Toimivaan, kohtuuhintaiseen, vähäpäästöiseen ja esteettömään julkiseen liikenteeseen panostaminen on yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko.

– Julkisen liikenteen esteettömyys, toimivuus ja kohtuuhintaisuus parantavat vammaisten, lapsiperheiden, pienituloisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten mahdollisuuksia osallistua sekä vähentävät päästöjä ja yhteiskunnan kuluja. 

Toimivan, esteettömän ja kohtuuhintaisen julkisen liikenteen kehittäminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Se on yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko, joka hyödyttää kaikkia. Kaikkien ihmisten on voitava osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, myös pienituloisten, eläkeläisten, työttömien, vammaisten ihmisten, ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien. Sujuva, esteetön ja kohtuuhintainen joukkoliikenne vähentää liikenteen päästöjä ja yhteiskunnan kuluja sekä edistää lapsiperheiden, vammaisten ihmisten, eläkeläisten ja pienituloisten osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta. Onkin tärkeää, että panostamme sujuvaan, esteettömään ja kohtuuhintaiseen lähiseudun joukkoliikenteeseen.

Mitä enemmän julkista liikennettä käytämme, sitä vähemmän syntyy päästöjä, kun ihmisten yksityisautoilu vähenee. Mitä esteettömämpi, kohtuuhintaisempi ja sujuvampi julkinen liikenne on, sitä vähemmän vammaiset ihmiset, pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset tarvitsevat kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytejä, ja sitä paremmin he pystyvät osallistumaan yhteiskuntaan. Kuljetuspalvelukyydeillä tarkoitetaan vammaisten ihmisten ja ikäihmisten sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaisia matkoja työhön, opiskeluun, asiointiin ja vapaa-aikaan. Ne myöntää kunta. Kela-kyydeillä tarkoitetaan puolestaan Kelan (Kansaneläkelaitoksen) myöntämiä terveydenhuollon matkoja niille, jotka eivät pysty julkista liikennettä käyttäen matkustamaan terveydenhuoltoon.

Pidemmän päälle on syytä siirtyä asukkaille maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, joka rahoitetaan verotuloilla.

Alle 1000 euroa kuukaudessa tienaaville, pientä lastaan vaunuissa tai rattaissa kuljettaville, vammaisille ihmisille ja heidän avustajilleen, eläkeläisille, alle 18-vuotiaille, opiskelijoille, pitkäaikaistyöttömille sekä perusturvan varassa eläville tulisi myöntää oikeus kulkea maksutta lähiseudun julkisessa liikenteessä. Perusturvan varassa elävällä tarkoitan niitä, jotka elävät pelkän Kelan minimietuuden varassa. Niitä ovat mm. takuu- ja kansaneläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, opintotuki, kodinhoidontuki, minisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha ja minimitason kuntoutustuki. Vammaisuuden ja avustajan tarpeen voisi todistaa eurooppalaisella vammaiskortilla tai HSL:n toimistosta saatavalla erillisellä kortilla. Pienituloisuuden voi todistaa HSL:ltä saatavan kortin avulla. Sen saisi näyttämällä HSL:lle Kelan tulorekisteristä otettavaa tulostetta. Alaikäisyyden voisi todistaa lapsen omalla tai hänen vanhempansa passilla tai henkilökortilla. Jos sellaista ei ole, niin iän voi todistaa Kela-kortilla.

Tällä hetkellä oikeus kulkea maksutta HSL:n liikenteessä on vain enintään kuusivuotiailla lapsilla ja heitä vaunuissa tai rattaissa kuljettavilla. Oikeus kulkea maksutta on myös pyörätuolia käyttävillä, sokeilla, osalla näkövammaisista sekä heidän avustajillaan. Tosin, myös rollaattorilla liikkuvat matkustajat saavat kulkea ilman matkalippua, jos heidän on turvatonta lähteä ostamaan matkalippua. Nykysääntö ei siis kohtele kaikkia vammaisryhmiä yhdenvertaisesti, sillä vain osalla heistä on oikeus kulkea maksutta. Laajentaisinkin maksutta kulkemisoikeutta koskemaan kaikkia vammaisia ihmisiä ja heidän avustajiaan.

Pidemmän päälle olisi hyvä siirtyä kaikille alueen asukkaille maksuttomaan verotuloilla rahoitettavaan lähiseudun julkiseen liikenteeseen. Mallia voitaisiin ottaa Tallinnasta. Siellä lähiseudun julkinen liikenne on Tallinnassa asuville maksutonta, mutta Tallinnassa vierailevat joutuvat ostamaan matkalipun.

Ei pidä nostaa kuntaosuuksia, kasvattaa vuorovälejä, karsia reittejä, nostaa lippujen hintoja tai poistaa pienten lasten vanhemmilta oikeus kulkea maksutta lapsensa kanssa lähiseudun liikenteessä.

Ei pidä heikentää julkisen liikenteen toimivuutta kasvattamalla vuorovälejä tai karsimalla reittejä, eikä nostaa lippujen hintoja tai poistaa pienten lasten vanhemmilta oikeus kulkea maksutta lapsensa kanssa lähiseudun liikenteessä. Valtion on nyt tultava vastaan ja myönnettävä julkisesta liikenteestä huolehtiville, kuten HSL:lle, tukea.

Nyt HSL (Helsingin seudun liikenne) on mielestäni ihan väärällä tiellä, kun se kaavailee vuorovälien kasvattamista, reittien karsimista, lippujen hintojen nostamista ja maksuttoman matkustamisen oikeuden poistamista vaunuissa ja rattaissa lastaan kuljettavilta. Valtion pitäisi nyt tulla vastaan, ja tukea joukkoliikennettä. Onneksi valtaosa HSL:n hallituksesta ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunta vastustavat matkalippujen hintojen nostamista, koska he pelkäävät, että lippujen hintojen nostaminen tarkoittaisi matkustajamäärien vähenemistä entisestään. Joukkoliikenne on kärsinyt selvästi koronasta, sillä lipputulot ovat laskeneet selvästi matkustajamäärien vähenemisen takia.

Yle toteaa nettisivullaan: ”HSL on menettänyt koronan aikana yli puolet normaalista matkustajamäärästä ja 75 miljoonaa euroa lipputuloista. Tämä luo painetta hintojen korotukselle, mutta kassavajetta voi paikata myös kuntaosuuksien nostolla, valtionavustuksilla ja reittien tai vuorovälien karsimisella, sekä henkilöstön lomautuksilla tai irtisanomisilla”.  Joukkoliikenteen kassavajeen paikkaamiselle on siis olemassa useampi vaihtoehto, eikä ole samantekevää mitkä puolueet asiasta päättävät mm. HSL:ssä. Voidaan siis nostaa kuntaosuuksia, karsia reittejä, kasvattaa vuorovälejä, lomauttaa tai irtisanoa henkilökuntaa taikka hakea valtionavustusta. Itse kallistuisin ensisijaisesti valtion avustuksien hakemiseen. Kaikki julkisen liikenteen toimijat kärsivät nyt kassavajeesta, joten valtio voisi myöntää avustusta kaikkialle Suomeen.

Henkilökunnan irtisanominen tai lomauttaminen johtaisi väistämättä vuorovälien kasvattamiseen tai reittien karsimiseen, kun kuljettajia olisi vähemmän töissä. Se myös kasvattaisi työttömyyttä, ja johtaisi siihen, että kuntien ja valtion työttömyydenhoitokulut kasvaisivat. Kuntaosuuksien nosto puolestaan loisi kunnille painetta korottaa kuntaveroa tai sitten kuntien pitäisi ottaa lisää lainaa. Se ei siksi ole minusta ole hyvä vaihtoehto.

Reiteistä karsiminen ei ole minusta järkevää, sillä se johtaisi väistämättä matkustajamäärien vähenemiseen ja lipputulot vähenisivät entisestään. Lisäksi se voisi johtaa yksityisautoilun yleistymiseen ja siitä kärsisivät eniten pienituloiset. Heillä kun ei ole varaa omaan autoon. Uudellamaalla asuu paljon väkeä. Siksi kaikki nykyreitit ovat tärkeitä ihmisten arjen kannalta, eikä mitään niistä voi mielestäni karsia pois. Vuoroväleistä karsiminen johtaisi kasvaviin ruuhkiin. Olisi entistä vaikeampaa pitää turvaväleistä huolta ja siksi yksityisautoilu saattaisi yleistyä entisestään.

On myös esitetty sitä, että vaunuilla tai rattailla lastaan kuljettavilta otettaisiin pois oikeus matkustaa maksutta HSL:n alueella. Maksuton joukkoliikenne vaunuilla ja rattailla lapsiaan kuljettaville parantaa ja tukee lapsiperheiden liikkumismahdollisuuksia. Se vähentää eriarvoisuutta ja suo myös pienituloisille pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan.

Pienten lasten vanhemmat ovat usein pienituloisista väkeä. On heissä tietysti suurituloisiakin, mutta työssä käyvät pienten lasten vanhemmat yleensä maksavat matkoistaan, koska heillä on yleensä työmatkoja varten ostettu kuukausikortti. Myös pienituloisten äitiys-, isyys-, vanhempainvapaarahalla ja kodinhoidontuella elävien pitää päästä jatkossakin liikkumaan. Maksuttoman matkustamisen oikeuden poistaminen koskisi siksi juuri niitä, jotka ovat pienituloisia, sillä juuri lastaan kotona hoitavat pienten lasten vanhemmat näistä säästöistä kärsisivät.

Kyse on myös vaunuissa tai rattaissa matkustavan lapsen turvallisuudesta. Miten lapsen turvallisuus taataan, etenkin busseissa, sillä aikaa, kun vanhempi on maksamassa? Bussiin ei pysty nousemaan vaunujen ja rattaiden kanssa edestä, vaan pitää käyttää keskiovea ja erikseen käydä ostamassa lippu etuosasta autoa. Se on turvatonta lapsien ja apuvälineillä liikkuvien kannalta. Siksi heidän matkojensa tulisi olla maksuttomia. Tämä koskee myös vammaisten ihmisten avustajia.

Jos pienen lapsen vanhemman lippu on maksettu ennen kuin hän nousee liikennevälineeseen, tulisi aina mahtua kyytiin. Kuitenkin liikennevälineissä, erityisesti busseissa, on rajattu määrä paikkoja vaunuilla, rattaille ja apuvälineillä liikkuville. Voi joutua odottamaan montakin bussia ennen kuin mahtuu. Kaikilla ei ole älypuhelinta, ja he eivät siksi pysty ostamaan lippua etukäteen. On surullista, että yhteiskunta olettaa kaikilla olevan älypuhelin.

Totuushan on, ettei oheinen leikkaus estä lippujen hintojen nostamista. Sitä käytetään vain (teko)syynä saada pienten lasten vanhemmilta tämäkin etuus pois. Tätähän yritettiin muutama vuosi sitten viimeksi. Silloin esitys kaatui heti alkutekijöihinsä, mutta nyt koronaviruksen aiheuttama paine nostaa lippujen hintoja on hyvä ase.

Lapsen hoidosta saatavalla muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa ei paljon liikuta, jos matkustaminen maksaa. Pienituloiset pienten lasten vanhemmat jäävät kotiin ja heidän mielenterveytensä ja jaksamisensa kärsii, jos matkustaminen maksaa. Ne, jotka voivat liikkuvat mieluummin autolla ja joukkoliikenteen lipputulot vähenevät. Onhan pienten lasten vanhemmille helpompaa käyttää omaa autoa ja se on julkista liikennettä halvempaa, jos tämä esitys toteutuu. Ilman koronavirustakin kotiäiti/-isä on sidottu kotiin, joten on todella tärkeätä kotiäidin-/isän mielenterveydelle päästä liikkumaan ja tapaamaan ihmisiä. Ei tällä tavalla ainakaan tueta pienten lasten vanhempien jaksamista. He ovat muutenkin kärsineet koronaviruksesta. Ei lisätä enää heidän kärsimystään, vaan panostetaan heidän palveluihinsa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

#hsl, #joukkoliikenne, #Vantaa, #kuntavaalit2021, #elina2021, #vasemmisto

Lähteitä ja lisätietoja
  1. YLE Uutiset 31.8.20: https://yle.fi/uutiset/3-11519583/
  • HSL ehdottaa: Ilmaiset matkat pois lastenvaunujen kanssa kulkevilta. HSL laskee, että ehdotus voisi lisätä lipputuloja jopa 4,5 miljoonalla eurolla.
  1. YLE Uutiset 18.8.20: https://yle.fi/uutiset/3-11498201
  • Valtaosa HSL:n hallituksesta vastustaa lipunhintojen korotuksia – vuorojen karsimisen ja hintojen noston pelättäisiin laukaisevan joukkoliikenteen syöksykierteen. HSL:n arvioidaan menettävän koronan vuoksi tänä vuonna jopa 120 miljoonan euron edestä lipputuloja.
  1. Helsingin sanomat 11.8.20: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006598259.html
  • Joukkoliikenteen lippujen hintoihin suunnitellaan korotuksia Helsingin seudulla – Korona iski HSL:een lujaa, ongelmien selvittämiseen käytettävä ”kaikkia mahdollisia keinoja”
  1. Helsingin sanomat 11.8.20: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006598868.html
  • HSL:n lippuhintoihin ei tule koskea, Helsingin kaupunkiympäristölautakunta linjasi. Koronakriisi voi tarkoittaa vuodessa 100–120 miljoonan euron menetyksiä HSL:lle.
  1. Helsingin sanomat 25.8.19: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006215921.html
  • Pummilla matkustamisen hinnasta väännetään taas, HSL haluaisi korottaa tarkastusmaksun 100 euroon. Joukkoliikenteen tarkastusmaksua ei ole korotettu yli kymmeneen vuoteen.
  1. YLE uutiset 23.7.20: https://yle.fi/uutiset/3-11461580
  • HSL:n palvelut heikkenevät pääkaupunkiseudulla – liikenneministeri: ”Emme ryhdy valtion puolelta ohjaamaan kunnallista päätöksentekoa”.
  1. Ylen uutiset 28.4.20: https://yle.fi/uutiset/3-11326764
  • HSL suunnittelee muutoksia selvitäkseen koronan kuluista – ratikkavuorot harvenevat ja matkakortin lataaminen muuttuu.
  1. YLE uutiset 20.4.20: https://yle.fi/uutiset/3-11313335
  • HSL vähentää bussiliikennettä noin viidenneksellä.