Turvatkaamme palveluiden saatavuus sekä ihmisten yhdenvertaiset työ-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet panostamalla esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Se on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti viisasta sekä hyödyttää kaikkia. Se sujuvoittaa paitsi meidän vammaisten, myös lapsiperheiden, vanhusten ja maahanmuuttajataustaisten arkea.
Esteettömyys on muutakin kuin hissejä ja luiskia. Se on mm. selkokieltä, induktiosilmukoita, tulkkausta, tuoksuttomuutta, sisäilman puhtautta ja ohjelmien tekstitystä.
Vammaisten ja vanhusten tuen ja avun, kuten kuljetus- ja tulkkauspalveluiden sekä henkilökohtaisen avun, tulee toimia. Julkisen liikenteen esteettömyys parantaa vammaisten, lapsiperheiden ja vanhusten itsenäisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia. Se myös vähentää liikenteen päästöjä ja kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytien tarvetta. Liikuntapaikkojen esteettömyys tarjoaa vammaisille ja iäkkäille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa.
Kuntapäättäjän tehtävä on edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta kunnassa, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivätkin maakunnan vastuulle. Kannattaa rakentaa enemmän kohtuuhintaisia esteettömiä asuntoja, sillä mitä enemmän niitä on, sitä vähemmän tarvitsemme laitosasumista. Ei esteetön rakentaminen ole sen kalliimpaa kuin esteellinenkään rakentaminen.
Kaikkien on voitava osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, vähemmistöjenkin. Onkin taattava viranomaistiedottamisen, palveluiden saatavuuden, julkisten tilojen ja asenteiden esteettömyys. Julkiset tilaisuudet on pidettävä esteettömissä tiloissa ja viestinnän on oltava selkeää ja monikielistä. Julkisia palveluita on saatava muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa pitää olla oikeus tulkkiin.
Kunnanvaltuuston kokousten verkkolähetykset on syytä tekstittää. Kuntiin tulee perustaa vanhus-, esteettömyys- ja vammaisasiamiehen virat. Esteettömyys ja saavutettavuus hyödyttävät kaikkia, eivätkä ole kenellekään haitaksi. Miksi emme siis panostaisi siihen?