Vammaisuus ja/tai eläkkeellä oleminen koskettaa joka kolmatta vantaalaista.

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta hyötyvät kaikki, mutta etenkin vammaiset ihmiset, vanhukset, lapsiperheet ja maahanmuuttajat.

Vantaan tulee ottaa kunnan vammais- ja vanhuspalveluiden sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittäminen yhdeksi kärkihankkeistaan.

 

Vantaalle, kuten moneen muuhunkin kuntaan, tulee perustaa vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiesten virat.  Onhan Vantaa Suomen neljänneksi suurin kunta. Vammaiset ihmiset ovat maailman suurin vähemmistö, sillä toimintakykyrajoitteisia henkilöitä on WHO:n arvion mukaan 15 prosenttia väestöstä. Koska Vantaalla asui 31.12.2019 yhteensä 233 775 henkilöä, niin, WHO:n arvion mukaan, vantaalaisista yli 35 000 on vammaisia ihmisiä. 31.12.2019 oli vantaalaisista 15,4 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä. Tämä tarkoittaa sitä, että Vantaalla asuu vähintään 35 000 ihmistä, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta. Jos huomioidaan vammaisten ihmisten ja yli 65-vuotiaiden läheiset, voidaankin sanoa, että vammaisuus ja/tai eläkeläisyys koskettaa omakohtaisesti ainakin joka kolmatta vantaalaista, eli yli 70 000 Vantaalla asuvaa ihmistä. Lähde: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf.

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta hyötyvät vammaisten ihmisten ja iäkkäiden lisäksi etenkin lapsiperheet ja maahanmuuttajat, eikä se ole kenellekään haitaksi. Olisi hyvä, että Vantaa nostaisi vanhus- ja vammaispalveluiden sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämisen yhdeksi kärkihankkeistaan. Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen ei onnistu ilman vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiesten virkojen perustamista. Sosiaali- ja potilasasiamiehet eivät voi millään osata kaikkia vammaisten ihmisten ja vanhusten arkeen vaikuttavien lakien ja asetusten kirjoa. Siksi tarvitsemme Vantaalle riippumattomat vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehet, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, sosiaali- ja potilasasiamiehen sekä Vantaan kaupungin virkamiesten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sekä vantaalaisten vammais-, vanhus-, eläkeläis- ja potilasjärjestöjen kanssa.

 

Vammaisasiamies

 

Vammaispalveluiden käsikirjaa (THL) apuna käyttäen, Vantaan vammaisasiamiehen tehtävänä olisi: 1) edistää, seurata ja selvittää vantaalaisten vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista muihin  vantalaisiin nähden, sekä tiedottaa ja raportoida niihin liittyvistä toimenpiteistä, 2) seurata vantaalaisten vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien (etenkin YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen) ja syrjimättömyyden toteutumista, 3) tilastoida ja raportoida sekä tehdä näkyväksi (mm. medioissa) vantaalaisten vammaisten ihmisten arjessa (esim. vammaispalveluissa) esiintyviä epäkohtia, jotta varhainen puuttuminen epäkohtiin olisi mahdollista, 4) toimia asiantuntijana Vantaan kaupungin työryhmissä, kehittämishankkeissa ja projekteissa, jotka liittyvät vammaisuuteen, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, 5) kouluttaa Vantaan kaupungin henkilöstöä, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä vantaalaisia vammais- ja potilasjärjestöjä vammaisuuteen liittyvissä asioissa, 6) toimia tarvittaessa linkkinä Vantaan kaupungin eri toimijoiden ja vantaalaisten vammais- ja potilasjärjestöjen välillä, 7) vastaanottaa, viedä eteenpäin, tilastoida ja raportoida vantaalaisten antamaa palautetta vammaisuuteen liittyvissä asioissa, 8) toimia Vantaan vammaisneuvoston sihteerinä, 9) ohjata ja neuvoa vantaalaisia vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä, ja 10) edistää vantaalaisten myönteistä asennoitumista vammaisuutta, apuvälineitä, toimintakykyrajoitteita ja esteettömyyttä sekä saavutettavuutta kohtaan. Lähde: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaisalan-viranomaiset-ja-valvonta/vammais-ja-esteettomyysasiamies.

 

Vanhusasiamies

 

Vantaan vanhusasiamiehen tehtävänä olisi: 1) edistää, kehittää, seuraa ja selvittää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista alle 65-vuotiaisiin Vantaalla asuviin nähden, sekä tiedottaa ja raportoida niihin liittyvistä toimenpiteistä, 2) seurata, edistää, kehittää ja selvittää 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten perus- ja ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden toteutumista, 3) tilastoida, raportoida ja tehdä näkyväksi vantaalaisten 65 vuotta täyttäneiden arjessa (esim. vanhuspalveluissa) esiintyviä epäkohtia, jotta varhainen puuttuminen niihin olisi palveluiden suunnittelussa ja Vantaan kaupungin päätöksenteossa mahdollista, 4) toimia asiantuntijana erilaisissa Vantaan kaupungin työryhmissä, kehittämishankkeissa ja projekteissa, jotka jotenkin liittyvät 65 vuotta täyttäneisiin vantaalaisiin, 5) järjestää koulutusta Vantaan kaupungin henkilöstölle, virkamiehille luottamushenkilöille sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöille vanhuuteen ja vanhuspalveluihin liittyvissä asioissa, 6) toimia tarvittaessa linkkinä Vantaan kaupungin eri toimijoiden ja paikallisten vanhus-, potilas- ja eläkeläisjärjestöjen välillä, 6) vastaanottaa, viedä eteenpäin, tilastoida ja raportoida vantaalaisten antamaa palautetta 65 vuotta täyttäneisiin liittyvissä asioissa, 7) toimia Vantaan vanhusneuvoston sihteerinä, 9) ohjata ja neuvoa 65 vuotta täyttäneitä vantaalaisia ja heidän läheisiään vanhuspalveluihin liittyen, 10) edistää Vantaan kaupungin palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä myönteistä asennoitumista iäkkäitä ihmisiä ja esteettömyyttä kohtaan.

 

Esteettömyysasiamies

 

Vantaan esteettömyysasiamiehen tehtävänä olisi: 1) seurata, edistää, kehittää ja selvittää Vantaan kaupungin palveluiden ja viestinnän esteettömyyttä, saavutettavuutta ja selkokielisyyttä, sekä tiedottaa ja raportoida toimenpiteistä niiden suhteen, 2) tilastoida, raportoida ja tehdä näkyväksi Vantaan kaupungin esteettömyydessä ja saavutettavuudessa esiintyviä epäkohtia, jotta niihin puuttuminen olisi mahdollista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palveluita suunniteltaessa ja Vantaan kaupungin päätöksenteossa, 3) toimia asiantuntijana erilaisissa Vantaan kaupungin työryhmissä, kehittämishankkeissa ja projekteissa, jotka liittyvät esteettömyyteen ja saavutettavuuteen,  5) järjestää koulutusta Vantaan kaupungin henkilöstölle, virkamiehille luottamushenkilöille sekä vammais-, potilas- vanhus- ja eläkeläisjärjestöille esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa,  6) toimia tarvittaessa linkkinä Vantaan kaupungin eri toimijoiden ja paikallisten vammais-, vanhus-, potilas- ja eläkeläisjärjestöjen välillä, 7) vastaanottaa, viedä eteenpäin, tilastoida ja raportoida vantaalaisten antamaan Vantaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvää palautetta,  8) ohjata ja neuvoa vantaalaisia esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja  8) edistää Vantaan kaupungin palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä myönteistä asennoitumista erilaisuutta kohtaan.

 

Vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehet eivät ole mukana yksilöasioista päätettäessä, mutta heitä voidaan niissä konsultoida.

On tarkoitus, etteivät vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehet käsittele vammaisia henkilöitä ja vanhuksia koskevia yksilöasioita (hakemukset, muistutukset, oikaisupyynnöt ja valitukset), eivätkä ne korvaa vakiintuneita neuvonta- ja vaikuttamisväyliä (Vantaalla mm. sosiaali- ja potilasasiamiehet, vanhus- ja vammaispalvelut sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilö- ja perheasioiden jaosto). Olisi kuitenkin tärkeää, että vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehiä voisi kuitenkin konsultoida yksilöasioissa (ohjaus ja neuvonta) ja ne voisivat auttaa vanhus- ja vammaispalveluita, sosiaali- ja potilasasiamiehiä sekä sote-lautakunnan yksilöasioita käsittelevää jaostoa yksilöasioiden (hakemukset, muistutukset, oikaisupyynnöt ja valitukset) käsittelyssä. Lähde: https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/paatoksenteko/lautakunnat/sosiaali-_ja_terveyslautakunta/sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_jaosto.

 

Vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehillä tulee olla asioista omakohtaista kokemusta.

 

Vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiesten tulisi olla ammattilaisia, joilla on omakohtaista kokemusta toimintarajoitteiden kanssa elämisestä ja/tai vanhuspalveluista. Olisi myös hyvin tärkeää, että vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiehet olisivat yhteistyössä keskenään sekä vantaalaisten vammais-, vanhus- ja potilasjärjestöjen kanssa. On tärkeää muistaa, että esteettömyys on muutakin kuin hissejä ja ramppeja. Se on mm. viestinnän saavutettavuutta, tuoksuttomuutta, ohjelmien tekstittämistä, ruudunlukuohjelmia ja viittomakielisten tulkkausta. Olisi hienoa, jos keksisimme vammais-, vanhus-, sosiaali-, potilas- ja esteettömyysasiamiesten tilalle sukupuolineutraalit nimitykset.

 

Suomeen tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yksiköistä riippumattomia asiamiehiä!

 

Kuntien asukkaiden, etenkin paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien ihmisten, kannalta on merkittävä puute, ettei Suomessa ole olemassa sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yksiköistä riippumattomia asiamiehiä (englanniksi: independent advocate). Riippumattomat asiamiehet voisivat ajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden, kuten vammaisten ihmisten ja 65 vuotta täyttäneiden, asiaa. Asiamiesten tehtävänä olisi tukea asiakkaita ja potilaita läpi koko monivaiheisen asiointiprosessin, aina tukien, palvelujen ja etuuksien oikaisuvaatimusten ja valitusten tekemiseen, ja auttaa heitä virkamiesten kanssa neuvottelemisessa. Asiamiehen olisi tärkeää perehtyä asiakkaan tai potilaan yksilölliseen tilanteeseen. Lähde: https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Palvelut.pdf/.

Lähin vastine riippumattomalle asiamiehelle Vantaalla on sosiaali- ja potilasasiamies, mutta Vantaan potilas- ja sosiaaliasiamies ei ole taloudellisesti eikä ammattihierarkian puolesta riippumaton Vantaan kaupungista, eli sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavasta yksiköstä. Kaikkialla Suomessa potilas- ja sosiaaliasiamiehet ovat vahvasti sidoksissa sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaviin yksiköihin, eikä heillä ole tarpeeksi resursseja tai osaamista tehtäviensä tarpeeksi tehokkaaseen hoitamiseen. Vantaan sosiaali- ja potilasasiamiehen työnantajana toimii Vantaan kaupunki. Lisäksi Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies työskentelee Vantaan kaupungin sairaaloissa ja Vantaan vammais- ja sosiaalipalveluissa, ja on siksi vain nimellisesti asiamies. Potilas- ja sosiaaliasiamiehet toimivat lähinnä asiakkaiden ja potilaiden palveluohjaajina ja neuvojina, eivätkä esimerkiksi tilastoi tai raportoi työnantajiensa toiminnassa havaittuja epäkohtia. He eivät voi tehokkaasti valvoa sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien oikeuksia asioinnin edetessä. Lähde: https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Palvelut.pdf./

 

Kelaan sekä kaikkiin Suomen (maa)kuntiin ja sairaanhoitopiireihin pitäisi perustaa sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yksiköistä riippumattomien potilas-, sosiaali-, vammais-, vanhus- ja esteettömyysasiamiesten virat.

 

Asiamiehen tehtävänä olisi tukea asiakkaita ja potilaita läpi koko asiakasprosessin, tukien, etuuksien ja palveluiden hakemisesta aina valitukseen asti, auttaa asiakkaita ja potilaita neuvotteluissa virkamiesten kanssa sekä raportoida ja laatia tilastoja havaitsemistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ilmenevistä epäkohdista. Lyhyesti sanottuna asiamiehet toimisivat asiakkaiden ja potilaiden, kuten esim. vammaisasiamies vammaisten ihmisten, rinnalla kulkijoina ja ajaisivat heidän etuaan. Valtion tulisi rahoittaa asiamiestoiminta. Asiamiesten pitäisi työskenneltävä muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa yksiköissä, vaikka heidän tulisi tietysti tehdä asiakaskäyntejä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa yksiköissä.  Lähde: https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Palvelut.pdf /(sivu 26).

 

Lisää tietoa ja lähteitä

 

Vantaan väestö 2019–2020-julkaisu: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf

THL:n vammaispalveluiden käsikirja, kunnan vammaisasiamiehen tehtävät: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaisalan-viranomaiset-ja-valvonta/vammais-ja-esteettomyysasiamies

Helsingin kaupungin vammaisasiamiehen tehtävät: https://www.hel.fi/sote/fi/palvelut/palvelukuvaus?id=3712

Vantaan sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävien kuvaus:  https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/organisaatio/sosiaali-_ja_terveydenhuollon_toimiala/potilaan_ja_asiakkaan_oikeudet/sosiaali-_ja_potilasasiamies

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto: https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/paatoksenteko/lautakunnat/sosiaali-_ja_terveyslautakunta/sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_jaosto

Helsingin Sanomat 114.2011, Espoon vammaisasiamies: Espoo rikkoo lakia (esimerkki siitä, miten vammaisasiamies voi tuoda medioissa esille vammaispalveluiden epäkohtia): https://yle.fi/uutiset/3-5340442.

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen vuonna 2018 toteuttaman CRPD-kyselyn tulokset ja työryhmien raportit/ palvelut (sivu 26): https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI-Palvelut.pdf.