Omaishoitajat ansaitsevat täyden arvostuksen. Heillä on oltava oikeus inhimilliseen toimeentuloon ja työoloihin.
Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja ja koskettaa isoa joukkoa ihmisiä.
Omaishoitajat ovat korvaamaton voimavara kunnille. He tekevät arvokasta työtä koko sydämellään ja pienellä korvauksella. He ovat keskeinen osa palvelujärjestelmää. Ilman heidän panostaan sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Kuntien on siksi tärkeää panostaa omaishoitoperheiden tukemiseen.
Omaishoito ei kosketa vain pientä joukkoa suomalaisia. Omaishoitajaliiton arvion mukaan yli miljoona suomalaista on jotenkin sen kanssa tekemisissä. Omaishoitajaliitto ry. kertoo, että: ”Pääasiallisia auttajia erilaisissa omaishoitotilanteissa on noin 350 000. Omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneitä omaishoitajia on lähes 50 000. Näistä ryhmistä voidaan käyttää nimitystä omaishoitaja. Läheisapua tarjoaa 1,25 miljoonaa henkilöä.”.
”Enemmistö sopimusomaishoitajista, eli noin 70 prosenttia, on naisia. Erityislasten sopimusomaishoitajista jopa 90 prosenttia on naisia. Omaishoidon tukeminen on merkittävä tasa-arvokysymys. Jos omaishoitaja joutuu jäämään pois ansiotyöstään eikä saa muita korvaavia työtuloja tai sosiaalietuuksia, häntä uhkaavat toimeentulovaikeudet. Tilastotieto on Kelan omaishoitotutkimuksesta.” Lähde: Tillman, Päivi, Kalliomaa-Puha, Laura & Mikkola, Hennamari toim. 2014. Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela: Työpapereita 69/2014.
Omaishoitajalle pitää maksaa riittävä korvaus. Omaishoitajat säästävät palkallista työvoimaa sekä yhteiskunnan varoja.
Omaishoidontuki ei ole työsuhde eikä siitä saatava korvaus ole työtuloa, vaan palkkio. Lain mukaan virallisen sopimusomaishoitaja on oikeutettu palkkioon, vapaapäiviin (2–3 vuorokautta kuukautta kohti), tarvittaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (omaishoitoperhe itse maksaa palveluidensa asiakasmaksut ja omavastuut), valmennukseen, terveystarkastukseen, tapaturmavakuututukseen ja eläkekertymään 68 – vuotiaaksi saakka (lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.).
Omaishoitajuus tuo suuret säästöt kunnille. Kotihoito on usein edullisempaa kuin laitoshoito. Yhteiskunta säästää omaishoidon ansiosta arviolta 5 miljardia euroa vuodessa. Jokainen omaishoitaja on kunnalleen lottovoitto ja merkittävä hoitoresurssi. Omaishoidon palkkioita on siksi varaa korottaa. Vaikka kunta moninkertaistaisi sopimusomaishoitajien omaishoidon tuen, niin omaishoito olisi kuntien järjestämää hoitoa edullisempaa.
Jos omaishoitopalkkio on 440 € kuukaudessa, ja omaishoitajalla on oikeus 3 vapaapäivään kuukaudessa (kustantaa 116 €/päivä), niin silloin, Kunnallisalan Kehittämissäätiön tekemän selvityksen mukaan, omaishoito maksaa 9420 € vuodessa. Jos omaishoidettava tarvitsee esim. tehostettua palveluasumista omaishoitajan lakisääteisen vapaiden aikana, niin silloin omaishoito kustantaa 11 976 € vuodessa. Vertailukohdaksi, esimerkiksi vanhainkotihoito maksaa noin 78 110 euroa vuodessa ja kehitysvammaisten tehostettu palvelutaloasuminen noin 67 890 euroa vuodessa. (Lähde: Omaishoitajaliitto ry., Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. sekä Kuuden suurimman kaupungin yksikkökustannusten perusteella tehdyt laskelmat vuodelta 2019, www.kuusikkokunnat.fi).
Omaishoitoa tulee kehittää edelleen. Kuntien tulee resursoida riittävästi omaishoitoon.
Omaishoitotilanteet ovat monimuotoisia, sillä kaikki omaishoitoperheet ovat erilaisia. Jokainen perhe tarvitsee erilaista apua ja tukea. Tuki ja apu onkin toteutettava ja suunniteltava yksilöllisesti, räätälöitävä. Omaishoitoperheille annetun tuen yksilöllisyys edistää sitä, että saadaan paras mahdollinen tulos. Räätälöidyllä tuella aikaansaadaan pitkällä aikavälillä paras mahdollinen panos-tuotosvaikutus omaishoidon tuelle.
Omaishoitajissa- ja hoidettavissa on kaiken ikäisiä, eivätkä he kaikki ole eläkkeellä.
Omaishoitoperheet ovat hyvin erilaisia keskenään. Omaishoidettavissa on ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Heidän toimintakykynsä on iän vuoksi rajoittunut tai heillä on jokin sairaus tai vamma. Omaishoidettavissa on esimerkiksi erityislapsia- ja nuoria sekä omaishoitajien iäkkäitä vanhempia, puolisoita sekä muita läheisiä. Suurin osa sopimusomaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. Kaikki omaishoitajat- ja hoidettavat eivät kuitenkaan ole ikäihmisiä, jotka ovat eläkkeellä. (Lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.
Kauppinen ja Silfver-Kuhalampi (2015) toteaa, että 700 000 omaishoitajaa käy töissä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. toteaa, että: ”osa heistä joutuu sitovan omaishoitotilanteen vuoksi jättämään työnsä sopivien palvelujen puutteen vuoksi”. Se on yhteiskunnallisesti suuri menetys.
Omaishoidon tuki ei usein riitä elämiseen.
Moni omaishoitaja elää pelkän omaishoidontuen varassa, ja kokee siksi toimeentulovaikeuksia. Etenkin alhaisimman tason omaishoidontuki ei usein riitä elämiseen. Omaishoidon palkkio on monessa kunnassa alle 450 euroa kuukaudessa. Omaishoidontuen tasoa pitäisikin nostaa kaikissa kunnissa. palkkio.
Kunnan tulee antaa arvoa omaishoitajille ja panostaa omaishoitoon nykyistä enemmän.
Omaishoitajat pitävät vaativaan ja sitovaan hoivavastuuseensa nähden saamaansa taloudellista ja palveluin annettua tukea usein riittämättömänä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n tekemän jäsenkyselyn ja yhdistyksen omaishoitajilta saaman palautteen mukaan omaishoitajia arvostetaan liian vähän.
Toisinaan kunnat epäävät omaishoitoperheeltä palveluita omaishoidon tuen vuoksi. Se on vastoin omaishoidon tuesta annetun lain henkeä. Kaikkein eniten korotustarvetta sosiaaliturvaturvaetuuksista koetaan olevan juuri omaishoidon tuen palkkiossa (Sosiaalibarometri 2017).
Iäkkäiden, sairaiden ja vammaisten laitoshoidon purku on toteutunut käytännössä lähes täysin. Hoito- ja hoivavastuu on nyt avohoidolla eli koti- ja omaishoidolla. Kuitenkin kotihoidon kattavuus on kaventunut. Se on lisännyt omaishoitajien hoivavastuuta. Heidän täytyy pitää huolta yhä vaativampaa hoitoa tarvitsevista henkilöistä. Riskinä on, että nykyinen väestön ikääntymiskehitys sekä palvelujärjestelmän kehittyminen kotihoidon suuntaan siirtää tulevaisuudessa vastuuta enemmän omaisille.
Omaishoidettavalle on kunnan järjestettävä hoitopaikka omaishoitajan vapaiden ajaksi.
Usein vammainen ihminen, iäkäs tai pitkäaikaissairas elää täysin omaisensa avun varassa. Siksi iäkkäiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaisten jaksamisesta ja terveydestä tulee pitää hyvää huolta, etenkin nyt poikkeuksellisina aikoina. Omaishoitajalla on oltava näinä aikoinakin oikeus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä, ja kunnan on järjestettävä niiden ajaksi omaishoidettavalla sijaishoitopaikka tai hoitaja kotiin.
On helpotettava omaishoitajan oikeutta käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Usein ongelma on, ettei omaishoidettavalle löydy turvallista sijaishoitopaikkaa, missä viettää omaishoitajan vapaapäivät. Kunta myöntää omaishoitajalle yleensä vapaata 2–3 päivää kuukautta kohti. Joskus omaishoidettava kuitenkin saa sijaishoitoa vain 12 tuntia omaishoitajan vapaapäivää kohti. Se tarkoittaa, ettei omaishoitaja voi pitää kaikkia vapaitaan. Sijaishoitoa tulisikin myöntää 24 tuntia jokaista omaishoitajan vapaapäivää kohti.
Omaishoidon palkkioiden myöntämiskriteerit on yhdenmukaistettava, palkkioiden tasoa kohtuullistettava ja verotusta kevennettävä. Omaishoidontuesta tulee tehdä lakisääteinen. Omaishoidontuen taso on tällä hetkellä monessa kunnassa niin pieni, ettei sillä tule toimeen.
Kuntien välillä on suuret erot siinä, millaisia palveluita heillä on omaishoitajille ja millaisia palkkioita omaishoitajille maksetaan. Omaishoidon tuen myöntämiskriteeritkin vaihtelevat paljolti kunnasta toiseen.
Omaishoidon palkkiosta tulee tehdä lakisääteinen. Tällä hetkellä omaishoidon palkkio on määrärahasidonnainen palkkio, eli sidoksissa kunnan rahatilanteeseen. Monessa kunnassa joutuu valittamaan, että saa edes alimman tason omaishoidon tuen.
Omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkioiden suuruudet riippuvat kunnasta. Tuen myöntämisperusteet tulisikin yhdenmukaistaa. Yhdyn Omaishoitajaliitto ry:n tavoitteeseen. On saatava yhteiset myöntämiskriteerit omaishoidontuelle koko maahan. Palkkioiden minimitasoa on myös nostettava ja tuen verotusta kevennettävä. Kuntien pitää myös helpottaa työssäkäynnin ja omaishoitajuuden yhteensovittamista. Byrokratiaa on syytä vähentää.
Omaishoidon palkkiot ovat tällä hetkellä liian pieniä ja usein joutuu valittamaan, että saa edes alimman tuen. Omaishoidon tuella ei tällä hetkellä tule toimeen. Omaishoitaja joutuu turvautumaan toimeentulo- ja asumistukeen, ellei hän saa omaishoidon tuen lisäksi palkkaa tai eläkettä.
Kuntien valtionosuuksiin on vuosittain lisätty 75 miljoonaa euroa omaishoidontukia varten. On väärin, että 50 kunnassa ei tuo lisämääräraha ollut lainkaan vaikuttanut niiden myöntämiin omaishoidontukiin tai ohjautunut omaishoitoon.
Omaishoidontuki ei saa vähentää äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa, opintotukea ja työmarkkinatukea.
On väärin, että omaishoidontuki pienentää Kelan maksamaa perhevapaaetuutta, työmarkkinatukea tai opintorahaa. Omaishoitajalle maksetaan aina minimitason äitiys-, isyys tai vanhempainpäivärahaa. Jos omaishoitaja jää perhevapaalle, saa hän minimitason päivärahaa, riippumatta siitä onko hänelle kertynyt ansiotuloja perhevapaalle jäädessään.
Tämä Kelan linjaus ajaa omaishoitajat alimpaan maanrakoon. Se myös asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin työttömiin, opiskelijoihin ja perhevapaalla oleviin ihmisiin verrattuna. Omaishoidontuki ei saisi pienentää opintorahaa, työmarkkinatukea taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Lue asiasta lisää: https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalle.
Omaishoitoperheiden jaksamista on tuettava. Kuntien tulee järjestää säännöllisesti omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. On myös tärkeää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Kuntien on pidettävä huolta omaishoitajien- ja hoidettavien terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. On myös tärkeää, että kunnat huomioivat omaishoitoperheiden haastavan tilanteen ja tukevat omaishoitajien jaksamista. Omaishoitajien- ja hoidettavien on tärkeää saada kunnalta moniammatillista tukea. Ja, että omaishoitajan pitäisi saada hengähtää säännöllisin välein, ettei hän uuvu liikaa. Omaishoitajan jaksamista kannatta tukea.
Omaishoitajalla- ja hoidettavalla tulee olla oikeus päästä vuosittain kunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Lisäksi on tärkeää järjestää omaishoitoperheille muita heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Kunta säästäisi säännöllisillä hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla paljon pitkän päälle. Silloin omaishoitajan- tai hoidettavaan mahdolliseen terveysongelmaan voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelma on sitä helpommin hoidettavissa, mitä aiemmin se havaitaan.
Kuntien on tärkeää järjestää omaishoitajille matalan kynnyksen tukea. Omaishoitajan on esimerkiksi päästävä fysioterapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle ilman lähetettä.
Kuntien on tärkeää kiinnittää huomiota omaishoitajien ja omaishoidettavien liikunta-, kulttuuri- ja taidepalveluihin sekä kuntoutukseen. Fysio-, toiminta- ja puheterapian avulla voidaan parantaa ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Liikunta-, kulttuuri- ja taidepalvelut lisäävät ihmisen hyvinvointia ja auttavat jaksamaan sekä ennaltaehkäisevät uupumista. On tärkeää, että omaishoitajalla ottaa aikaa itselleen ja harrastaa jotakin.
Korona-aika on ollut raskasta omaishoitajille ja omaishoidettaville.
Korona-aika on ollut raskasta omaishoitajille ja omaishoidettaville. Ikäihmiset ovat koronan riskiryhmää, ja siksi he ovat korona-aikana olleet pitkälti kotona. Heidän harrastustoimintaansa ja päivätoimintaansa ei monessa kunnassa ole pitkään aikaan järjestetty. Myös monet vammaiset ovat kaiket päivän kotonaan ja omaisensa tuen varassa. Iso osa vammaisistakin kuuluu riskiryhmään.
Kaikki omaishoitajat eivät ole halunneet, uskaltaneet tai voineet pitää lakisääteisiä vapaapäiviään, koska omaishoidettavan sijaishoito on ollut entistä vaikeampaa järjestää. Omaishoidossa olevien vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten hoito on korona-aikana ollut entistä enemmän omaishoitajien varassa. Monet omaishoitajat ovatkin uupuneita. Kuntien on turvattava koronan aikanakin lyhytaikaishoito sitä tarvitseville omaishoidettaville.
On paljon epävirallisia omaishoitajia – hekin tarvitsevat tukea.
Epäviralliset, eli ns. sopimuksettomat omaishoitajat, eivät saa kunnalta omaishoidontukea. He eivät saa kunnalta muitakaan omaishoitajille kuuluvia tukia ja etuuksia. Heillä ei ole virallista omaishoitajan asemaa. Heitä on paljon. Monet hoitavat omaistaan vailla korvausta. Myös sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea yhteiskunnalta. Heilläkin tulisi olla oikeus joskus levätä.
Olen itse ollut palvelutalossa elävän omaiseni epävirallinen hoitaja. Koska omaiseni kädet toimivat huonosti, hoidin hänen pankki-, Kela- ja muita virastoasioitaan ja olin tietysti henkisenä tukena omaiselleni.
Koin, että raskainta oli se, ettei palvelutalon henkilökunta huomioinut asukkaiden omaisia mitenkään. Kenties johtuen resurssipulasta. Meiltä omaisilta ei koskaan kysytty, miten voimme. Ja omaiseni kuitenkin sairasti vakavaa ja kuolemaan johtavaa sairautta. Omaiseni kuoleman jälkeen meidät jätettiin mieheni kanssa yksin palvelutalon puolesta. Onneksi sukulaiset ja ystävät ovat tukeneet ja auttaneet meitä.
Kuntien tulee nykyistä paremmin huomioida pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja vammaisten henkilöiden omaiset ja heidän tarpeensa. Kaikilla omaisilla ei ole tukiverkostoa omasta takaa. Myös ns. sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea.
Omaishoito osaksi kunnan hyvinvointistrategiaa-, suunnitelmaa-, katsausta- ja kertomusta.
Kunnanvaltuusto vastaa kunnan hyvinvointistrategian laatimisesta. Siinä määritellään kunnan arvot ja tavoitteet sekä tavat ja keinot rakentaa hyvinvoivaa kuntaa. Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista. Siinä myös kuvataan mitä kunta aikoo lähivuosina tehdä parantaakseen kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää, että omaishoitoperheet huomioidaan kunnan hyvinvointistrategiassa-, suunnitelmassa-, katsauksessa- ja kertomuksessa.
Kunnan kannattaa laatia säännöllisesti omaishoitoperheille ja omaishoitajayhdistyksille suunnattu kysely.
Omaishoitajalla- tai hoidettavalla tulee olla oikeus päästä vuosittain kunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen.
Kyselyiden ja omaishoitajille tehdyistä terveys- ja hyvinvointitarkastuksista laaditun koosteen perusteella kunta voi kartoittaa kunnan palveluiden ongelmakohdat omaishoitoperheiden kannalta ja puuttua niihin. Saadaan myös yleiskuva omaishoitajien sen hetkisestä hyvinvoinnista.
Omaishoitajalla on oltava oikeus päästä joka vuosi kunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Niissä kartoitetaan henkilön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi. Tarkastuksien avulla kunta saa kokonaiskuvan omaishoitajien hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Omaishoitajille tehtävien tarkastuksien lisäksi on tärkeää kartoittaa säännöllisesti omaishoidettavien terveys ja hyvinvointi.
Päättäjien on tärkeää kuunnella aidosti omaishoitoperheitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä. Kunnan olisikin hyvä kysyä säännöllisesti omaishoitoperheiltä ja heidän kanssaan työtä tekeviltä, esimerkiksi kotihoidon työntekijöiltä, heidän tilanteestaan ja tuen tarpeistaan. Kyselyn tulokset kertovat, mitä mieltä omaishoitoperheet ja heidän kanssaan työtä tekevät ovat kunnallisista palveluista ja tuista. Saadaan selville sen, miten kunnan palvelut ja tuet heidän näkökulmastaan toimivat. Mikä toimii, ja mikä taas ei toimi. Kyselyiden sekä terveys- ja hyvinvointitarkastusten avulla saadaan selville kunnan toiminnan ongelmakohdat, omaishoitoperheiden näkökulmasta, ja voidaan puuttua niihin. Kyselyiden ja tarkastusten lisäksi kunnan kannattaa tiedustella paikalliselta omaishoitajayhdistyksen aktiiveilta kunnan omaishoitoperheiden tilanteesta ja heidän tuen tarpeistaan.
Kuntiin tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä.
Kuntiin tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä. Omaishoitomyönteisenä voidaan pitää päättäjää, joka edellyttää kunnaltaan panostuksia esteettömyyteen, saavutettavuuteen, ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon sekä omaishoitajien- ja hoidettavien hyvinvointiin ja terveyteen. Hän edellyttää kunnaltaan laaja-alaista omaishoitoperheiden nykytilanteen arviointia. Nykytilanteen pohjalta omaishoitomyönteinen päättäjä edellyttää kuntaa linjaamaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja myös resursoi tuohon kehittämistyön.
Omaishoitajien on syytä olla mukana tekemässä päätöksiä.
Kaikkien väestöryhmien tulee olla edustettuina kunnallisessa päätöksenteossa. On tärkeää, että omaishoitajat ja heidän perheensä voivat olla itse mukana päättämässä asioista. ”Ei mitään omaishoitajista ilman omaishoitajia”. Omaishoitajiakin on syytä olla ehdolla kuntavaaleissa. Olisi myös hyvä, että äänestäjät valitsisivat omaishoitajana toimivia ehdokkaita kunnallisiin luottamustehtäviin, kuten valtuustoihin ja lautakuntiin. Vain se, joka on itse toiminut omaishoitajana, tietää millaista tukea omaishoitajat kunnalta tarvitsevat. Vain he tietävät sen, millaista elämä omaishoitajana on ja millaista tukea omaishoitajat kunnalta kaipaavat.
On tärkeää, että kunnan päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää sekä kuntalaiset mukaan ottavaa. Kuntalaisten pitää saada olla mukana päätöksenteossa, kaikissa vaiheissa – aina suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan. On tärkeää, että omaishoitajia- ja hoidettavia on mukana kuntien vammais- ja vanhusneuvostoissa tuomassa niiden päätöksentekoon omaishoidon näkökulmaa.
Kunnallisessa luottamustoimessa toimiminen on mahdollistettava myös pienten lasten vanhemmille ja omaishoitajille.
Etenkin omaishoitajille ja yksinhuoltajille luottamustoimen hoitaminen on haastavaa. Heillä ei usein ole käytössään tukiverkostoa, joka voisi huolehtia lapsesta/lapsista tai omaishoidettavasta kokouksien aikana. Kunnilla on lakisääteinen velvoite korvata tai järjestää lastenhoito valtuuston, kunnanhallituksen tai lautakunnan kokouksen aikana, mutta omaishoidettavien hoidosta ei kukaan vastaa. Kunnan olisikin syytä omaishoitajan luottamustoimen hoitamisen ajaksi järjestää omaishoidettavalle tilapäishoito tai korvata omaishoitajalle sen järjestämiskustannukset.
Kunnilla olisi syytä olla lakisääteinen velvollisuus järjestää omaishoitajan luottamustoimessa toimimisen ajaksi omaishoidettavalle tilapäishoito tai korvata sen järjestämiskustannukset omaishoitajalle. Se vaatisi lakimuutoksen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski on tätä esittänyt eduskunnassa. Jokaisella kuntalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen. Esimerkiksi omais- tai yksihuoltajuus ei saa olla este kunnallisessa luottamustoimessa toimimiselle. Omaishoidettavien tilapäishoidon järjestäminen tai korvaaminen kunnallista luottamustoimea hoitaville omaishoitajille edistäisi demokratiaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Nainen jää yhä miestä herkemmin kotiin hoitamaan lastaan taikka vammaista, iäkästä taikka sairasta omaisiaan.
Omaishoitajajärjestöt ovat kuntapäättäjien tärkeitä kumppaneita.
Kuntapäättäjien on syytä tehdä yhteistyötä paikallisten potilas-, vammais-, eläkeläis- ja omaishoitajayhdistysten kanssa. Omaishoitajayhdistykset tukevat kuntia niiden työssä. Ne eivät siis ole pelkkä kuluerä. Paikallinen omaishoitajayhdistys voi olla tärkeä kumppani kunnalle. Yhdistykset välittävät kunnille arvokasta tietoa omaishoitajaperheiden tuen, avun ja palveluiden tarpeista.
Paikallinen omaishoitajayhdistys ja omaishoitajaperheiden yhteisö ja kuntapäättäjät voivat yhdessä kehittää kuntaan reiluja, hyviä, asiakaslähtöisiä ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja toimintakäytäntöjä. Yhdistysten tarjoama matalan kynnyksen tuki voi ennaltaehkäistä ihmisten raskaamman tarvetta raskaammalle tuelle ja palveluille.
Omaishoitajajärjestöt tarjoavat omaishoitajaperheille tietoa, vertaistoimintaa ja virkistystä. Ne välittävät yhteisön tuen tarpeessa oleville omaishoitajille. Omaishoitajayhdistyksissä on omaishoitajille tarjolla merkityksellisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Auttaessaan muita ihminen saa aina jotain myös itselleen. Auttaessaan antaa toiselle tukea, mutta saa sitä myös itse. Omaishoitajajärjestöt tekevät myös edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin.
Kuntapäättäjien on tärkeää pitää omaishoitoperheiden- ja yhdistyksien puolta. Jotta omaishoitajayhdistykset pystyvät toimimaan, tarvitsevat ne kunnalta esimerkiksi tiloja ja taloudellista tukea. Ilman kuntien tukea ei omaishoitajayhdistysten toiminta ole mahdollista.
Vantaan kaupungin maksaman omaishoidon tuen taso sekä kunnan tarjoamat palvelut omaishoitajille.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n mukaan pääkaupunkiseudulla on yli 60 000 omaistaan hoitavaa, jos käytetään THL:n arviota omaishoitajien määrästä (7 % väestöstä). Virallisia kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia Helsingin ja Vantaa alueella on vuosittain noin 4500, kertoo Pääkaupunkiseudun omaishoitajat -yhdistys.
Vantaan kaupungilla omaishoidon tuen myöntämisestä päättävät vanhus- ja vammaispalvelut. Omaishoidon tukea koskevan lain mukaan omaishoitajalle maksettava palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vantaa maksaa kahden eri tasoista omaishoidon tukea. Jotkut kunnat taas maksavat kolmen eri tasoista tukea.
Vantaalla omaishoidon palkkioluokat ovat lain mukaiset 413,45 € ja 826,90 €. Omaishoidon palkkion vähimmäismäärä on 1.1.2021 lukien 413,45 euroa kuukaudessa (ns. vähimmäishoitopalkkio). Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio (korotettu hoitopalkkio) on vähintään 826,90 euroa kuukaudessa. Palkkioihin tehdään vuosittain indeksikorotukset. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry:n mukaan Vantaalla suurin osa omaishoitajista on alimmassa palkkioluokassa. Lisää tietoa omaishoidontuen myöntämisestä löydät sivulta https://stm.fi/-/kuntainfo-omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-vuonna-2021, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/147639_Omaishoidon_tuen_myonnon_perusteet_1.9.2016_alkaen_Tekninen_korjaus_11.10.pdf ja https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519.
Vantaalla omaishoidettavan sijaishoito voidaan järjestää palvelusetelillä tai sitten omaishoitajalle voidaan maksaa sijaishoidosta omaishoidon palkkiota. Tuolla palkkiolla omaishoitaja voi palkata hoitajan kotiin hoitamaan omaishoidettavaa. Sijaishoidon palkkiot ovat omaishoidon tuen suuruisia, ja niihinkin tehdään vuosittain indeksikorotus.
Omaishoitajalla on oltava aikaa itselleen ja ihmissuhteille. Hänen on saatava aikaa harrastuksille, vapaaehtoistyölle ja luottamustoimissa toimiselle. Hänen on voitava halutessaan opiskella tai tehdä ansiotyötä.
Tuetaan omaishoitajien liikunnan harrastamista, jotta he pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä sekä voivat hyvin!
Kuntien tulisi tukea omaishoitajien liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Kunta voisi myöntää omaishoitajalle oikeuden päästä maksutta kunnan museoihin, uimahalleihin, kuntosaleille, tapahtumiin sekä ainakin yhdelle aikuis-, työväen- tai kansalaisopiston kurssille lukukautta kohden.
On hienoa, että ennen koronaa vantaalaiset omaishoitajat pääsivät maksutta Vantaan kaupungin uimahalleihin ja niiden yhteydessä oleville kuntosalille, ilman aikarajoitusta. Koivukylän vanhustenkeskuksessa sai harjoitella nimelliseen 10 euron hintaan (avaimen lunastusmaksu). Lue lisää: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152135_Omaishoitajien_maksuton_uinti_ja_kuntosaliharjoittelu_2019-.pdf. Toivotaan, että koronan helpotettua kaupunki jatkaa omaishoitajien liikunnan tukemista tarjoamalle heille oikeuden käydä maksutta uimassa ja kuntosalilla.
Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. Omaishoidosta on oltava mahdollisuus luopua.
Omaishoitajien oikeusturvaa tulee vahvistaa.
Lyhyesti
Omaishoidon tuesta on syytä tehdä lakisääteinen. Se vaatii lakimuutoksen. Tuen tasot ja niiden myöntämiskriteerit kannattaa myös yhdenmukaistaa lailla. Omaishoidon tuen palkkioiden tasoa on lisäksi syytä nostaa ja verotusta keventää.
Omaishoitajilla tulee olla oikeus tarvitsemaansa tukeen ja kunnon lomiin. Omaishoitajien jaksamista on tuettava. Paljon on kiinni siitä, missä kunnassa omaishoitoperhe asuu. Kuntien välillä on aivan liian isot erot käytännöissä.
Kuntiin tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä. Tarvitaan myös itse omaishoitajia mukaan päättäjiksi. ”Ei mitään meistä ilman meitä”. Kuntapäättäjän kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisen omaishoitajayhdistyksen kanssa ja kuunnella sitä, mitä omaishoitajaperheet toivovat kunnalta. Hänen on syytä varmistaa, että omaishoitoperheet saavat kunnalta laadukasta tukea, apua ja ohjausta.
Kunnan on tärkeää kysyä säännöllisin välein omaishoitoperheiltä ja heidän kanssaan työtä tekeviltä, mitä he kunnalta tarvitsevat ja toivovat. Kyselyn avulla saadaan selvillä, mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät toimi omaishoitoperheiden kannalta. Kyselyiden ja tarkastusten avulla kunta saa selville kunnan palveluiden ja tukien ongelmakohdat, omaishoitoperheiden kannalta, ja voi puuttua niihin.
Omaishoitajilla- ja hoidettavilla tulee olla oikeus päästä vuosittain kunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Tarkastusten perusteella voidaan tehdä kokonaiskatsaus omaishoitajien terveyteen ja hyvinvointiin. Omaishoitoperheet on huomioitava kunnan päätöksenteossa, kuten hyvinvointistrategiassa-, suunnitelmassa-, kertomuksessa- ja katsauksessa.
Omaishoitaja tarvitsee aikaa itselleen. Kunnan on tärkeää tukea omaishoitajan liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Harrastukset auttavat omaishoitajaa jaksamaan ja pitävät hänet terveenä, hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Liikunta, kulttuuri ja taiteet ennaltaehkäisevät ongelmia ja ehkäisevät sairauksien puhkeamista.
Omaishoitajalla pitää olla mahdollisuus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Kunnan on järjestettävä omaishoidettavan sijaishoito omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana.
Kuntapäättäjiksi olisi hyvä valita erilaisten väestöryhmien edustajia, myös omaishoitajia. Jotta omaishoitaja voi toimia kunnallisessa luottamustoimessa, kuten valtuustossa tai lautakunnassa, on kunnan järjestettävä omaishoidettavalle sijaishoito kunnallisten luottamuselinten kokousten ajaksi. Tai ainakin kunnan on korvattava omaishoitoperheelle omaishoidettavan sijaishoidosta aiheutuvat kustannukset kunnallisten luottamuselinten kokousten ajalta.
Lähteet
https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalle,
https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/vaalit/
https://omaishoitajat.fi/omaishoidolla-on-valia-omaishoitajaliitto-vaikuttaa-kuntavaaleissa/
Sosiaalibarometri (2017). Ari-Matti Näätänen, Pia Londén & Juha Petosalmi (toim.) Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry,
Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö,
https://stm.fi/-/kuntainfo-omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-vuonna-2021,
https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152135_Omaishoitajien_maksuton_uinti_ja_kuntosaliharjoittelu_2019-.pdf.
Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/71453
https://www.polli.fi/yhdistys/materiaalit/
#Vantaa,#Omaishoito #Yhdenvertaisuus, #Tasaarvo, #Demokratia, #Elina2021, #Kuntavaalit2021, #Vasemmisto