Viime vuosina on koulutuksesta ja tutkimuksesta leikattu ihan liikaa. Aamulehti: ”Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yli 690 miljoonaa euroa. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksesta hallitus vähensi 150 miljoonaa. Vielä ennen vaaleja kaikki puolueet lupasivat, ettei koulutuksesta leikata.” Eli koulutuksesta, tutkimus-, tuokehitys-, ja innovaatiorahoituksesta leikattiin yhteensä 840 miljoonaa €, vaikka kaikki puolueet olivat luvanneet olla leikkaamatta koulutuksesta. Koko Aamulehden juttu: https://www.aamulehti.fi/a/201512381. Leikkauksia tehtiin kaikilla koulutustasoilla, mutta eniten ammatillisesta koulutuksesta .

Opettaja ei enää pysty tekemään työtään hyvin. Ryhmäkoot ovat aivan liian suuria ja lähiopetusta on vähennetty. Oppilaiden on vaikea keskittyä, kun on rauhatonta. Erityisen pahasti ovat kärsineet ammattioppilaitoksissa opiskelevat. Toisen asteen ammatillisesta opetuksesta on leikattu Aamulehden jutun mukaan 250 miljoonaa €. Pääosin on leikattu henkilöstöstä ja koulutiloista. Ryhmät ovat suuria (lukiossakin) ja oppilaat joutuvat opettamaan toinen toisiaan, kun lähiopetusta on vähennetty, koska opettajia on liian vähän. Kärsijänä ovat ne oppilaat, jotka eivät opi yhtä helposti kuin muut. Ei ole riittävästi erityistä tukea, eikä tukiopetusta.

Perusopetuksesta on leikattu 45 miljoonaa € Aamulehden jutun mukaan. Korkeakoulutuksesta on leikattu lisävaje mukaan luettuna Aamulehden jutun mukaan 330 miljoonaa €. Leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustoimintaan. Henkilöstöä on vähennetty.

Eräs opettaja kirjoittaa Helsingin sanomissa: ”En pysty noudattamaan opetussuunnitelmaa, koska siihen ei ole varaa. Kuitenkin tämä on se työ, jota haluan tehdä. Haluan olla läsnä nuorille. Olkaa kilttejä ja äänestäkää tulevissa vaaleissa minulle mahdollisuus tehdä työni hyvin”. Kirjoitus on hyvin tärkeä. Päättäjien on otettava opettajien viesti vakavasti . Koko juttu on osoitteessa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006040778.html .

Yksi tavoitteistani on se, että opettajat voivat tehdä työnsä hyvin. Koulutusleikkaukset on purettava. Ryhmäkoot ovat ihan liian suuria. Ryhnäkoot on saatava lakiin, kaikilla koulutustasoilla.

Tarvitaan riittävästi tukea oppilaille. Tukiopetus ja erityinen tuki on turvattava niitä tarvitseville. Itselleni tukiopetus oli ala-asteella suuri apu. Sain tukiopetusta matematiikassa, koska se oli minulle vaikeaa. Lopulta valmistuin yliopistossa tilastotiede pääaineena. Se ei olisi ollut mahdollista ilman tukiopetusta.

Jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva tai ryhmä on muuten vaativa (esim. paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita), niin ryhmän on saatava lisäresursseja. Erityisen tuen tarve on myös kartoitettava etukäteen. Tarvitaan suunnitelmallisuutta ja riittävästi koulunkäynninohjaajia, erityisopettajia sekä koulukuraattoreita, -lääkäreitä ja -psykologeja. On myös panostettava nuorisotyöhön ja mielenterveys- ja päihdetyöhön.

Inkluusio on hyvä asia, jos se suunnitellaan oikein. On hienoa, jos erityistä tukea tarvitseva oppilas voi käydä lähikoulua. Se ei kuitenkaan saa olla ainoa vaihtoehto.

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee mielekästä tekemistä. Siksi kannatan harrastustakuuta. Oppivelvollisuutta tulisi laajentaa sekä sen alku että loppupäästä. Oppivelvollisuutta on laajennettava koskemaan toisen asteen opintoja ja on oltava velvollisuus käydä esiopetuksessa 5- ja 6-vuotiaana. On rakennettava aidosti maksuton toinen aste, jotteivät kenenkään opinnot kaadu rahan puutteeseen. Aidosti maksuton toinen aste tarkoittaa maksuttomia opiskeluvälineitä kaikille toisen asteen opiskelijoille, mm. oppikirjat ja tietokoneet. Silloin opiskelu ei maksa opiskelijalle mitään.

On myös tärkeää, että opintotuki on inhimillisellä tasolla, jotta vähävaraisten perheiden nuoretkin voivat opiskella niin pitkälle kuin haluavat ja opiskelijat pystyvät keskittymään opintoihinsa. On väärin, että opiskelijat joutuvat rahoittamaan elämäänsä lainoilla ja/tai tekemään työtä opintojen ohella lukukausienkin aikana. Opintojen ohella työskentely pidentää valmistumisaikaa, mutta myös antaa opiskelijalle arvokasta työkokemusta. On hyvä löytää tasapaino työn ja opintojen välillä. Loma-aikoina työskentely voi olla hyvä tapa.

On tärkeää rohkaista nuorta valitsemaan se ala, mikä häntä eniten kiinnostaa. Ei saa antaa  ennakkoluuloille valtaa. Tulee esitellä nuorille kattavasti eri ammatteja ja antaa heille rohkaisevia esimerkkejä, erityisesti naisista miesvaltaisilla aloilla ja miehistä naisvaltaisilla aloilla. Maahanmuuttajat, vammaiset nuoret ja muut  vähemmistöt tarvitsevat myös rohkaisevia esimerkkejä.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen, riippumatta siitä käyvätkö vanhemmat töissä. Kuitenkaan nyt ei tilanne ole se. Hallitus päätti, ettei lapsella ole subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen, jos toinen vanhemmista ei käy töissä. Juuri ne lapset, jotka eniten varhaiskasvatusta tarvitsisivat, jäävät sitä vaille. Laadukas varhaiskasvatus on ratkaiseva lapsen tulevan kehityksen kannalta. Varhaiskasvatuksella ei saa tehdä voittoa. Siinä on ollut samoja ongelmia kuin vanhusten ja vammaisten ihmisten hoidossa. Ryhmien tulee olla riittävän pieniä.

On mahdollistettava elinikäinen oppiminen. Opiskelun  työttömyysturvalla tulee olla mahdollista. On järkevää kouluttautua uuteen ammattiin, jos edellisen avulla ei työllisty. On oltava myös mahdollista opiskella työn ohessa. Laadukas koulutus on myös turvallisuuskysymys. Onhan tärkeää, että esim. lääkäri osaa työnsä.

Kaiken kaikkiaan varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen tulee panostaa kaikilla tasoilla! Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus! Suomi ei pärjää ilman ammattitaitoista työvoimaa. Koulutus ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle todella paljon jo pelkästään menetettyjen verotulojen muodossa. Koulutukseen panostaminen kannattaa niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Pidemmällä ajalla varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen tuo säästöjä. Äänestäkää niitä puolueita, jotka ovat vastustaneet koulutusleikkauksia, kuten Vasemmistoliitto.