Perustuslain mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon on voimassa poikkeusoloissakin
Poikkeustilan aikanakin on Suomessa asuvilla ihmisillä oikeus välttämättömään huolenpitoon. Lait ja asetukset, kuten perustuslaki, hallintolaki ja vammaispalvelulaki, ovat voimassa poikkeusaikanakin. Perustuslaki ei ole muuttunut. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että kunnilla on velvollisuus huolehtia asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta poikkeusaikanakin, mukaan lukien vammaispalvelut. Pääministeri on lisäksi painottanut, että peruspalveluita saa ajaa alas kunnissa vain siltä osin kuin se on välttämätöntä. Ihmisen huolenpidon, toimeentulon tai hyvinvoinnin kannalta välttämättömät avopalvelut on turvattava ja heikommassa asemassa olevia on tuettava erityisesti. Henkilökohtainen apu ja muut lakisääteiset vammaispalvelut ovat ihmisen hyvinvoinnin ja huolenpidon turvaamisen kannalta tarpeellinen avopalvelu, eikä niitä niin ollen saa keskeyttää poikkeusoloissakaan. STM kertoo, että: ”Jos asiakkaan tai perheen sosiaalipalvelujen tarve on jo aiemmin arvioitu ja esimerkiksi kotipalvelu tai työtoiminta on välttämätön henkilön hyvinvoinnin, huolenpidon tai toimeentulon turvaamiseksi, tulee palvelua jatkaa poikkeusolojen aikanakin kunnan arvion mukaisella tavalla. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ihmisen hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten avopalvelujen turvaamista.”
YK:n vammaissopimus velvoittaa myös poikkeusoloissa
STM painottaa, että YK:n vammaissopimuksen velvoitteet velvoittavat myös poikkeusolojen aikana. YK:n vammaissopimuksen tärkeitä pykäliä ovat mm. alla luetellut. Ne takaavat vammaiselle välttämättömän huolenpidon. Vammaissopimuksen tärkeitä pykäliä ovat erityisesti seuraavat:
”10 artikla. Oikeus elämään:
Sopimuspuolet vahvistavat, että jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään, ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa.
25 artikla. Terveys:
Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. (…)
Ja sopimuspuolet erityisesti:
d) vaativat terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä järjestämään vammaisille henkilöille samanlaatuista hoitoa kuin muille, myös vapaan ja tietoon perustuvan suostumuksen perusteella, muun muassa lisäämällä tietoisuutta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista, arvosta, itsemääräämisoikeudesta ja tarpeista järjestämällä koulutusta sekä saattamalla voimaan julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevat eettiset ohjeet;
f) estävät terveydenhuollon ja terveydenhuoltopalvelujen sekä ravinnon ja nesteiden syrjivän epäämisen vammaisuuden perusteella.”
Viranomaisten on noudatettava hallintolakia kriisiaikanakin
Sosiaalityöntekijän on aina tehtävä valituskelpoinen päätös hakemukseen. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos vammainen ihminen tai hänen perheensä pyytää vammaispalveluilta lisäapua poikkeusajasta johtuen. Esimerkiksi perhe voi joutua hakemaan lisää henkilökohtaista apua, koska nyt poikkeusaikana ei mm. järjestetä lainkaan kuntouttavaa työtoimintaa ja harrastuksia, vaan vammainen ihminen on koko päivän kotonaan. Virkamies ei siis voi tehdä pelkästään ns. puhelinpäätöstä, vaan päätös on annettava myös kirjallisesti, esim. sähköpostilla, jotta asiakas voi tarvittaessa valittaa päätöksestä. Päätöksen mukana on oltava valitusohjeet. Virkamiesten on noudatettava hallintolakia poikkeusoloissakin.
Kuntien antamat ohjeistukset eivät saa olla ristiriidassa lakien, asetusten eikä valtioneuvoston ja STM:n antamien ohjeiden kanssa, eivätkä ne saa olla liian tiukka
Kuntien antamat vammaispalveluiden poikkeusaikojen ohjeistukset eivät saa olla ristiriidassa poikkeustilalakien, niihin liittyvien asetusten, eivätkä valtioneuvoston ja STM:n antamien koronan ajan ohjeiden kanssa. Ohjeistukset eivät myöskään saa olla liian tiukkoja, koska liian tiukat rajoitukset hankaloittavat mm. avustajien poikkeuslain alaista kriisityötä.
Olisi hyvä, että laitoksissa asuvat saavat nähdä lähimpiä omaisiaan
Iso haaste on vammaisille ihmisille ja heidän perheilleen se, ettei asumisyksikköihin ja palvelutaloihin pääse käymään kukaan talon ulkopuolinen, eivätkä asukkaat näe niin omaisiaan edes laitosten ulkotiloissa. Myöskään henkilökohtaiset avustajat eivät ole päässeet joissakin laitoksissa auttamaan asiakkaitaan. Se on väärin, sillä avustajan apu on monelle vammaiselle ihmiselle välttämättämyys. Vammaisten ihmisten on päästävä ulkoilemaan poikkeusaikanakin. Kuitenkaan laitosten hoitajilla ei siihen usein ole aikaa, vaan normaalisti asukkaiden avustajat ovat vastanneet asukkaiden ulkoilusta. On todella raskasta etenkin vammaisten lasten perheille, etteivät omaiset pääse katsomaan. Olisikin hyvä, että laitokset sallivat asukkaiden nähdä lähimpien omaisiaan ja avustajiaan. Vammaisten ihmisten omaiset ja avustajat ovat tärkeitä myös vammaisen ihmisen saaman hoidon laadun valvojia, ja heidän näkemisensä on tärkeää myös vammaisen ihmisen mielenterveyden kannalta.
Syrjintä on kiellettyä
Kaikilla on oikeus hyvään terveydenhuoltoon
Lakimies Jukka Kumpuvuori on todennut, että tehohoidossa on syrjitty vammaisia ihmisiä nyt tavallista enemmän. Se on huolestuttavaa. Pitää muistaa, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja kaikilla ihmisillä on oikeus hyvään terveydenhuoltoon, myös vammaisilla ihmisillä. Hyvä terveydenhuolto on ihmisoikeus. Perustuslaissa on myös syrjintäkielto. Ihmistä ei saa syrjiä mm. vammaisuuden vuoksi.
Kuva 1. Kuvassa on kirjottaja istumassa pyörätuolissa ja tekstinä: ”Kaikilla, vammaisillakin, on poikkeusoloissakin oikeus välttämättömään huolenpitoon. Vammaispalvelu- ja hallintolait sekä YK:n vammaissopimus ovat edelleen voimassa. Ketään ei saa jättää yksin!”
Vammaisilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun poikkeusaikanakin
On monia vammaisia ihmisiä, joiden välttämättömästä huolenpidosta kunta huolehtii henkilökohtaisen avun kautta. Henkilökohtainen avustaja auttaa vammaista ihmistä hänen arkisissa toimissaan. Avustaja auttaa vammaista ihmistä mm. kotitöissä, ruoanlaitossa, kaupassa käymisessä, pukeutumisessa, peseytymisessä, töiden teossa, opiskelussa, harrastuksissa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Vammaispalvelulaki toteaa, että henkilökohtainen apu on lakisääteinen eli subjektiivinen etu. Se tarkoittaa sitä, että henkilökohtaista apua on myönnettävä aina, kun vammainen ihminen sitä tarvitsee, riippumatta kunnan rahatilanteesta. Muita vammaispalvelulain mukaisia lakisääteisiä palveluita ovat mm. kuljetuspalvelut eli vammaispalvelulain mukaiset kuntien järjestämat kyydit, apuvälineet, tulkkauspalvelut ja asunnon muutostyöt. Terveydenhuoltolain mukaisista palveluista vammaisella ihmisellä on oikeus mm. hoitotarvikkeisiin ja kuntoutukseen.
Vammaisen ihmisen oikeutta kuntoutukseen ei saa keskeyttää poikkeusaikanakaan
Vammaisen ihmisen kuntoutusta ei saa keskeyttää, poikkeusaikanakaan. Jos niin tehdään, romahtaa vammaisen ihmisen terveys, ja joskus voi kuntoutuksen keskeyttäminen olla jopa hengenvaarallista. Onkin tärkeää, että kuntoutusta saa etäterapian lisäksi kotikäynteinä tai terapeutin läsnäolokäynteinä. Kaikilla ei sovi etäterapia, vaan terapeutin paikalla olo on välttämätöntä. Jos terapeutti tapaa asiakasta poikkeusaikana, on hänen huolehdittava riittävästä suojatumisesta ja välineiden desinfioimisesta.
Kaikilla vammaisilla ihmisillä ei ole oikeutta avustajaan, ja monet heistä ovat riippuvaisia avustajistaan
Henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys on poistettava vammaispalvelulaista
Kunnan on myönnettävä henkilökohtaisen avun tunteja kaikille niille vaikeavammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat paljon apua arjessaan. Poikkeuksena ovat, ei vain koronan aikana, ne vaikeavammaiset henkilöt, joiden kohdalla ei toteudu vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys. Voimavaraedellytyksellä tarkoitetaan sitä, että vammaisella ihmisellä tulee olla kyky ohjata avustajansa työskentelyä. THL:n vammasipalvelujen käsikirja toteaa: ”Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Vaikeavammaisen henkilön on itse pystyttävä määrittelemään avuntarpeensa sekä myös määrittelemään se, miten ja millä tavoin välttämätön avuntarve voidaan järjestää. ” Kunnan pitää huolehtia myös niiden vammaisten ihmisten avuntarpeesta, joiden kohdalla henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys ei täyty.
Mielestäni voimavaraedellytys on poistettava laista. Vasta silloin vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, kun heillä kaikilla on oikeus saada avustaja, jos he sitä tarvitsevat. Voimavaraedellytyksen vuoksi osa vammaryhmistä jää henkilökohtaisen avun ulkopuolelle, eikä kaikkia vammaisia ihmisiä kohdella yhdenvertaisesti, ts. vammaiset eivät ole keskenään yhdenvertaisia. Vaikeavammaisen on hyvin vaikeaa saada apua kodin ulkopuolelle, jollei hänellä ole henkilökohtaista avustajaa. Ei siis toistaiseksi ole olemassa vaihtoehtoja henkilökohtaiselle avulle. Vasemmistolitto ja monet vammaisjärjestöt, kuten kehitysvamma-alan järjestöt, ovat vaatineet henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen poistoa vammaispalvelulaista. Tämä on kuitenkin eri keskustelu. Tässä tekstissä keskitytään koronan aiheuttamiin haasteisiin vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä elämässä.
On pidettävä huolta vammaisten ihmisten sekä heidän omaishoitajiensa ja avustajiensa terveydestä ja jaksamisesta
Kaikilla vammaisilla ihmisillä ei siis ole avustajaa, vaan he ovat täysin omaisensa avun varassa. Mistä nuo vammaiset ihmiset saavat apua, jos heistä huolehtiva omainen sairastuu vakavasti? On pidettävä hyvää huolta vammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja avustajiensa terveydestä ja jaksamisesta. Omaishoitajat ovat kovilla, sillä monet vammaisten ihmisten toiminnot on keskeytetty, kuten työtoiminta. Omaishoitajia tulee arvostaa enemmän ja heidän tulee saada korkeampia palkkioita. Omaishoidontuesta tulee tehdä lakisääteinen ja yhdenmukaistettava omaishoidontuen myöntämiskriteerit.
Kaikilla vammaisilla ihmisillä ei ole omaisia, ja he ovat täysin riippuvaisia henkilökohtaisesta avusta
Vammaisella ihmisellä on oltava oikeus kodin ulkopuoliseen henkilökohtaiseen avustajaan myös silloin, jos hän tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin
Iso osa vammaisista ihmisistä asuu yksin tavallisissa asunnoissa henkilökohtaisen avun turvin. He ovat siksi täysin riippuvaisia henkilökohtaisesta avusta. Kuntien antamat poikkeustilan ajan ohjeistukset eivät saa rajoittaa vammaisten ihmisten oikeutta henkilökohtaiseen apuun ja välttämättömään huolenpitoon. Ei voi olla niin, että vammainen ihminen ei saa käyttää kodin ulkopuolista avustajaa, jos vammainen ihminen itse tai joku hänen perheestään on sairastunut koronaan tai on karanteenissa. Moni vammainen ihminen jää heitteille, jos kunnassa on tuo rajaus, koska kaikilla heillä ei ole perhettä, joka voisi heitä auttaa hätätilanteessa. Jos vammainen ihminen sairastuu, on hänen avuntarpeensa normaalia suurempi. Avuntarve kasvaa myös, jos vammainen henkilö itse tai joku hänen perheestään ei saa poistua kotoaan. Koska on todennäköistä, että väestöstä iso osa sairastuu koronaan, ei ole viisasta, että vammainen ihminen joutuu turvautumaan sairaalaan, kotipalveluun tai kotihoitoon, vain, koska kunnan ohjeistus kieltää henkilökohtaista avustajaa tulemasta töihin, jos vammainen itse tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai asetetaan karanteeniin. Nämä kunnat eivät ole kertoneet ohjeissaan mistä avustajaa tarvitseva vammainen ihminen saa apua, jos hän tai joku muu hänen perheestään sairastuu tai joutuu karanteeniin.
On kuitenkin kuntia, joissa vammainen ihminen saa käyttää henkilökohtaista apua silloinkin, jos hän tai joku hänen perheestään sairastuu tai joutuu karanteeniin. Esimerkiksi Vantaa korjasi ohjeistustaan, kun otimme Sari Lehikoisen kanssa korkealle taholle asti asiasta yhteyttä. Esimerkiksi, itse asun kaksin pyörätuolilla liikkuvan aviomieheni kanssa, joka myös käyttää henkilökohtaista apua. Jos joudumme karanteeniin tai sairastumme koronaan, saa avustajamme tulla töihin kunnan ohjeistuksen mukaan. Emme jää silloin heitteille. Jos taas asusimme esimerkiksi Espoossa, ei avustajamme saisi tulla töihin, jos sairastumme tai meidät asetetaan karanteeniin.
Vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat ovat yhteiskunnan kannalta kriittinen ammatti ja avustajat ovat työvelvoitteen piirissä
Kunta ei voi kieltää kodin ulkopuolisen henkilökohtaista avustajan käyttämistä, jos vammainen ihminen itse tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin
Vammaisten ihmisten henkilökohtaisten avustajien lisäksi on olemassa monia muitakin ammatteja, joissa saattaa joutua toimimaan karanteeniin asetettujen tai koronaan sairastuneiden ihmisten kanssa. Henkilökohtaiset avustajat ovat STM:n mukaan yhteiskuntäjärjestyksen kannalta kriittinen ammatti. Yhteiskunta on siis tunnustanut, etteivät vammaiset ihmiset pärjää ilman avustajiaan ja, että avustajat ovat hyvin tärkeitä kokon yhteiskunnan kannalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että henkilökohtaisilla avustajilla on työvelvoite, eli heidän on tultava töihin, kun työnantaja niin määrää. Henkilökohtainen avustaja on velvollinen käymään töissä, vaikka vammainen ihminen tai joku hänen perheestään sairastuisi koronaan tai joutuisi karanteeniin. Kuntien on pidettävä avustajien työturvallisuudesta erityisen hyvää huolta, mm. suojautumisvälineiden oikea käyttö ja käsien desinfiointi ovat tärkeitä. Kunnan henkilökohtaisen avun koronan ajan ohjeistus tulee korjata, jos se kieltää avustajan käyttämisen, jos vammainen ihminen itse tai joku hänen perheenjäsenistään sairastuu koronaan tai asetetaan karanteeniin. Ei voida rajata osaa vammaisista ihmisistä henkilökohtaisen avun ulkopuolelle poikkeustilankaan aikana. Jos vaikeavammaiselle ihmiselle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja, pitää hänen voida näissä poikkeusoloissakin saada henkilökohtaista apua, ainakin jos hän ei ole joutunut sairaalaan. Peruspalveluiden on toimittava.
On hyvä välttää, mahdollisuuksien mukaan, kodin ulkopuolisen henkilökohtaisen avustajan käyttämistä silloin, jos itse tai joku perheenjäsenistä sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin
Poikkeusoloissa tulee kunnan sallia samassa taloudessa asuvan omaisen toimimisen vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana
Jos vammainen ihminen itse tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan, on hyvä, tartuntatautiriskin vuoksi, palkata sairauden tai karanteenin ajaksi sama taloudessa asuva perheenjäsen vakiavustajan sijaiseksi, jos suinkin mahdollista. Eli on hyvä välttää kodin ulkopuolisen henkilökohtaisen avustajan käyttämistä, jos vammainen itse tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin. Kodin ulkopuolisen avustajan käytön on kuitenkin oltava yhä mahdollista, jos mitenkään ilman kodin ulkopuolista avustajaa pärjää, eikä ole ketään omaista, joka voisi auttaa. On tärkeää, että kunnat sallivat näiden poikkeusolojen aikana sen, että samassa taloudessa asuva omainen toimii avustajana. Normaalitilanteessahan samassa taloudesssa asuva ihminen ei voi toimia vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana, koska yhtenä henkilökohtaisen avun tavoitteena on edistää vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Kuva 2. Kuvassa on kirjoittaja istumassa pyörätuolissa ja tekstinä: ”Myös koronaan sairastuneilla tai karanteeniin joutuneilla vammaisilla ihmisillä on oltava oikeus avustajaan. ”
Jos vammainen ihminen sairastuu koronaan, saattaa hän tarvita terveydenhuollon apua
Jos vammainen ihminen sairastuu koronaan, saattaa hän tarvita terveydenhuollon palveluita, eikä pärjää pelkällä avustajansa antamalla avulla. Voisi ajatella, että vammainen ihminen voi käyttää yhä henkilökohtaista avustajaa, jos hänen oireensa ovat lieviä. Joissakin tapauksissa saattaa vammainen ihminen tarvita sairastumisensa takia kotihoidon tai kotisairaalan apua. Jos vammaisen ihmisen koronan oireet ovat vakavia, on hänen hyvä hakeutua sairaalahoitoon. Kunnan palvelut ovat olemassa siksi, että niitä saa kuormittaa silloin, kun ihmisen terveys ja hyvinvointi sitä vaatii.
Kuntien on toimitettava tarpeeksi suojautumisvälineitä vammaisille ihmisille sekä heidän perheilleen ja avustajilleen, ja opastettava niiden käytössä. Huolellinen käsien pesu ja desinfiointi on myös tärkeää
Kunnan on hankittava vammaisille ihmisille sekä heidän perheenjäsenilleen ja avustajilleen tarpeeksi suojautumisvälineitä, kuten kertakäyttökäsineitä, essuja ja visiirejä, ja opastettava niiden käytössä. Koska henkilökohtaisesta avusta ei pidä koitua vammaiselle ihmiselle lisäkuluja, pitää suojautumisvälineiden olla maksuttomia. Suojautumisvälineiden oikea käyttö, käsien pesu ja desinfiointi ovat erityisen tärkeitä, jos vammainen ihminen itse tai joku hänen perheestään on karanteenissa tai sairastunut koronaan.
Avustajat ovat ratkaisevassa asemassa vammaisten ihmisten sairastumisriskin minimoimisessa
Iso osa vammaisista ihmisistä kuuluu riskiryhmään
Testaaminen on tärkeää
Henkilökohtaisilla avustajilla on ratkaiseva rooli vammaisten ihmisten sairastumisriskin minimoimisesssa. Monet vammaiset ihmiset ovat riskiryhmää, koska mm. neurologiset sairaudet ovat yksi riskiryhmä. Monet vammaisista ihmisistä joutuvatkin hengenvaaraan, jos he sairastuvat koronaan. Poikkeusaikana avustajien tuleekin olla erittäin huolellisia työssään. Avustajan pitää pysyä mahdollisimman paljon kotonaan, välttää tarpeettomia lähikontakteja ja muistaa hyvä käsihygienia. On välttämätöntä, että avustajat suojautuvat kertakäyttökäsineillä ja suusuojilla ollessaan töissä ja liikkuessaan julkisilla paikoilla. Suojautumisvälineillä minimoidaan sekä vammaisten ihmisten että heidän avustajiensa riski sairastua. On myös hyvä, jos vammainen ihminen antaa avustajansa hoitaa kaupassa ja apteekissa käynnit puolestaan. Henkilökohtaiset avustajat, heidän avustajansa ja läheisensä testata koronan varalta pienistäkin koronaan viittaavista oireista.
Avustajien vaihtuvuuden tulee olla mahdollisimman pientä
On myös viisasta, että avustajalla on mahdollisimman vähän eri työpaikkoja ja, että hän tekee päivän aikana työtä yhdessä paikassa, jos mahdollista. Erityisesti avustajia tarjoavien yritysten tulee muistaa, että avustajien vaihtuvuuden tulee olla mahdollisimman pientä, ts. yhdessä paikassa töissä käyvät mahdollisimman paljon sama(t) avustaja(t), ja päivän aikana yhdessä paikassa on töissä mahdollisimman pieni määrä eri avustajia.
Henkilökohtaisen avustajan on jäätävä pienistäkin oireista sairaslomalle
Jos vammaisen ihmisen vakiavustaja ei jostain syystä pysty tulemaan töihin, on vammaisella ihmisellä oikeus saada avustajalleen sijainen
Sijaisen hankkiminen kuuluu viime kädessä kunnalla
Henkilökohtaisen avustajan on jäätävä sairaslomalle pienestäkin koronaan viittaavasta oireesta, tai jos hän tai joku hänen perheessään sairastuu tai joutuu karanteeniin. Vammaisella ihmisellä on oikeus saada avustajalleen sijainen, jos hänen vakituinen avustajansa ei pysty tulemaan töihin; hän on esim. sairaana, vuosilomalla tai karanteenissa. Sijaisen järjestäminen on viime kädessä kunnan tehtävä, riippumatta siitä mikä on avun toteuttamistapa. Jos vammainen henkilö toimii itse avustajansa työnantajana, on hänellä oikeus itse hankkia avustajalleen sijainen itse. Jos vammainen ihminen ei sijaista itse löydä, pitää kunnan auttaa. Kunta voi hankkia avustajan itse (ns. ostopalvelut) tai myöntää vammaiselle ihmiselle palvelusetelin, jolla vammainen ihminen voi hankkia avustajalle sijaisen.
Ei jätetä ketään yksin
Kiisiaikoina on äärimmäisen tärkeää, että tuemme toinen toisiamme. Meidän on tuettava erityisesti heikommassa asemassa olevia, kuten vammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. Me kaikki voimme auttaa. Ketään ei saa jättää yksin! Me selviämme tästä, mutta vain yhdessä toimimalla. Nyt on yhteiset talkoot.
Lisätietoa ja lähteitä
Perustuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731,
Vammaispalvelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/1970380,
Hallintolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434,
Vammaispalvelujen käsikirja: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja ,
Eri tahojen poikkeusajan ohjeistuksia: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/koronavirus-ja-vammaispalvelut,
Vantaan henkilökohtaisen avun poikkeusajan ohje: https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/vammaisten_palvelut/tukea_arkeen,
Invalidiliiton suositukset:https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/suojavalineet-erityisen-tarkeita-korona-aikana,
Heta-liiton ohjeistus: https://heta-liitto.fi/koronavirukseen-varautuminen/, https://heta-liitto.fi/heta-liitto-tiedottaa-koronavirukseen-varautumisesta/ ja https://heta-liitto.fi/tyontekijan-sairausloma-koronapandemian-aikana,
Valtioneuvosto ja STM:https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta ja https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/stm-kuntien-turvattava-perustason-sosiaali-ja-terveyspalvelut-ja-tuettava-heikoim-massa-asemassa-olevia-poikkeusoloissa,
Kuntien ohjeita henkilökohtaisen avun käyttäjille: https://heta-liitto.fi/korona/kuntien-ohjeita-henkilokohtaisen-avun-kayttajille/
ja viranomaisten ja asiantuntijoiden tietoa koronaviruksesta: https://heta-liitto.fi/korona/viranomaisten-ja-asiantuntijoiden-tietoa-koronaviruksesta/