Kuva: Mira-Veera Auer

Jokaiselle tulee taata mahdollisuus tehdä ja nauttia kulttuurista, taiteista ja liikunnasta.

Mahdollisuus liikkua sekä tehdä ja nauttia kulttuurista, taiteista ja liikunnasta sekä kehittää luovia kykyjään ja itseilmaisun taitojaan kuuluu meille kaikille, taustasta riippumatta. Liikunnan, kulttuurin tai taiteen harrastaminen edistää tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Yhteiskunnan onkin sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa panostaa nykyistä enemmän kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan. Etenkin taiteisiin ja kulttuuriin on valtion syytä ohjata lisää rahaa.

Kulttuuribudjetti pitää nostaa yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Kulttuurin ja taiteiden osuus valtion budjetista, eli kulttuuribudjetti, tulee nostaa yhteen prosenttiin. Siten parannetaan jokaisen mahdollisuuksia tehdä ja nauttia kulttuurista ja taiteista. Kulttuuribudjettia pitää kasvattaa myös itseisarvoisesti taiteiden tekemisen tukemiseksi ja taiteilijoiden työllistämiseksi.

Kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet tulee turvata sekä viedä taiteita ja kulttuuria sinne, missä ihmiset ovat.

Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien pitää turvata kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet koko maassa. Taiteita ja kulttuuria tulee viedä sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Kulttuurin ja taiteiden on oltava tärkeä osa kotoutumispalveluita sekä hallituksen ihmisten hyvinvointia parantavia politiikkaohjelmia, kuten esimerkiksi demokratia- ja ikäohjelmia ja yksinäisyysstrategiaa.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava oikeus ainakin yhteen mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus ainakin yhteen maksuttomaan ja mieluisaan taide-, liikunta- tai kulttuuriharrastukseen. Valtion pitääkin varmistaa että, osana harrastamisen Suomen mallia, jokaiselle halukkaalle lapselle ja nuorelle löytyy maksuton ja mieluisa harrastus. Ensi vaalikaudella harrastamisen Suomen mallia tulee laajentaa toiselle ja korkea-asteelle. Tällä hetkellä harrastamisen Suomen malli koskee vain peruskouluikäisiä.

Valtion pitää ohjata lasten ja nuorten harrastustoiminnassa kohtuuhintaisuuteen ja kaikki pelaa -periaatteen toteutumiseen. Julkisessa lasten ja nuorten harrastamisen tukemisessa tulee suosia kaikille avointa toimintaa, toimintaa, johon kaikki lapset ja nuoret voivat osallistua taustastaan, kyvyistään ja osaamisestaan riippumatta.

Arkiliikuntaa sekä terveyttä edistävää liikunta tulee tukea sekä laajentaa liikkua koulu -malli koko maahan.

Kuntien pitää tarjota perusliikuntapaikkansa käyttöön maksuttomasti erityisesti yleishyödyllisten toimijoiden sekä lasten ja nuorten liikuntaan. Kuntien tulee myös laatia virallisesti hyväksytyt liikuntatilojen käyttövuorojen jakoperusteet. Liikkuva koulu -toimintamalli on laajennettava valtakunnalliseksi kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Liikkuva koulu -toimintamallin tavoite on tuoda liikuntaa jokaiseen koulupäivään kaikilla kouluasteilla.

Yhdyskuntasuunnittelussa pitää mahdollistaa jokaiselle arkiliikunta, iästä tai toimintakyvystä riippumatta. Monialaisen valtion liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toiminta pitää vakiinnuttaa. Sen ydintehtävä on arkiliikkumisen ja terveyttä edistävän liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä kilpa- ja huippu urheilun edistämisen sijaan.

Valtion tulee ohjata ainakin 5 miljoonaa euroa vuodessa lisää taiteiden perusopetukseen.

Valtion pitää vahvistaa taiteiden perusopetuksen taloudellista ja alueellista saavutettavuutta osana koulutusjärjestelmää. Taiteiden perusopetusta antavia oppilaitoksia tulee perustaa lisää ja lukukausimaksuja alentaa. Valtion pitää ohjata ainakin 5 miljoonaa euroa vuodessa lisää taiteiden perusopetukseen. Nuorella pitää olla, asuinpaikasta tai perheen tuloista riippumatta, mahdollisuus edetä kulttuurin tai taiteiden ammattilaiseksi. Alalta valmistuvilla nuorilla tulee olla mahdollisuus edetä uralla. Kulttuuri ja taiteet tulee tuoda vahvemmin osaksi varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen opintoja ja nuorisotyötä.

Harrastuksissa pitää huomioida paremmin toimintarajoitteiset ihmiset sekä aliedustetut ja erityisryhmät. On myös panostettava vammaisten ja ikäihmisten liikuntapalveluihin ja kuntoutukseen.

Valtion tulee luoda taloudellisia ja muita kannusteita toimintarajoitteisten ihmisten, erityisryhmien sekä aliedustettujen ryhmien huomioimiseen osana yleisiä harrastuspalveluita, kulttuuria, taiteita ja liikuntaa. Ikäihmisten ja vammaisten toimintakyvyn tukemiseksi on julkisten toimijoiden panostettava nykyistä enemmän heidän liikuntapalveluihinsa, kuntoutukseensa ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Se on taloudellisesti kannattavaa. Valtion ja kuntien pitää tukea ihmisten soveltavan liikunnan harrastamista nykyistä paremmin.

Yhteiskunnan saavutettavuutta ja esteettömyyttä tulee kehittää.

Jos yhteiskunta ei ole esteetön ja saavutettava, ei kaikilla ole mahdollisuutta tehdä ja nauttia kulttuurista, taiteista ja liikunnasta. Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta pitääkin parantaa. Kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluissa tulee huomioida ihmisten moninaisuus. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta pitää edellyttää paitsi julkisilta tiloilta myös julkisen tilan kaltaisilta yksityisiltä tiloilta, esimerkiksi taide- ja kulttuuripaikoilta. Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta ei ole kenellekään haittaa. Siitä hyötyvät etenkin vammaiset ihmiset, iäkkäät ja lapsiperheet. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat muun muassa luiskia, hissejä, ramppeja, tiedottamisen selkeyttä, induktiosilmukoita, ruudunlukuohjelmia ja vammaisen henkilön mahdollisuutta matkustaa itsenäisesti.

Valtion tulee käynnistää yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta edistävä poikkihallinnollinen kärkihanke. Julkisten toimijoiden pitää esimerkiksi huolehtia hyvin kevyen liikenteen väyliensä kunnossapidosta. Usein unohdetaan, että julkisissa tiloissa tulee voida paitsi nauttia kulttuurista, taiteista ja liikunnasta, myös itse harrastaa liikuntaa tai tehdä kulttuuria tai taidetta taikka harjoittaa ammattia. Esimerkiksi teatterin lavalle pitää olla esteetön pääsy.

Tulee turvata kirjastopalvelut ja kirjastoalan korkeakoulutus sekä ryhtyä lainaamaan kulttuuri- taide- ja liikuntapalveluihin lippuja kirjastoissa.

Kirjastopalvelut ovat hyvin tärkeä osa kuntien kulttuuripalveluita. Kirjastot tarjoavat maksuttoman kohtaamispaikan sekä mahdollistavat lukuharrastuksen ja tiedon äärelle pääsemisen niillekin, joilla ei ole niin suuret tulot. Kirjastoilla on myös suuri merkitys ihmisten lukutaidolle.

Valtion pitää tukea nykyistä enemmän kirjastopalveluita sekä huolehtia siitä, että laadukasta kirjastoalan korkeakoulutusta on saatavilla. Kirjastopalveluiden saavutettavuus on taattava myös haja-asutusalueilla esimerkiksi laajasti palvelevilla kirjastoautoilla. Kirjastoiden pitää ryhtyä lainaamaan lippuja erilaisiin kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluihin. Esimerkiksi kirjastosta tulee voida lainata museokortti. Sillä pääsee useimpiin Suomen museoista.

Kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttäminen on laajennettava valtakunnalliseksi.

Jokaisen kunnan pitää ryhtyä antamaan liikunta- ja kulttuuriseteleitä perusturvan varassa eläville ihmisille, esimerkiksi takuu- ja kansaneläkeläisille sekä työmarkkinatuen, peruspäivärahan tai opintotuen saajille. Pienituloinen voi ostaa itselleen kulttuurisetelillä haluamansa kulttuuri- tai taidepalvelun. Liikuntasetelillä hän voi puolestaan ostaa itselleen haluamansa liikuntapalvelun. Kunnat voivat hyödyntää tulorekisteriä sekä Kelan etuuspäätöksiä selvittäessään sitä, elääkö ihminen perusturvan varassa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee hyödyntää nykyistä enemmän kulttuuria, taiteita ja liikuntaa sekä ottaa käyttöön taiteiden prosenttiperiaate

Julkisten toimijoiden tulee edistää kulttuurin ja taiteiden sekä taideperustaisten menetelmien käyttöä osana palveluitaan. Se tukee asiakkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia. Lakiin tulee lisätä taiteen prosenttiperiaatteen käyttämisen velvollisuus julkisille toimijoille. Taiteen prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että taidehankintoihin on käytettävä ainakin yksi prosentti rakennushankkeen budjetista. Lakiin on myös syytä asettaa oma prosenttiperiaate koskemaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjottavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee palkata taide- ja kulttuurialan ammattilaisia sekä liikuntaohjaajia.

Yleishyödyllisten tahojen toimintaedellytykset pitää turvata.

Julkisten toimijoiden on syytä turvata kansalaistoiminnan, vapaaehtoistyön sekä järjestöjen ja vapaaehtoistyöllä pyörivien urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaedellytykset. Valtion tulee myös edistää ja tukea kansalaislähtöistä kulttuuriperintötyötä. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden pitää ottaa kansalaisjärjestöt, taiteilijat ja urheilu- ja liikuntaseurat aidosti mukaan päätöksentekoon. Seuratoiminta on liikkuvan kansalaistoiminnan ydin. Seuroilta vaaditaan paitsi ammattimaisuutta myös maksuttomuutta. Tämä yhtälö on usein vapaaehtoistyöllä pyörivälle liikunta- tai urheiluseuralle vaikea.

Yhteiskunnan pitää tukea taiteilijoita sekä tapahtuma- ja kulttuurialaa sekä toteuttaa tartuntatautilain kokonaisuudistus.

Yhteiskunnan tulee turvata taiteilijoiden toimeentuloedellytykset ja huomioida nykyistä paremmin tapahtuma-ala ja luovat alat. Riippumatonta taidekenttää pitää vahvistaa lisäämällä taiteilija-apurahojen määrää ja korottamalla niiden tasoa. Taiteilijoiden työttömyys- ja eläketurvaa tulee kehittää vastaamaan paremmin muiden työntekijöiden turvaa. Uusien taiteenalojen mahdollisuuksia päästä tukien piiriin pitää helpottaa.

Eduskunnan on ensi kaudella toteutettava tartuntatautilain kokonaisuudistus, jossa kulttuuri- ja tapahtuma-alan asema tunnistetaan nykyistä paremmin, ja eri alojen kohtelusta ja perusoikeusrajoituksista säädetään nykyistä tasapainoisemmin. Valtion pitää jatkossa tukea kulttuuri- ja tapahtuma-alaa nopeasti ja oikeudenmukaisesti, jos sen toimintaa joudutaan poikkeustilanteessa rajoittamaan.

Tapahtuma- ja kulttuuriala on merkittäviä vientialoja ja työllistäjä Suomessa. Ala toipuu edelleen koronapandemiasta ja sen aiheuttamista koronarajoitustoimista. Alalla toimivilla yhteisöillä on paitsi taloudellinen, myös taiteellinen arvo sekä työllistävä vaikutus. Viennin edistämisessä pitää huomioida myös luovat alat. Valtion tulee uudistaa elokuvasäätiölakia sekä ohjata lisää rahaa elokuva- ja TV-tuotannon tukiin. Yhteiskunnan pitää tukea kotimaista työllisyyttä sekä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää tuotantotapaa.

Mistä rahat valtiontalouden tasapainottamiseen ja edellä mainittuihin lisäpanostuksiin kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan?

Valtion tulee lisätuloilla rahoittaa taloutensa tasapainottaminen ja lisäpanostukset kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan, ei leikkauksilla tai lisälainalla. Verotuksen oikeudenmukaisuutta parantavat toimet vahvistaisivat valtion verokertymää noin 2,5 miljardin euron edestä. Työllisyysasteen nostaminen 76 prosenttiin oikeanlaisella suhdannepolitiikalla kohentaisi valtiontaloutta arviolta 1,5 miljardilla eurolla.

Verotusta pitää kehittää sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan, ihmisten terveyttä edistävään sekä ilmastoa ja ympäristöä suojelevaan suuntaan. Tulee: a) lisätä verotuksen progressiivisuutta sekä verottaa kaikkia tuloja samalla asteikolla, b) kiristää ympäristölle, ilmastolle tai terveydelle haitallisen toiminnan verotusta, c) suitsia verovälttelyä, d) ottaa käyttöön miljonäärivero ja lentovero sekä e) luopua osinkoverotuesta ja f) palauttaa työnantajien maksettavaksi kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä työntekijöiden maksettaviksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut. Pääoma- ja varallisuusverotusta on kiristettävä, muttei ansiotulojen verotusta. Pikemminkin pienituloisten ansioverotusta tulee keventää.

Valtiontaloutta on välttämätöntä tasapainottaa, mutta se on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Julkisten toimijoiden ei pidä leikata julkisista palveluista tai sosiaaliturvasta. Pikemminkin on syytä korottaa sosiaaliturvaa ja parantaa julkisten palveluiden saatavuutta ja laatua. Monet ihmiset kärsivät kohonneista elinkustannuksista ja sosiaaliturvamme on todettu aivan liian alhaiseksi. Julkisissa palveluissakin on epäkohtia, muun muassa pitkät hoito- ja palvelujonot. Laman aikana valtion tulee elvyttää taloutta. Leikkaukset johtavat yleensä lisääntyneeseen köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Siitä kärsivät kaikki. 1990-luvun leikkauspolitiikka on tästä varoittava esimerkki.

Ellemme kehitä verotustamme, alenee bruttoveroasteemme valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2026 mennessä. Tämä johtuu muun muassa päästöpohjaisten verotuottojen jatkuvasta vähenemisestä. Käytämme yhä vähemmän fossiilisia polttoaineita esimerkiksi liikenteessä.  Energiaa myös tuotetaan kasvavassa määrin uusiutuvilla energiamuodoilla.

Tekstin lähteet: Vasemmistoliiton tavoiteohjelma 2022–2025 sekä Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2023.

#Vasemmisto, #Vasemmistoliitto, #Elina2023, #Uusimaa