispalvelulaki uudistetaan YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus mielessä pitäen. Kehitysvammaisten laitosasuminen puretaan. Se ei ole välttämättä pelkästään hyvä asia, vaan se pitää valmistella huolella.

Ohjelmassa kiinnitetään huomiota vammaisten ihmisten itsenäisen elämän mahdollisuuksin ja yhdenvertaisiin osallistumismahdollisuuksiin, erityisesti opiskelu- ja opiskeluelämässä.

Vanhustenhoitoon hoitajamitoitus

On hienoa, että vanhustenhoitoon on tulossa velvoittava hoitajamitoitus, joka huomioi vanhuksen hoitoisuuden.

Miksei vammaisasiavaltuutettua esitetä?

Lisäksi on tulossa vanhusasiavaltuutettu. Ihmettelen miksei myös vammaisasiavaltuutetun virkaa voitaisi perustaa, ovathan vammaiset ihmiset maailman suurin vähemmistö.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan

Hienoa on, että subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja muutenkin lapsiperheiden asemaa parannetaan, erityisesti suurien perheiden ja yksinhuoltajien asema paranee.

Ohessa kaikki vammaisten elämään suoraan liittyvät kirjaukset:

Vammaisten osallisuus huomioidaan.

Sivu 6: ”Sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. ”

Eläkeuudistus ja vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukeminen

Sivu 14: ” Hallitus on sitoutunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamiseen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. …
Korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa sekä erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukemista.
Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.”

Maltilliset tuloveron kevennykset

Sivu 26: ”Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. .. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. ”

Esteettömiä asuntoja ja riittävä valtion tuki erityisryhmien asumiseen.

Sivu 46: ” Väestön ikääntyessä tarve asuntojen esteettömyyteen kasvaa. Esteettömistä asunnoista hyötyvät ikääntyneiden lisäksi myös monet erityisryhmät. ”

Sivu 49: ”Huolehditaan riittävästä valtion tuesta erityisryhmien asumiseen. ”

Sivu 52: ”Erityisryhmien asuminen Edistetään erityisryhmien asumista huolehtimalla ARA-erityisryhmien investointiavustuksen riittävästä tasosta. …Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä. …

Kehitysvammaisten laitoshoidon purku ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen edistäminen.

Kehitysvammaisten laitoshoidon purku saatetaan loppuun ja mahdollistetaan kehitysvammaisten ja autismin kirjon nuorten ja aikuisten itsenäistyminen tukemalla yksilöllisten tarpeiden mukaisten asuntojen hankintaa ja asuntokohteiden rakentamista tavallisille asuinalueille. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumista edistetään. ”

Kiinnitetään erityistä huomioita haavoittuvassa asemassa olevien ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen kehityspolitiikassa.

Sivu 61: ”Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Toteutuksessa hyödynnetään näiden ryhmien omaa asiantuntijuutta. ”

Sähköisten palveluiden ja viranomaiskielen esteettömyyttä parannetaan.

Sivu 75: ”Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.

Rasismin ja syrjinnän torjunta.

Rasismia ja syrjintää torjutaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Rekrytointisyrjintään puututaan määrätietoisesti sekä viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa lisätään. ….

Vanhusten ja vammaisten oikeudet

Vanhusten ja vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosiasiallista toteutumista tuetaan.”

Kansalaisyhteiskuntaa tuetaan ja eriarvoisuutta torjutaan

Sivu 78: ”Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.

Hallitus kartoittaa eri väestöryhmien keskuudessa esiintyviä syrjäytymisen riskitekijöitä ja keinoja niihin vaikuttamiseksi. Vähemmistöryhmien osallisuutta koulutuksessa parannetaan.”

Ihmisoikeuksien vahvistaminen

Sivu 83: ”Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhrien, vanhusten, vammaisten, sukupuolivähemmistöjen, etnisten vähemmistöjen sekä turvapaikanhakijoiden asemassa on edelleen vakavia puutteita. Puutteita on myös ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa sekä raportoinnissa.

Nykytilan parantaminen edellyttää arjen turvallisuuden edistämistä, eriarvoisuuden kaventamista sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa syrjäytymiseen ja vihapuheeseen puututaan.

Yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan edistetään

Lisäksi yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään edistetään tavoitteellisesti.”

Liikennepalvelulain ja Kela-kyyteihin kilpailutuskäytäntöjen arviointi

Sivu 113: Tehdään liikennepalvelulain arviointi.
Taksiliikenteen osalta tehdään tarvittavat korjaukset ottaen huomioon toiminnan turvallisuus ja harmaan talouden torjunta. Erityisesti kohdattuihin epäkohtiin (esimerkiksi hinnoittelun läpinäkyvyys ja taksien saatavuus) pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Kela-taksien kilpailutuskäytännöt vaativat myös uudelleenarviointia. ”

Eri tukien myöntämiskriteerit arvioidaan

Sivu 130: ”Lisäksi selvitetään sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella. …

Palkkatuen enimmäismäärän nosto

Hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää.”

Osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen tukeminen

Sivu 131: ”Osatyökykyiset ja erityistä tukea tarvitsevat
Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Osana ohjelmaa käynnistetään kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi.

Kuntoutusjärjestelmän uudistaminen ja kuntoutuskomitea

Uudistetaan kuntoutusjärjestelmää kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.

Välityömarkkinoiden kehittäminen

Kehitetään välityömarkkinoita. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. ….

Kuntouttavan työtoiminnan uudistaminen sosiaalisella kuntoutuksella

Kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa otetaan huomioon pitkäaikaistyöttömän tai heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön yksilöllinen kuntoutustarve työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli

Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli

Puretaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinloukkuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli.”

Perustason palveluiden pirstaleisuus ja riittämätön resurssointi

Sivu 142: ”Perustason palveluiden pirstaleinen järjestäminen, riittämätön resursointi, muuttuneet palvelutarpeet ja niihin liittyvät osaamisvajeet näkyvät terveyskeskuksissa ja sosiaalityössä, ikäihmisten palveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, kielellisten oikeuksien turvaamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. ”

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Sivut 142-143: ”Yhdenvertaisuutta edistävät toimet
Vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, mutta yhdenvertaisuus ei silti usein toteudu.

Oikea-aikaisuus ja yksilöllisten tarpeiden parempi huomiointi vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteina

Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat haasteita vammaispalveluissa. Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta.

Kehitysvammaisten henkilökohtaiset budjetit

Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.

Ruotsinkielisten vammaispalvelut turvataan.

 

Lainsäädännöllä vahvistetaan sote-palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta

Vahvistetaan lainsäädännöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemääräämisoikeutta. Parannetaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa.

Kielellisten oikeuksien turvaaminen

Turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä. ..
Kohdennetaan vaikuttavia palveluita riskiryhmille aikuissosiaalityötä kehittämällä.

Köyhyys – ja syrjäytymisriskiin puuttuminen

”Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Hallitus puuttuu tähän määrätietoisesti. Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. …

Asiakasmaksulain uudistus ja asiakasmaksujen kohtuullistaminen

Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. ”

Sivu 144: ” Lisätään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta vähemmistöjen kohtaamisesta ja erityistarpeista.

Viittomakieliasiain neuvottelukunta

Perustetaan laaja-alainen viittomakieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista (OM). ”

Moniammatillisuus ja tiimimalli

Sivu 146: ”Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa tiimimallia.”

Kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen

Sivu 147: ”Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Kehitetään omaishoitoa. ”

Kuntoutuksen kehittäminen

Sivu 150: ” Palvelujärjestelmän kehittäminen ja käynnistettävät uudistushankkeet

Kehitetään kuntoutusta lähtökohtana kuntoutuskomitean työ. Tavoitteena ovat saumattomat hoitojärjestelmät ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen.

Kelan hallinnon ja sen järjestämien palveluiden toimivuuden selvittäminen – erityisesti kilpailutuskäytännöt

Kelan hallintoa ja sen järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään. Selvitetään siirtyminen rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan nyt kilpailuttamissa palveluissa.

Kela-kyytien ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuuden arviointi

Arvioidaan Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuutta uuden taksilain aikana ja tehdään tarpeelliset muutokset. ….

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaaminen 

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti. ”

Perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistäminen ja etuuksien ja palveluiden parempi yhteen nivoutuminen

Sivut 155: ”Komitea selvittää ja valmistelee tarvittavat toimenpiteet keskenään samantasoisten perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi….Uudistuksessa varmistetaan, että sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut (kuten esimerkiksi työvoima-, koulutus- ja terveyspalvelut, kuntoutus, velkaneuvonta ja sosiaalityö) nivoutuvat paremmin yhteen ja kytkeytyvät muuhun sosiaaliturvaan joustavasti ja oikea-aikaisesti. Oikean palvelun saaminen on mahdollistettava etuudesta riippumatta. …

Kaikille taattava välttämätön toimeentulo

toimeentulotuen tarpeen vähentäminen heikentämättä perusturvaa 

Perusturvan lisäksi myös tarveharkintaisia tukia tarvitaan.
Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen.”

Pienimpien eläkkeiden korottaminen 50 eurolla kuukaudessa

Sivu 156: ”Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Kolmikantainen selvitys pienellä työeläkkeellä olevien aseman parantamiseksi

Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta…
Henkilöiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään.”

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelun tukeminen ja inkluusion toimivuuden tarkastelu, mm. positiivinen diskriminaatio ja erityisopetuslainsäädännön tarkastelu 

Sivu 161: ”Myös maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista väestöryhmistä jälkeen.”

Sivu 163: ”Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen diskriminaation rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella. Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä.
Tarkastellaan samassa yhteydessä erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta.”

Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malli ja kolmiportaisen tuen vahvistaminen

Sivu 165: ”Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa lisäämällä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. ”

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunitelmasta velvoittava kaikille kouluasteille

Sivu 167: ”Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat. Säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa.

Viittomakielilain ja YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen kunniottaminen

Selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi.

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa jatketaan

Jatketaan suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa muun muassa määrittelemällä kielen tutkimuksen vastuutaho. ”

Erityisryhmien liikkumisen tukeminen lisäämällä mm. puistoja

Vammaisurheilun edistäminen

Sivu 174: ”Lisätään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä, kuten puistoja ja viheralueita.

Sivu 175: ”Vahvistetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä. Edistetään vammaisurheilua ja ikääntyneiden liikkumista. ”