Kuntien ole syytä leikata hyvinvointipalveluista tai korottaa asiakasmaksuja. Kannattaa mieluummin ottaa lainaa ja/tai korottaa veroja. 

Kuntien kannattaa mieluummin ottaa lainaa ja/tai korottaa veroja kuin leikata hyvinvointipalveluista (mm. sosiaali-, terveys-, koulutus-, varhaiskasvatus-, kulttuuri-, taide-, liikunta- ja sivistyspalvelut) tai korottaa asiakasmaksuja. Hyvinvointipalveluiden leikkaukset vaikuttaisivat etenkin paljon palveluita tarvitsevien pienituloisten arkeen, kuten lasten, nuorten, vammaisten ihmisten, ikäihmisten, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, asunnottomien, työttömien ja pitkäaikaissairaiden elämään. Emme saa toistaa 1990-luvulla tehtyjä virheitä. Monet kunnat, kuten Vantaa, ovat jo pitkään ollut säästölinjalla. Kaikki turha on jo monessa kunnassa ehditty karsia pois. Palveluleikkauksilla olisi myös suora vaikutus kunnan työntekijöiden hyvinvointiin. Kunnan työntekijät maksavat veroja, eivätkä ole pelkkä menoerä kunnalle.

Päättäjien tulee tarkastella kunnan taloutta pitkällä tähtäimellä. On syytä panostaa työllisyyspalveluihin sekä ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen tukeen.

Kuntien kannattaa valtion lailla elvyttää taloutta. Valtuustoilta vaaditaan malttia ja viisautta. Päättäjien pitää tarkastella kuntataloutta pitkällä tähtäimellä. Missään tapauksessa ei pidä lomauttaa tai irtisanoa hyvinvointipalveluiden työntekijöitä.

Koronan takia on kertynyt paljon oppimisvajetta sekä hoiva- ja hoitovelkaa. Niiden purkaminen ei onnistu ilman ammattitaitoista henkilökuntaa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä työttömyys ovat myös koronan vuoksi yleistyneet räjähdysmäisesti. Kuntien tuleekin luoda lisää työpaikkoja ja panostaa työllisyyspalveluihin sekä ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen apuun.

On syytä tukea järjestöjä sekä pienituloisten kulttuuri-, taide- ja liikuntaharrastuksia. Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen parantaa ihmisen terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Ne ovat mitä parhainta ongelmien ennaltaehkäisyä.

Laadukkaat hyvinvointipalvelut ovat kunnan pito- ja vetovoimatekijöitä. Mitä paremmat palvelut kunnassa on, sitä houkuttelevampi se on.

Ihminen ei valitse kotikuntaansa pelkästään kunnan veroprosentin perusteella, vaan myös asumisen hinnalla ja palveluiden laadulla on merkitystä. Ihmiset haluavat asua kunnassa, jossa palvelut toimivat, esimerkiksi teiden kunnossapito toimii, pääsee helposti lääkäriin, koululaiset saavat hyvää opetusta sekä lapset, iäkkäät ja vammaiset ihmiset hyvää hoitoa.

Lainanoton lisäksi saattaa olla pakko korottaa kuntaveroa. Monet investoinneista ovat välttämättömiä. Niitä ei voi lykätä. Ne ovat sijoitus kuntalaisten hyvinvointiin ja työllisyyteen.

Lainanoton lisäksi kuntien saattaa olla pakko korottaa väliaikaisesti kuntaveroa.  Esimerkiksi 0,25 prosentin kuntaveron korotus toisi Vantaalle arvioilta 12 miljoonaa euron lisätulot. Ensisijaista on tietysti luoda lisää työpaikkoja. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tarvitsemme rahaa nyt ja tässä voidaksemme mm, purkaa koronan takia kertynyttä oppimisvajetta ja hoiva- ja hoitovelkaa.

Investoinnit ovat sijoitus kuntalaisten hyvinvointiin ja työllisyyteen. Mitä enemmän kunta työllistää, sitä pienempää on sen työttömyys. Usein kuntien investoinnit ovat lähinnä koulujen ja päiväkotien sekä muiden tilojensa uudis- ja korjausrakentamista. Sitä enemmän kunnassa ilmenee sisäilmasairauksia, mitä huonommassa kunnossa kunnat tilat ovat. Kuntien tekemät investoinnit ovat isolta osin sellaisia, ettei niitä voida lykätä tai jättää tekemättä.

Kunnan itse tuottamat palvelut ovat usein edullisempia kuin ostopalvelu- tai palvelusetelipalvelut. Niitä on myös helpompi valvoa. Palveluita kannattaakin tuottaa itse tai yhdessä erilaisten voittoa tuottamattomien tahojen kanssa.

Kunnan itse tuottamat palvelut ovat usein edullisempia kuin osto- tai palvelusetelipalvelut. Omaa tuotantoa on myös helpompi valvoa kuin osto- tai palvelusetelipalveluita. Yritys, toisin kuin kunta, hakee usein toiminnastaan voittoa. Kuntien onkin viisasta tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä erilaisten voittoa tuottamattomien järjestöjen, osuuskuntien ja yritysten kanssa. Esimerkiksi, Vantaan kannattaa perustaa oma lastenkoti.

Koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei voi leikata. Ryhmäkokoja ei voida kasvattaa. Tulee panostaa erityiseen ja tehostettuun tukeen.

Kunnat eivät voi leikata varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja sivistyksestä. Koska kaikilla oppilailla on oikeus saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan, ei ryhmäkokoja voi kasvattaa nykyisestä. Pikemminkin ryhmäkokoja on monessa kunnassa syytä pienentää. Kouluissa ja päiväkodeissa tulee olla tarpeeksi henkilökuntaa. Kouluissa tarvitaan riittävästi opettajia, erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, (erityis)nuorisotyöntekijöitä, kouluavustajia ja koulunkäynninohjaajia. Yleisopetuksen lisäksi tarjolla on oltava tukiopetusta sekä pienryhmä- ja erityisopetusta. Kuntien tulee panostaa nykyistä enemmän opintojen erityiseen ja tehostettuun tukeen. Inkluusio ei saa olla säästökeino.

Sote-palveluista ei voi leikata, eikä korottaa asiakasmaksuja. Hoitojonot ovat jo nyt pitkiä. Asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa ja luopua terveyskeskusmaksuista.

Kunnat eivät voi leikata sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki ihmiset eivät nytkään saa tarpeeksi apua. Jonotusajat terveysasemille ovat usein pitkiä ja lastensuojelu monessa kunnassa kriisissä. Kuntien tulee panostaa sekä laitos- että kotihoitoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen ei toisi kunnille paljoakaan lisätuloja. Asiakasmaksuilla katetaan arviolta vain 7,8 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluista (lähde: THL), vaikka ne ovatkin Pohjoismaisittain katsottuna korkealla tasolla.

Kuntien on syytä luopua terveyskeskusmaksuista ja kohtuullistaa asiakasmaksuja. Kunta voi periä asiamaksulaissa säädetty maksuja alhaisempia maksuja. Esimerkiksi Helsinki luopui vuoden 2013 alussa kokonaan terveyskeskusmaksujen perimisestä. Terveyskeskusmaksujen perimisen ei nähty olevan kannattavaa. Terveyskeskusmaksun perimiskulut olivat Helsingissä suuremmat kuin maksuista saadut tulot.

Mitä korkeampia asiakasmaksut ovat sitä myöhäisemmässä vaiheessa ihmiset hakeutuvat hoitoon.

Jos asiakasmaksut ovat korkeita, eivät ihmiset hakeudu ajoissa hoitoon. Silloin vaivojen hoitamisesta tulee kallista. Kunta voikin säästää, jos se kohtuullistaa asiakasmaksujaan ja luopuu terveyskeskusmaksuista. Taloudellisesti esteettömässä yhteiskunnassa voivat kaikki, myös pienituloiset, käyttää palveluita.

Elina Nykyri

Kuntavaaliehdokas, Vasemmisto, Vantaa

Vantaan sote-lautakunnan varajäsen, puoluevaltuutettu, Länsi-Vantaan vasemmiston pj.