Kuulovammaisten ja kuurojen asema yhteiskunnassa vaatii parannusta!

Hyvää kansainvälistä kuulopäivää!

Tänään on WHO:n kansainvälinen kuulopäivä. Kirjoitankin siksi nyt kuulemisesta, ja sen merkityksestä. Asia on sydäntäni lähellä, sillä olen itse heikkokuuloinen.

Kuulolaite auttaa monia huonokuuloisia pärjäämään arjessa

Käytän molemmissa korvissa kuulolaitetta, sillä silloin kuulen molemmilla korvilla paremmin. Onkin nykyinen hoitolinja antaa kuulolaite molempiin korviin.  Kuuloni on heikentynyt, koska monet korvatulehdukset ja korvien putkitukset ovat arpeuttaneet korviani. Olen käyttänyt kuulolaitetta jo 20 vuotta. Kuulolaite auttaa todella paljon, koska ilman sitä en kuulisi ihmisten puhetta tarpeeksi hyvin. On kuitenkin edelelleen tilanteita, joissa en kuule niin hyvin kuin normaalikuuloiset. Erityisesti taustamelu häiritsee paljon. Siksi onkin kurjaa, jos tehdään ryhmätöitä siten, että kaikki ryhmät työskentelvät samassa tilassa. Silloin minun on vaikea kuulla oman ryhmäni jäseniä.

Induktiosilmukka tulee olla julkisissa tiloissa ja se pitää erikseen laittaa päälle

Monissa julkisissa tiloissa on olemassa induktiosilmukka. Se auttaa todella paljon, sillä silmukan avulla kuulee puhujan äänen samoin kuin jos puhuja olisi korvanjuuressa puhumassa. Voi istua missä päin salia vain, koska kaikkialla päin salia kuulee yhtä hyvin. Ongelma vaan on, että usein induktiosilmukka ei ole päällä, tai sitten tapahtuman järjestäjä ei osaa laittaa silmukkaa käyttää. Olen muutamia kertoja joutunut huomauttamaan siitä, että silmukka ei ole päällä. Se pitää siis laittaa erikseen päälle, ei riitä, että tilassa on olemassa silmukka. Induktiosilmukka vaatii, että kaikki puhujat puhuvat mikrofoniin tarpeeksi läheltä. Mikrofoni auttaa muutenkin paljon kuulemisessa.

Käytä aina mikrofonia ja vältä taustamelua!

Onkin yhdenvertaisuuden vastaista, jos tilaisuudessa joku puhuja ei suostu mikrofonia käyttämään. Vielä pahempi on, jos tilaisuuden järjestäjä kysyy: ”kuuluuhan ääneni ilman mikrofonia, ei kai sitä tarvitse käyttää?”. Usein  olen sanonut, että ei kuulu riittävän hyvin salin perälle asti. Käyttäkää mikrofonia.  Ei sitä halua joka tilanteessa kertoa, että on heikkokuuloinen. Vaikka tilaisuudessa käytetään mikorofonia, joudun yleensä valitsemaan eturivin paikan, koska muuten en kuulisi kaikkea. On turhauttavaa, jos yleisökeskustelu käydään ilman mikrofonia. Usein käy niinkin, että puhua jo aloittaa puheenvuoronsa ennen kuin hän on saanut mikrofonin käsiinsä. Silloin minulta ja muilta huonokuuloisilta jää osa puheenvuorosta kuulematta. Olisikin tärkeää aina tilaisuuden alussa korostaa, että kukaan ei puhu ennen kuin on saanut mikorofonin käsiinsä.

Kuulemisongelmat voivat aiheuttaa väärinymmäryksiä

Heikkokuuloisuus voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Joskus on käynyt, etten ole kuullut, jos minulle on puhuttu. Niin voi sattua, etenkin, jos puhuja on kauempana ja selkäni takana. Puhuja voi silloin luulla, etten välitä vastata, vaikka totuus on, etten ole kuullut, että kukaan olisi mitään sanonut. Väärinymmärrysten välttämiseksi on parempi kysyä, jos ei ole kuullut, mitä toinen on sanonut. Puhuja voi myös kysyä, että kuuliko toinen, jos vaikuttaa siltä, että nyt meni joku asia puheesta ohi. Jos toinen kysyy, että mitä, se usein tarkoitata sitä, että kuuntelija ei oikeasti ole kuullut mitä on sanottu. Se ei merkitse sitä, että kuulija ei olisi keskittynyt puhujaan. Huonokuuloinen ei voi itse sille mitään, jos ei kuule kaikkea.

Katsekontakti on erittäin tärkeä

Kuulemista auttaa se, että puhuja katsoo sitä, kenelle puhuu. Katsekontakti on etenkin heikkokuuloisten ja kuulovammaisten kannalta tärkeä asia. Usein ei auta asiaa se, että puhuu kovalla äänellä, vaan normaali ääni käy ihan hyvin, kun on tarpeeksi lähellä sitä, kenelle puhuu ja pitää katsekontaktin koko ajan. Osa kuuroista ihmisistä osaa lukea huulilta, ja he eivät tiedä puheestasi mitään, ellet säilytä koko ajan katsekontaktia ja puhu riitttävän hitaasti.

Ohjelmien tekstitykset ja kuvailutulkkaukset ovat tiedonvälityksen esteettömyyttä

Minulle ovat tv-ohjelmien suomenkieliset tekstitykset todella suuri apu, sillä en välttämättä saa selvää suomenkielisistä ohjelmista, vaikka tv:n ääni olisi kovallakin. On hyvä, että Yle tekstittää valtaosan suomenkielisistä ohjelmistaan. Muidenkin kanavien tulisi tehdä niin. Se on tiedonvälityksen yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä. Sokeita ja näkövammaisia varten on tv:ssä kuvailutulkkaus, ja sitäkin tulisi lisätä. Myös Internetissä tulisi muistaa tekstitys. Moni ihminen katsoo videoita ilman ääntä, mutta tekstitys auttaa heikkokuuloisia ja kuulovammaisia lisäksi. Kaikki kuvatekstit on tärkeää kertoa tekstinä kuvan lisäksi, sillä muuten ei näkövammainen tiedä mitä kuvassa on.

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja ja hissejä

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja, hissejä ja automaattisia ovenavaajia. Se on mm. selkokieltä, induktiosilmukoita, tv-ohjelmien tekstittämistä ja kuvailutulkkausta ja siitä välittämistä ettei tilaisuudessa tule niin paljoa taustamelua.  On tärkeää, että kaikkien vammaryhmien edustajat pääsevät osallistumaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien julkisten tilaisuuksien tulee olla esteettömiä. Se vaatii muidenkin kuin liikuntavammaisten huomioimista tilaisuudessa.

Kuulolaite taattava kaikille sitä tarvitseville

Kuulolaite on tärkeä apuväline, ja hyvä kuulolaite tulisi taata kaikille, jotka siitä hyötyvät. Kuulolaitteen saa oman sairaanhoitopiirin kautta, yleensä erikoissairaanhoidosta. Itse sain laitteet Meilahden sairaalan kuulopoliklinikalta. Jokainen joutuu itse maksamaan kuulolaitteeen patterit. Onneksi pattereita saa monesta kaupasta ja apteekeista nykyisin. Ongelma on se, että kuulolaitetteen letkuja saa harvasta paikasta. Jos kuulolaite hajoaa, niin se pitää korjauttaa erikoissairaanhoidossa. Onneksi olen itse pystynyt usein hoitamaan asian lähettämällä rikkinäisen laitteen postitse kuulopoliklinikalle. Vaikein asia kuulolaitteen rikki mennessä on se, että silloin joutuu olemaan jonkun aikaa ilman laitetta. Ei ole olemassa varalaitetta. Sama tilanne on kaikkien apuvälineiden kohdalla. Kuulemisen apuvälineet haetaan siis eri paikasta kuin muut apuvälineet.

Viittomakielen asemaa parannettava

Viittomakielen asemaa tulisi parantaa, ja helpottaa tulkin saamista. Tulkin saamisessa on ollut vaikeuksia, sen jälkeen, kun Kela kilpailutti tulkkauksen. Viittomakielisellä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriinsa, ihan kuin suomenkieliselläkin. Joskus viittomakielisillä vanhemmilla on normaalisti kuuleva lapsi. On tärkeää tiedostaa se, että noiden lasten ensimmäinen kieli on viittomakieli ja noilla lapsilla on oltava oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. On myös tärkeää, että kuuron lapsen vanhemmat opettelevat viitttomakielen, jotta lapsella ja vanhemmilla on yhteinen kieli. Jos vauva ei reagoi kaikkeen, on tärkeää aina testata hänen kuulonsa. Kyse ei välttämättä ole kehitysviivästymästä, vaan lapsi voi olla kuulovammainen tai kuuro.

Kuulovammaiset ja kuurot kohtaavat paljon ennakkoluuloja

Kuulovammaiset ja kuurot kohtaavat paljon ennakkoluuloja, ja onkin tehtävä paljon työtä asenteiden muuttamiseksi. Asenteet muuttuvat sitä kautta, että ihmiset saavat tietoa ja tapaavat kuulovammaisia ihmisiä ja kuuroja henkiöitä. Kuulo-ongelmat eivät tarkoita tyhmyyttä, eikä kuulolla ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

Iän myötä kuulo heikkenee

Suojaa korvasi melulta

Yleensä iän myötä ihmisen kuulo heikenee, ja siksi kuulemisasiaan tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Melu voi iän lisäksi vaurioittaa kuuloa. Onkin tärkeää käyttää kuulosuojamia meluisisa tiloissa, vaikkapa konserteissa. Meluvauriot näkyvät usein vasta vuosikymmenien päästä altistumisesta.

Kuulo testattava säännöllisesti

On paljon heikkokuuloisia iäkkäitä ihmisiä, mutta kuulovammaisia ja kuuroja on ihan kaiken ikäisissä. On tärkeää, että kaikkien kuulo testataan säännöllisin aikavälein, sillä ihminen ei välttämättä huomaa itse kuulonsa heikentymistä. Huono kuulo aiheuttaa väsymystä, koska silloin joutuu keskittymään erityisen paljon. Kuulemisongelmat voivat myös hankaloittaa opintoja, työntekoa ja harrastuksia sekä ihmissuhteita. Jos kuulolaite ei auta, niin joskus voi auttaa sisäkorvaistuke.

Kuulovammaisia ja kuuroja mukaan päätöksentekoon

Tehdään yhdessä yhdenvertainen, esteetön ja tasa-arvoinen yhteiskunta kaikille,  kuulovammaisille ja kuuroillekin. Heidät on huomiotava kaikessa päätöksenteossa ja tuettava erilaisten kuuloyhdistysten toimintaa. Olisi hyvä, että päätöksentekijöissä olisi kuulovammaisia ja kuuroja, päätöksenteon kaikilla tasoillla. Vain itse asian kokenut voi täysin ymmärtää, miltä jokin asia tuntuu. Kuulovammaisten ja kuurojen näkökulma ei tule näkyviin, jos ei heitä ole mukana päätöksenteossa. Vammaisneuvostoissakin tulisi olla kuulovammaisia ja kuuroja. On huomioitava sekin, että kuulovamma voi esiintyä yhdessä toisen vamman kanssa. Itse olen huonokuuloinen ja liikuntavammainen nainen, joten minulla on sekä liikkumis- että kuulemisrajoite.

Kuvassa teksti: ”Kuulo-ongelmista kärsivät on huomioitava paremmin yhteiskunnassa ja otettava mukaan päätöksentekoon” #elina2019 #Vasemmisto #Uusimaa

Alla oleva kuva on Krista Herrasen ottama ja artikkelin alussa näkyvän kuvan ottanut Medhanit Adgeh. Kiitos!