Lyhyesti

Taksipalvelut, erityisesti kuljetuspalvelut ja Kela-kyydit, ovat hyvin tärkeä osa vammaisten ihmisten ja vanhusten liikkumisvapauden turvaamisen kannalta. Vammaisten ja vanhusten taksikyydeissä korostuu, se, että kyydin on oltava turvallinen. Kuljettaja pitää osata avustaa asiakasta ja ottaa huomioon hänen erityistarpeensa. Lisäksi hänen tulee olla kielitaitoinen ja tuntea alue, jolla ajaa sekä hallita turvallinen ajotapa, osata käsitellä asiakkaan apuvälineitä ammattitaittoisesti asiantunteva. Autoja, etenkin esteettömiä ajoneuvoja, pitää olla ajossa riittävästi. On tärkeää, että liikennepalvelulaki korjataan, sillä se sisältää merkittäviä epäkohtia.

Kuljetuspalveluiden ansioista vammaiset ja vanhukset voivat osallistua yhteiskuntaan

Kela-kyydit turvaavat pääsyn terveyspalveluihin

Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien mukaisten kyytien, eli kuljetuspalveluiden, ansioista vammaiset ihmiset ja vanhukset voivat osallistua yhteiskuntaan, kuten asioida kodin ulkopuolella, harrastaa sekä tavata läheisiään. Ne myös mahdollistavat vammaisten ihmisten opiskelun ja työskentelyn. Kela-kyyti tarkoittaa Kelan korvaamaa matkaa terveydenhoitoon, apuvälinehuoltoon, sopeutumisvalmennukseen, terapiaan tai kuntoutukseen. Jos terveydenhoitoon ei pääse, seuraukset voivat olla vakavia. Mm. syöpä- tai dialyysihoitoa ei voi siirtää ilman, että se vaarantaa potilaan terveyden. Kela-kyydeistä on vastuussa valtio, Kelan kautta, ja kuljetuspalveluista (maa)kunnat.

Liikennepalvelulaki on korjattava – sisältää merkittäviä epäkohtia

Kuljetuspalvelu-, koulu- ja Kela-kyydit on tarkoitettu niille ihmisille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkista liikennettä. Niissä esiintyneet haasteet johtuvat pitkälti 1.7.2018 hyväksytystä liikennepalvelulaista. Onkin todella hyvä, että parhaillaan lausuntokierroksella olevalla lakimuutoksella puututaan laissa oleviin epäkohtiin, kuten harmaaseen talouteen. Tämän lisäksi on tärkeää lakimuutoksen yhteydessä miettiä, miten saadaan erityisryhmien kyydit toimimaan.

Asema- ja päivystysvelvoitteiden poistuminen heikensi taksipalveluita

On turvattava autojen, etenkin inva-autojen, riittävyys kaikkialla ja kaikkina vuorokauden aikoina

Asema- ja päivystysvelvoitteiden poistuminen heikensi autojen saatavuutta maaseudulla ja hiljaisina aikoina. Harva taksi ajaa haja-asutusalueella tai hiljaisina vuorokauden aikoina, koska yrittäjät saavat nyt itse valita missä ja milloin he ajavat. Esteettömistä autoista on pulaa kaikkialla ja kaikkina aikoina. Inva-autoja ei ole edes kaupungeissa kaikkina vuorokauden aikoina saatavilla riittävästi. Lailla tulisikin turvata autojen saatavuus maaseudulla ja hiljaisina vuorokauden aikoina. Myös inva-autojen riittävyys on turvattava.

Asiakkaan on oltava mahdollista käyttää hänelle myönnettyä vakitaksioikeutta

Asiakkaan on voitava käyttää hänelle myönnettyä vakitaksioikeuttaan. Kela ja (maa)kunta voi myöntää vaikeavammaiselle asiakkaalle lääketieteellistä syistä oikeuden vakitaksiin. Se tarkoittaa oikeutta sopia kyydistä kuljettajan kanssa. Kyydin ajaa asiakkaalle tuttu kuljettaja, eikä asiakkaan tarvitse soittaa keskukseen. Moni asiakas ei ole kuitenkaan löytänyt itselleen vakitaksia.

Kuljettajat ja keskusten henkilökunta on velvoitettava kouluttautumaan vammaisten ja vanhusten kohtaamisessa

Huolenani on kuljettajien ammattitaito. Osaako kuljettaja auttaa vammaista henkilöä tai vanhusta oikein? Kuljettajan tulee olla ensiapukoulutuksen käynyt ja olla koulutettu toimimaan vammaisten henkilöiden ja vanhusten kanssa. Kuljettajan täytyy osata esimerkiksi tarkistaa, että asiakkaan turvavyö ja pyörätuoli ovat oikein kiinnitetyt. Kuljettajalla on oltava paikallistuntemusta. Miten muuten esim. näkövammainen henkilö voi varmistua siitä, että hän päätyy oikeaan paikkaan?

Asiantuntijoiden tulee järjestää vammaisten ihmisten ja vanhusten kyytien kuljettajille ja keskusten henkilökunnalle koulutusta vammaisten ja vanhusten kohtaamisessa, mm. apuvälineiden käsittelyssä. Moni kuljettaja ei välttämättä osaa kiinnittää turvallisesti tavallista pyörätuolia, saatikka sähköisillä kelausapuvälineillä varustettua. Myös sähkömopon ja sähköpyörätuolin käsittelyn on oltava kuljettajalla hallussa. Laissa tulee säätää välityskeskusten henkilökunnalle ja taksien kuljettajille velvollisuus käydä tuo koulutus. Koulutuksessa voisivat puhua ammattilaisten lisäksi erilaisten vammais- ja potilasjärjestöjen edustajat ja kokemuskouluttajat. Hyvä kielitaito ja paikallistuntemus ovat myös todella tärkeitä. Kuljettajan on osattava hyvin suomea tai ruotsia.

Kuljettajan tulee olla kielitaitoinen, tunnettava alue millä ajaa, osata käsitellä asiakkaan apuvälineitä ja osata huomioida asiakkaan erityistarpeet. Asiakasta ei saa jättää heitteille.

Kuljettajan tulee olla palvelualtis ja osata käsitellä asiakkaan apuvälineitä ja osata huomioida asiakkaan erityistarpeet (esimerkiksi sokean opastaminen sekä avustaja- ja opaskoiran kanssa toimiminen). Kuljettajan on aina noustava ulos autosta auttamaan. Laissa tulee säätää vammaisten ihmisten ja vanhusten kuljettajille velvollisuus auttaa asiakkaitaan. Jo auton oven avaaminen voi olla asiakkaalle vaikeaa, tai hän saattaa tarvita apua apuvälineensä kanssa. Kuljettajan on tarvittaessa haettava asiakas ovelta tai sisältä asunnosta.

Näkövammainen tai sokea asiakas ei voi nähdä, missä auto on. Hänet tuleekin hakea ovelta ja neuvoa hänelle, miten autossa liikutaan. Kuljettajan on ennen liikkeelle lähtöään varmistettava, että asiakkaiden apuvälineet on kunnolla kiinnitetty ja kaikkien turvavyö on kiinni. Kuljettaja ei saa jättää asiakasta heitteille. Jos tilauksessa niin todetaan, voi kuljettaja lähteä paikalta vasta luovutettuaan asiakkaan tilauksessa mainitulle henkilölle. Kuljettajan on aina varmistettava, että asiakas pääsee perille asti. Asiakas saattaa esim. tarvita apua ovien, hankalan luiskan, kynnyksen tai tavaroiden kanssa.

Suosittelen käänteistä kilpailutusta, jos on pakko kilpailuttaa

Ehdotan, että (maa)kunnat ja Kela käyttävät käänteistä kilpailutusta kilpailuttaessaan kyytejä. Siinä mukaan toimintaan pääsevät yritykset, jotka täyttävät (maa)kunnan tai Kelan määrittelemät ehdot. Palveluiden tulee olla laadukkaita, turvallisia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia. Palvelun laadulla tulee olla suurempi merkitys kuin hinnalla. Lailla tule säätää vähimmäisehdot palveluille. Valituilla yrityksillä on oltava kokemusta vammaisista henkilöistä ja vanhuksista asiakkaina, ja niillä on oltava käytössään riittävästi kapasiteettia. Yrityksellä pitää olla kaikkina vuorokauden aikoina asiakkaiden tarpeita vastaava määrä autoja ajossa, inva-autojakin. On muistettava kuitenkin, että kilpailutukselle on olemassa vaihtoehtoja. (Maa)kunta tai Kela voi tuottaa palvelun itse, ja tarvittaessa käyttää yksittäisen henkilön kohdalla suorahankintaa.

Kuljetuspalveluita on voitava käyttää muuallakin kuin asiakkaan kotiseudulla

Kuljetuspalvelumatkoja on myönnettävä asiakkaan tarpeisiin nähden riittävä määrä

Asiakkaan on voitava käyttää kuljetuspalveluita muuallakin kuin kotiseudullaan, mm. opiskelu- tai kesämökkikunnan alueella. Joissakin kunnissa asiakas ei voi edes mennä läheisensä hautajaisiin, jos ne eivät ole asiakkaan kotiseudulla. Matkojen rajaaminen asiakkaan kotiseudulle on liikkumisvapauden rajoittamista. Kunnat on lain nojalla velvoitettava hyväksymään, perustellusta syystä, asiakkaan kotiseudun ulkopuolelle ulottuvat matkat. Vammaisilla ihmisillä on lain mukaan oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen vapaa-ajan matkaan kuukaudessa. Tällä rajoitetaan vammaisten henkilöiden liikkumisvapautta. Monet kunnat eivät hakemuksestakaan myönnä enempää kuin 18 vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Vammaiselle henkilölle tulisi myöntää hänen tarpeitansa vastaava määrä vapaa-ajan matkoja.

Autoa on ryhdyttävä etsimään heti

Kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytejä ajavia autoja, myös inva-autoja, on oltava ajossa riittävästi kaikkialla ja ympäri vuorokauden. Velvoite tilata auto tunteja ennen matkaa on kohtuuton. Autoa tulee ryhtyä etsimään heti, kun asiakas on tilannut kyydin. Osassa kuntia autoa ruvetaan etsimään vasta 15 minuuttia ennen kuin auton pitäisi olla asiakasta hakemassa. Asiakas saattaa siksi myöhästyä tärkeästä menosta, esim. töistä, luennolta tai junasta. Pitää turvata se, että on ajoissa perillä, jos kyydin on tilannut hyvissä ajoin.

Toimivat kuljetuspalvelut vaativat seuraavat asiat (sopivat osin myös koulu- ja Kela-kyyteihin)

1) Asiakkaalle on myönnetty matkoja tarpeisiinsa nähden riittävästi, kuljetuspalvelupäätöksen saa nopeasti ja sen hakeminen on helppoa. 2) Kyydin tilaaminen on sujuvaa, helppoa, maksutonta, esteetöntä ja saavutettavaa. Keskuksen vastaamista joutuu odottamaan enintään kaksi minuuttia. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden. Kyydin voi ottaa taksitolpalta tai tilata suora- tai ennakkotilauksena. Voi tilata kyydin muutenkin kuin puhelimella (esim. tekstiviestitse, sovelluksella tai sähköpostilla). Palvelukielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Viittomakielisetkin huomioidaan. 3) Autoa ryhdytään etsimään heti kun kyyti on tilattu ja kyydin saa kohtuullisessa ajassa. Asiakkaalle tiedotetaan, kun auto on matkalla. 4) Asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaava auto saapuu silloin kun oli sovittu. 5) Kuljettaja on luotettava, palvelualtis, osaa hyvin suomea tai ruotsia ja tuntee seudun, jolla ajaa. 6) Kyyti on turvallinen. Kuljettaja tuntee alueen millä hän ajaa, osaa käsitellä asiakkaan apuvälineitä ja osaa huomioida asiakkaan erityistarpeet (mm. sokean opastaminen, avustaja- ja opaskoiran kanssa toimiminen ja elvytys- ja ensiaputaidot), sekä avustajan ja perheenä liikkumisen tarpeet. 7) Kyytien yhdistely on vapaaehtoista ja etukäteen sovittua, eikä se pidennä kohtuuttomasti matka-aikaa. 8.) Asiakkaalle myönnetään vakitaksilupa, jos sille on lääketieteellinen tarve. Niin kauan kuin esteettömistä autoista on pulaa, niin esteetöntä autoa tarvitsevan asiakkaan on voitava sopia kyydistä suoraan kuljettajan kanssa. 9) Asiakas voi matkustaa muuallakin kuin kotiseudullaan, esim. kesämökkikunnan alueella. 10) Kuljetukset järjestyvät asiakkaan aikataulun mukaan, esim. työn tai opiskelun perusteella. 11) Tilauskeskuksen ja kyytejä ajavien autojen toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, mm. valtion ja (maa)kuntien toimesta. 12) Kyydin hinta ei ole este kulkemiselle, vaan sen omavastuu on julkisen liikenteen hintaan verrattavissa. On mahdollisuus hankkia kuukausilippu ja saada eläkeläis-, työttömyys- tai opiskelija-alennus. Asiakasta ei voi velvoittaa maksamaan koko matkan hintaa, ja perimään korvausta (maa)kunnalta jälkikäteen. Matkustamisen pitää onnistua omavastuu maksamalla.  13) välityskeskukset korvaavat asiakkaille palvelussa sattuneiden ongelmien aiheuttamat välittömät ja välilliset kulut, esimerkiksi keskuksesta johtunut myöhästyminen korvataan.  14) Kuljetuspalvelumatkoja on mahdollista siirtää kuukaudelta toiselle. Kuukaudelta käyttämättä jääneitä matkoja voi käyttää myöhemmin. Jos asiakkaalta jää esim. kesäkuulle myönnetyistä matkoista 4 käyttämättä, voi hän  käyttää nuo matkat esim. marraskuussa. Kunnille pitää vammaispalvelulaissa säätää velvollisuus myöntää asiakkaalle enemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti, jos asiakkaalla on perusteltu tarve lisämatkoille. Asiakas saattaa tarvita lisää vapaa-ajan matkoja esim. erilaisissa harrastuksissa käymiseen, luottamustoimen hoitoon tai lapsiensa kuljettamiseen päivähoitoon. Ja 15) hajusteille ja/tai eläimille allergisen asiakkaan on mahdollista tilata hänelle sopiva taksi, sillä osa autoista on hajusteettomia ja sellaisia, ettei niissä kuljeteta eläimiä.

Tulee turvata Kela-, koulu- ja kuljetuspalvelukyytien toimivuus, jotta taataan kaikille ihmisille täysimääräinen liikkumisvapaus, oikeus päästä terveydenhoitoon ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan

Jos kuljetuspalvelu-, Kela- ja koulukyydit eivät toimii, vaarantuu vammaisten ihmisten ja vanhusten pääsy terveydenhoitoon vaarantuu, eikä YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen turvaamaa vammaisen yhteiskuntaan osallistumisoikeus toteudu. Yhdenvertaisuuslakia rikotaan, sillä taksipalveluiden ongelmat kohdistuvat tiettyihin väestöryhmiin, eli vammaisin, pitkäaikaissairaisiin, vanhuksiin ja syrjäseudulla asuviin, enemmän kuin muihin. Kela-, koulu- ja kuljetuspalvelukyytien toimivuudesta ovat vastuussa eduskunta, hallitus, Kela ja (maa)kunnat. Eduskunnan on varmistettava lakimuutoksella, että vanhusten ja vammaisten henkilöiden oikeudet päästä terveydenhoitoon ja yhteiskuntaan osallistumismahdollisuus toteutuvat täysimääräisesti.

Kiitän Vasemmistoliiton ja SDP:n vammaispoliittisia työryhmiä avusta sillä apuna on käytetty työryhmien aiemmin laatimia tekstejä.