Henkilökohtaisen avun voimavararajaus/-edellytys
Henkilökohtainen apu on vammaisten ihmisten arjen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta elintärkeä palvelu. Sillä tarkoitetaan kunnan, tulevaisuudessa maakunnan, kustantamaa henkilöä, joka auttaa vammaista ihmistä hänen arjessaan ja vapaa-ajassaan kodin sisällä ja ulkopuolella. Avustaja mm. auttaa vammaista henkilöä kotitöissä, asioinnissa, henkilökohtaisen hygienian hoidossa, työssä käymisessä, opiskelussa sekä harrastuksissa. Avustaja mahdollistaa vammaiselle ihmiselle omannäköisen elämän.
Suomessa ei kaikilla arjessaan paljon apua tarvitsevilla vammaisilla ihmisillä ole oikeutta henkilökohtaiseen apuun, vaan vammaispalvelulain mukaan ”henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa”. Tätä kutsutaan voimavararajaukseksi tai -edellytykseksi. Vammaisella henkilöllä on oikeus avustajaan vain, jos hän osaa määrittää avun sisällön ja toteutustavan. Voimavararajaus tarkoittaa sitä, ettei sillä, joka ei osaa kertoa millaista apua hän tarvitsevat ja miten apu toteutetaan, ole oikeutta henkilökohtaiseen apuun.
Tietyt vamma- ja ikäryhmät jäävät herkemmin henkilökohtaista apua vaille
Voimavararajaus merkitsee käytännössä sitä, että tietyt vamma- ja ikäryhmät jäävät muita herkemmin vaille henkilökohtaista apua. Voimavararajauksen takia avun ulkopuolelle jäävät vammaiset lapset, puhevammaiset ja ne, joilla on kognitiivisia ongelmia, mm. kehitysvammaiset, muistiongelmaiset sekä autismikirjon henkilöt (esim. autistit). Rajaus siis syrjii tiettyjä ikä- ja vammaryhmiä, eivätkä vammaiset ihmiset ole keskenään yhdenvertaisessa asemassa sen suhteen.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän mm. vamman tai iän perusteella.
Kuitenkin yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän ihmisten ominaisuuksien, mm. terveydentilan, iän tai vamman, perusteella. Voikin perustellusti kysyä, miksi vamma- ja ikäryhmät keskenään eriarvoiseen asemaan asettava voimavararajaus on edelleen vammaispalvelulaissa.
Henkilökohtainen apu on ainoa keino, lukuun ottamatta omaishoitoa, saada apua kodin ulkopuolelle.
Henkilökohtaiselle avulle ei ole olemassa tällä hetkellä vaihtoehtoa. Se on, lukuun ottamatta omaishoitoa ja vapaaehtoistyötä, ainoa keino saada apua kodin ulkopuolelle. Kotihoito, kotisairaanhoito tai ryhmämuotoinen asuminen (asumisyksiköt, palvelutalot sekä laitos- ja perhehoito) eivät ole vaihtoehto, koska niiden henkilökunta on sidottu asukkaan kotiin.
Ryhmämuotoisessa asumisessa on asukkaan itsemääräämisoikeus rajattua.
Asumisyksikössä, palvelutaloissa, laitoksissa tai perhehoidossa ei henkilökunta voi noin vain lähteä tekemään jotain, mitä yksittäinen asukas toivoo. Yleensä asukkaat liikkuvat ryhmänä yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa. Asukkaat voivat vain vähän vaikuttaa päivärytmiinsä ja mm. siihen, mitä he harrastavat. Heidän itsemääräämisoikeutensa on rajattua.
Jos ei ryhmämuotoisesti asuvalla vammaisella henkilöllä ole oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan saattaa käydä niin, ettei ryhmämuotoisesti asuva vammainen henkilö tee mitään iltaisin tai viikonloppuisin. Hän käy vain päivä- tai työtoiminnassa ja asumisyksikön, palvelutalon tai perhehoidon yhteisillä retkillä. Hän ei tee vapaa-ajallaan välttämättä mitään sellaista, mitä samanikäinen vammaton henkilö tekee.
Jos ei ole oikeutettu henkilökohtaiseen apuun, joutuu turvautumaan omaishoitoon tai ryhmämuotoiseen asumiseen. Ryhmämuotoinen asuminen ei sovi kaikille.
Jos vaikeavammainen ihminen ei ole oikeutettu henkilökohtaiseen apuun, joutuu hän turvautumaan omaishoitoon tai ryhmämuotoiseen asumiseen. Hän on siis pakotettu käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä, eikä voi valita itse, miten tai missä hän asuu. Ryhmämuotoinen asuminen ei sovi kaikille, mutta se pitää mahdollistaa niille, ketkä siihen pystyvät ja sitä haluavat.
Uuteen vammaispalvelulakiin on esitetty uutta palvelumuotoa nimeltään valmennus ja tuki. Se ei kuitenkaan millään tavalla ole henkilökohtaisen avun vaihtoehto, eikä keino saada apua kodin ulkopuolella.
Vammaisen ihmisen pitää voida olla osa asuinyhteisöään ja saada itse päättää missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.
YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus toteaa, että vammaisen ihmisen pitää saada itse valita missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Häntä ei voi pakottaa tietyn asumisjärjestelyn käyttöön ja hänellä on oltava mahdollisuus olla osa asuinyhteisöön. Vammaisen ihmisen on siis saatava itse valita, asuuko hän: 1) omaistensa avun varassa, 2) ryhmämuotoisesti tai 3) itsenäisesti henkilökohtaisen avun ja muiden kotiin tuotavien tukimuotojen turvin.
Henkilökohtainen apu ei ole ryhmämuotoista asumista kalliimpaa.
Henkilökohtainen apu on usein ryhmämuotoista asumista edullisempaa. Yksi avustaja kustantaa (maa)kunnalle alle 300 euroa vuorokautta kohden, kun tehostettu palveluasuminen puolestaan maksaa noin 500 euroa vuorokaudessa. Raha ei voi siis olla perustelu sille, ettei kaikille vammaisille ihmisille myönnetä henkilökohtaista apua.
Joskus on vaikeaa selvittää, onko ihmisellä voimavaroja vai ei.
Ei ole yksinkertaista selvittää, onko vammaisella henkilöllä voimavaroja määrittää avun sisältö ja toteutustapa vai ei. Paljon on kiinni päättävän virkamiehen tiedoista, taidoista ja asenteista. Joskus voidaan päätyä siihen, että vammaisella ihmisellä on voimavaroja kodin ulkopuolella, muttei kodin sisäpuolella.
Ennakkotapaus: autistimiehellä on voimavaroja sekä kodin sisä- että ulkopuolella.
Voimavararajausasioita on viety hallinto-oikeuteen. On olemassa ainakin yksi ennakkotapaus, jota kaikkien (maa)kuntien on syytä kunnioittaa. Eräs autistinen mies joutui käymään neljä vuotta oikeutta siitä, onko hänellä voimavaroja vai ei. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätyi siihen, että hänellä on voimavaroja sekä kodin ulko- että sisäpuolella, ja kunnan tulee hänelle henkilökohtainen avustaja myöntää arkisiin toimiin ja vapaa-aikaan.
Henkilökohtaisten avustajien koulutukseen on lisättävä erikoistumisjakso.
Henkilökohtaisten avustajien koulutuksessa on syytä huomioida nykyistä paremmin eri vamma- ja ikäryhmien tarpeet. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus erikoistua johonkin vamma- tai ikäryhmään, esimerkiksi kehitysvammoihin, liikuntavammoihin, aistivammoihin, neurokirjon häiriöihin (kuten autismiin), epätyypillisiin vammoihin tai vammaisiin lapsiin ja nuoriin.
Vaatii erityisiä tietoja ja taitoja avustaa henkilöä, joka ei pysty itsenäisesti määrittämään avun sisältöä ja toteutustapaa. Näitä tietoja ja taitoja voi opiskella. Henkilökohtaisten avustajien tulee osata käyttää mm. tuettua päätöksentekoa sekä puhetta tukevia ohjelmia ja -menetelmiä. Vammaisen ihmisen avustajan ja hänen omaistensa keskinäisen yhteistyön tulee myös toimia hyvin. Lisäksi on muistettava, että jokaisen vammaisen ihmisen avun tarpeet ovat yksilöllisiä. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.
Kolme henkilökohtaisen avun toteutustapaa: työnantajamalli, ostopalvelumalli ja palvelusetelimalli.
On muistettava, että Suomessa on käytössä kolme erilaista henkilökohtaisen avun mallia. Ne ovat työnantajamalli, ostopalvelumalli ja palvelusetelimalli. Työantajamallissa vammainen ihminen toimii avustajansa työnantajana ja (maa)kunta on usein avustajan palkan sijaismaksaja.
Vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeus on suurempi työnantajamallissa kuin muissa malleissa. Toisaalta työnantajuuteen sisältyy vastuu työntekijöiden palkanmaksusta, lomista sekä työoloista- ja hyvinvoinnista. Vapauden mukana tulee suuri vastuu. Moni kokee työnantajana toimimisen raskaaksi. Kuntien, ja tulevaisuudessa maakuntien, onkin syytä nykyistä enemmän tukea vammaisten ihmisten työnantajuutta.
Ostopalvelumallissa (maa)kunta palkkaa itse avustajia tai ostaa palvelut jostain yrityksestä taikka järjestöstä. Vammainen ihminen ei ostopalvelumallissa pysty paljon vaikuttamaan siihen, kuka tai ketkä hänen avustajansa ovat. Jos (maa)kunta palkkaa itse avustajat, on se avustajan työnantaja. Jos taas (maa)kunta ostaa avustajapalvelut jostain yrityksestä tai järjestöstä, on (maa)kunta tuon käyttämänsä yrityksen tai järjestön asiakas.
Palvelusetelimalli toimii niin, että (maa)kunta myöntää vammaiselle ihmiselle palvelusetelin, jolla hän maksaa avustajan palvelut. Vammainen ihminen valitsee (maa)kunnan kelpuuttamien yritysten ja järjestöjen joukosta sen, mitä hän haluaa käyttää. Avustajan työnantaja on vammaisen henkilön valitsema yritys tai järjestö. Vammainen ihminen on valitsemansa yrityksen tai järjestön asiakas. Vammaista ihmistä suojaa kuluttajansuojalaki.
Henkilökohtaisen avun malleja on mahdollista yhdistää. Yhdellä henkilöllä voi siis olla käytössään useampi malli. Esimerkiksi työnantajamallia käyttävä henkilö on voinut saada kunnalta palvelusetelin sijaisen hankkimiseksi vakituisen avustajan vuosi- ja sairaslomien ajaksi.
Vain työnantajamallin kohdalla voimavararajaus puolustaa paikkaansa. Puolustamme työnantajamallin olemassaoloa.
Voimavararajauksen poistaminen laista ei mitenkään vaaranna työnantajamallia. Päinvastoin meistä työnantajamalli on hyvin tärkeä ja haluamme puolustaa sitä. Voimavararajaus puolustaa paikkaansa työnantajamallin, muttei ostopalvelu- ja palvelusetelimallien, kohdalla. Ne, ketkä eivät pysty määrittelemään henkilökohtaisen avun sisältöä ja toteutustapaa, voivat turvautua palveluseteli- tai ostopalvelumalliin. Tämä olisi syytä mainita uuden vammaispalvelulain perusteluosiossa tai esitöissä. Suonen ei tule sokeasti seurata Ruotsin ja Norjan malleja. Suomessa oli voimavararajauksen alun perin tarkoitus olla vain tilapäisesti laissa.
Pyydämme allekirjoittamaan adressin.
Uusi vammaispalvelulaki tulossa lausunnoille alkuvuodesta 2021.
Pyydämme juuri sinua allekirjoittamaan adressin, joka vaatii henkilökohtaisen avun voimavararajauksen poistamista uudesta vammaispalvelulaista. Adressi on auki 14.11. asti. Adressi löytyy osoitteesta https://www.adressit.com/voimavararajaus_pois_uudesta_vammaispalvelulaista/.
Luovutamme adressin peruspalveluministeri Kiurulle. Mitä enemmän allekirjoituksia saamme, sitä vakavammin adressi otetaan eduskunnassa ja hallituksessa. Nyt on paras aika vaikuttaa uuden vammaispalvelulain sisältöön. Uusi vammaispalvelulaki tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2021. On siksi pidettävä kiirettä.
Henkilökohtaisen avun voimavararajaus on poistettava uudesta vammaispalvelulaista.
Henkilökohtaisen avun voimavararajaus on poistettava vammaispalvelulaista vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä. Kyse on yhdenvertaisuudesta. Ei mitään vamma- tai ikäryhmää saa syrjiä. Kaikilla arjessaan paljon apua tarvitsevilla vammaisilla ihmisillä on oltava oikeus henkilökohtaiseen apuun, riippumatta hoidon tarpeen määrästä tai laadusta, iästä tai diagnoosista. Kuten Jaatinen ry. toteaa, olisi voimavararajauksen säilyttäminen laissa syrjivää. Ihmisten yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus ja yhteiskuntaan osallisuus eivät saa olla säästämisen kohteita. Vammaisten ihmisten kustannuksella ei saa säästää! YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen mukaan ei vammaisia henkilöitä saisi laittaa kategorisesti keskenään eriarvoiseen asemaan. Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus ei hyväksy syrjintää ja tähdentää sitä, että kaikilla vammaisilla pitää olla oikeus tarvitsemaansa apuun ja tukeen.
Vasta silloin vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, kun heillä kaikilla on oikeus saada avustaja, jos he sitä tarvitsevat. Voimavaraedellytyksen vuoksi osa vammaryhmistä jää henkilökohtaisen avun ulkopuolelle, eikä kaikkia vammaisia ihmisiä kohdella yhdenvertaisesti, ts. vammaiset eivät ole keskenään yhdenvertaisia. Vaikeavammaisen on hyvin vaikeaa saada apua kodin ulkopuolelle, jollei hänellä ole henkilökohtaista avustajaa. Ei siis toistaiseksi ole olemassa vaihtoehtoja henkilökohtaiselle avulle.
Vasemmistoliitto ja monet vammaisjärjestöt, kuten autismikirjon henkilöiden järjestöt ja kehitysvamma-alan järjestöt, ovat vaatineet henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen poistoa vammaispalvelulaista.
Lisää tietoa ja lähteitä
- Vammaispalvelulaki: laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
- https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080166
- https://stm.fi/se/-/lausunnonantajat-vammaispalvelulain-uudistus-vahvistaa-vammaisten-henkiloiden-yhdenvertaisuutta
- Sosnetin lausunto edellisen hallituksen vammaislain uudistuksesta (2017): https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=d632890b-98fa-4940-8dce-082709b252c6
- THL: vammaispalvelujen käsikirjan henkilökohtaisen avun osuus: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/henkilokohtainen-apu
- THL: Henkilökohtainen apu vapaa-aja toiminnoissa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/henkilokohtainen-apu/henkilokohtainen-apu-vapaa-ajan-toiminnoissa
- THL, vammaispalvelulain uudistus (edellinen hallitus): https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaislainsaadannon-uudistus
- Vammaisjärjestöjen yhteinen kannanotto 17.5.19: https://www.jaatinen.info/tieto-tuki-vaikuttaminen/vaikuttamistyo/lausunnot/voimavararajauksen-poistaminen/
- Jaatinen ry. kannanotto: https://www.jaatinen.info/uutiset/eivoimavararajausta-mita-se-tarkoit/
- Lakitoimisto Kumpuvuori: https://www.kumpuvuori.fi/24-5-19-henkilokohtaisen-avun-voimavararajaus-on-syrjiva-ja-siksi-poistettava/
- Kehitysvammaliitto ry.: https://www.kehitysvammaliitto.fi/vammaisten-ihmisten-yhdenvertaisuus-on-varmistettava-vammaislainsaadannon-uudistuksessa/
- Turun sanomat 1.3.19: Lukijalta: Henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys uhkaa vammaisten itsemääräämisoikeutta: https://www.ts.fi/lukijoilta/4495969/Lukijalta+Henkilokohtaisen+avun+voimavaraedellytys+uhkaa+vammaisten+itsemaaraamisoikeutta
- Autismiliitto ry: https://www.autismiliitto.fi/toimintaa_ja_tukea/vaikuttaminen/vammaislainsaadannon_uudistus
- Kehitysvammaliitto: https://www.kehitysvammaliitto.fi/voimavaraedellytys-tulee-poistaa-vammaispalvelulaista/
- https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/kehitysvammajarjestot-vaativat-vammaispalvelulain-henkilokohtaista-apua-koskevasta-saannoksesta-poistettava-voimavaraedellytys/
- JAG ry: https://www.jagassistans.fi/fi/news/2019-01/jag-uudesta-vammaispalvelulaista-voimavaraedellytys-poistettava
- Aamulehti 4.3.19: Voimavararajaus uhkaa itsemääräämisoikeutta, varoittavat vammaisperheyhdistyksen johtajat: https://www.aamulehti.fi/a/201485441
- Suomen Autismikirjon yhdistys (ASY ry.): pohdintaa henkilökohtaisen avun voimavararajauksesta: https://asy.fi/uutiset/pohdintaa-henkilokohtaisen-avun-voimavararajauksesta/
- Reetta Angelvo-Riipinen. Ilkka-Pohjalainen 5.6.19: Lukijoilta: Henkilökohtainen apu asumisen tueksi kehitysvammaisille ja autismikirjolle: https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-henkilokohtainen-apu-asumisen-tueksi-kehitysvammaisille-ja-autismikirjolle-1.2983551
- Tiedonantaja 4.8.20: Vammaisten oikeuksille merkittävä voitto: https://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/vammaisten-oikeuksille-merkitt-v-voitto
- https://www.hs.fi/paivanlehti/27052019/art-2000006119490.html?fbclid=IwAR0nYcWhl6DGBMH_jjcABbZwEMcQ94GbUHe_HTJLPM8Tz9URkDSsTdeSeBg
- https://www.hs.fi/paivanlehti/30052019/art-2000006124585.html?fbclid=IwAR2kEq_tuB4qrIzVIB7InogI9WcCL0mzkcEBTBbpYHZqur4dtPtn3BGsIl8