Koronapandemialla ja siitä aiheutuneilla rajoituksilla on ollut pääasiassa negatiivinen vaikutus ihmisten elämään. Silti on mainittava kaksi positiivista koronasta seurannutta asiaa. Yhteiskuntamme on ottanut suuren digiloikan ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Etätyöt ovat yleistyneet ja kaukomatkailu vähentynyt. Luonto kiittää ja yhteiskunta säästää.
Digiloikka on mahdollistanut erilaisten etätapahtumien- ja kokousten järjestämisen. Kuntien ja seurakuntien valtuustot voivat nyt kokoontua etänä. Digiloikan ansiosta kunnat ja järjestöt ovat pystyneet tarjoamaan apua ja tukea myös korona-aikana. Digitaalisaatiosta on hyötyä etenkin vammaisille ihmisille, pitkäaikaissairaille ja yksinhuoltajille. Myös moni ikäihminen on hyötynyt digiloikasta.
Vammaiselle ihmiselle etätapahtuma- tai kokous merkitsee sitä, ettei hänen tarvitse kartoittaa tapahtuma- tai kokouspaikan esteettömyyttä, eikä välittää siitä, kuinka monta kuljetuspalvelumatkaa on jäljellä. Kokoontumispaikan esteellisyys tai käytössä olevien kuljetuspalvelumatkojen määrä ei siis rajoita vammaisten ihmisten osallistumista. Osallistumista ei myöskään rajoita se, kuinka kaukana tapahtuman järjestäjät ovat osallistujasta katsottuna.
Vammaisen tai ikäihmisen ei tarvitse enää aina miettiä sitä, järjestetäänkö tapahtuma oman kunnan tai sen naapurikuntien alueella. Esimerkiksi valtakunnallisten järjestöjen toimintaan osallistuminen on helpompaa tämän takia.
Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja. Vammaiselle ihmiselle myönnetään usein 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa vapaa-aikaan ja asiointiin. Se tarkoittaa keskimäärin kahta reissua viikkoa kohti. Usein kuljetuspalveluita voi käyttää vain oman kunnan, sen naapurikuntien sekä toiminnallisten lähikuntien alueella. Ei voi siis matkustaa minne tahansa kuljetuspalveluja käyttäen.
On hienoa, että usein videot sekä tallenteet tekstitetään ja/tai tulkataan viittomakielelle. Se tekee videoista ja tallenteista saavutettavia kuuroille ja huonokuuloisille. Se myös helpottaa vieraskielisten, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien, ihmisten arkea. Heidän on helpompi ymmärtää, mitä puhutaan, kun videossa/tallenteessa on myös tekstitys.
Heikkokuuloisen on usein helpompi osallistua etä- kuin läsnäolotapahtumaan. Etätapahtumassa heikkokuuloinen kuulee helpommin muut osallistujat. Osallistuja voi itse säätää muiden puheen voimakkuutta laitteellaan, eikä ole niin paljoa taustahälyä.
Ryhmätöihin osallistuminen on usein taustahälystä johtuen huonokuuloiselle ihmiselle vaikeaa. Ainakin jos kaikki ryhmät työskentelevät samassa tilassa. Olisi parempi, että ryhmät työskentelevät etänä tai jokaisella ryhmällä on käytössään oma tila. Silloin ei ole taustahälyä.
Kuntien ja järjestöjen olisi tärkeää jatkossa hyödyntää enemmän ottamaamme digiloikkaa. Kunnan on syytä tarjota tulevaisuudessa kuntalaisille yhä enemmän mahdollisuuksia hoitaa asioita etänä. Olisi myös hyvä, jos kunnat järjestäisivät tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisia etätapahtumia. Kunnat voisivat tarjota kuntalaisille erilaisia kulttuuri-, liikunta- ja taide-elämyksiä etänä. Myös asumisyksiköissä, palvelutaloissa ja hoivakodeissa asuvilla olisi silloin mahdollisuus saada elämyksiä.
Vaikka tässä nyt puhun digitaalisaation hyvistä puolista, on silti tärkeää muistaa, etteivät kaikki ihmiset pysty, jaksa tai osaa käyttää tietokonetta tai mobiililaitetta. Onkin tärkeää voida hoitaa asiansa puhelinsoitolla tai paikan päällä käyden, jos ihminen itse niin haluaa. Ihmisellä on myös oltava mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin paikan päällä, niin halutessaan.
Edellä todetuista syistä johtuen suosisin ns. hybrditapahtumia. koronan rauhoituttua. Hybriditapahtumat ovat tapahtumia, joissa osallistuja voi itse valita meneekö paikan päälle vai osallistuuko tapahtumaan etänä. On siis mahdollista osallistua etänä, mutta myös paikan päällä. Hybriditapahtumassa pitää tarjota myös etänä osallistuville aito mahdollisuus osallistua keskusteluun.
Se, että tapahtumaan voi osallistua etänä, ei saa johtaa siihen, että esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tingitään. Myös vammaisilla ja ikäihmisillä pitää olla tulevaisuudessakin oikeus osallistua paikan päällä, jos he niin haluavat. Se on yhdenvertaisuutta.
Kuntien kannattaisi panostaa nykyistä enemmän digitaitojen opetukseen sekä digineuvontaan- ja ohjaukseen. Kirjastot voisivat järjestää erilaisia koulutuksia sekä antaa digineuvontaa- ja ohjausta, kunhan koronatilanne tästä rauhoittuu. Näen kirjastoilla olevan suuren roolin digitaitojen opetuksessa sekä digineuvonnassa- ja ohjauksessa.
Vain sellainen yhteiskunta on taloudellisesti esteetön, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, jossa kaikilla ihmisillä on varaa tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen. Kunnan olisikin hyvä tukea köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisen tietokoneen tai mobiililaitteen hankintaa. Kunta voisi mm. huomioida tietokoneen tai mobiililaitteen hankintakulut täydentävää toimeentulotukea myöntäessään. Se olisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteko ja myös inhimillisesti, taloudellisesti ja ekologisesti järkevää. Se saattaisi mm. vähentää liikenteen päästöjä sekä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten Kela-kyytien sekä kuljetuspalveluiden käytön tarvetta.
Kysyn nyt Sinulta. Onko kuntasi hyödyntänyt digitalisaatiota? Jos on, niin miten? Onko kunnassasi järjestetty kulttuuri- ja taide-elämyksiä etänä, esim. streamattuja konsertteja? Entä onko järjestetty etäjumppia tms.? Miten koet digitalisaation? Onko se hyväksi juuri Sinun arjellesi?
#Elina2021, #Digiloikka, #Digitalisaatio, #kunnat, #yhdenvertaisuus, #tasaarvo , #vantaa , #vasemmisto, #vasemmistoliitto, #kuntavaalit2021 , #kuntavaalit, #vaalit, #digitalisation