Ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg puhui joulukuussa 2018 YK:n ilmastonmutoskokouksessa viisauden sanoja: ”Välitän ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja elävästä planeetasta. Sivilisaatiotamme ollaan uhraamassa, jotta erittäin pieni määrä ihmisiä voisi jatkaa valtavien rahamäärien tekemistä. Sanotte, että rakastatte lapsianne yli kaiken, mutta silti olette varastamassa heidän tulevaisuuttaan heidän silmiensä edessä. Emme voi ratkaista kriisiä, jos emme kohtele sitä kriisinä. Jos järjestelmän sisäpuolelta on niin mahdotonta löytää ratkaisuja, ehkä meidän pitäisi muuttaa itse järjestelmää.”
Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportissa todettiin lokakuussa 2018 noin kuuteen tuhanteen tutkimukseen viitaten, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kahteen asteeseen ei riitä. Nykyisellään ollaan jo ylitetty yhden asteen raja, mutta jos kahden asteen raja ylitetään globaalisti tuplaa se ilmastokriisin vaikutukset. Nykyisin ollaan kolmen asteen vauhdissa, joten jotta ilmastonmuutos olisi vielä hallittavissa tarvitaan dramaattisia toimenpiteitä ja nopeasti, ettei 1,5 asteen kriisiraja ylittyisi. Suomi kuuluu herkimpään kriisialueeseen, koska täällä ilmasto on jo lämmennyt kahden asteen verran, kuten Ilmatieteen laitoksen Hannele Korhonen on todennut.
Suomen kohdalla hiilinielut ovat yksi kriittisimpiä kysymyksiä. Metsien hiilivarastoja tulee kasvattaa, koska merten ohella ne pystyvät sitomaan enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu ilmakehään. Hakkuita ei voi laajentaa, koska se pienentäisi hiilinieluja. Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen on pyytänyt lopettamaan metsäkadon ja unohtamaan biopolttoaineiden valmistamisen puusta. Kyseessä ovat miljoonien tonnien päästöt. Sen sijaan hän ehdottaa hiilikorvauksia, joita voitaisiin maksaa metsänomistajille puiden kasvattamisesta entistä vanhemmiksi. Nettopäästöjä tulee vähentää 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tai ilmastonmuutos voi karata hallitsemattomaksi. Tästä syystä seuraavalla hallituskaudella myös Suomessa tulee tehdä suuria muutoksia.
Globaalia vastuuta ei voi ulkoistaa Kiinalle, varsinkin kun suomalaiset ovat jo ulkoistaneet sille osan kulutushyödykkeidensä tuotannosta. Kiina on nykyisin maailman suurin uusiutuviin energiaratkaisuihin panostava valtio, joten sielläkin ollaan heräämässä taisteluun ilmastokriisiä vastaan. Pelkästään sähköautojen valmistajia on Kiinassa noin 500. Vuonna 2017 Kiina käytti jo yli kolme kertaa enemmän rahaa (lähes 127 miljardia dollaria) uusiutuviin energiaratkaisuihin kuin tilaston kakkonen Yhdysvallat. Kiina, Intia ja Brasilia vastasivat samana vuonna jo 63 prosentista sijoituksista uusiutuvaan energiaa. Maailmalla keskimäärin sähköstä 12 prosenttia tulee uusiutuvista energialähteistä, Kiinassa osuus on jo 26 prosentissa. Paljon siis tehdään nyt Kiinassa, mutta Suomessa isot ja rohkeat investoinnit ovat vielä näkemättä, vaikka uusiutuvien energiamuotojen osuus täällä nousikin jo 37 prosenttiin vuonna 2017.
Vasemmistoliiton tulevaisuusohjelmassa sitoudutaan 60 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä. Siinä myös pyritään kasvattamaan maaperän ja metsien hiilivarastoa vuosittain ainakin neljän promillen verran. Puolueen linjan mukaisesti Valtion eläkerahaston tulisi vetää pois sijoituksensa fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Muiden kohtien lisäksi tavoitteissa edellytetään muun muassa ilmaston huomioivaa yhdyskuntarakennetta, kansainvälisen ilmastorahoituksen lisäämistä ja sektorikohtaisia suunnitelmia päästöjen hillitsemiseksi. Vasemmistolaisesti ajateltuna ilmastopolitiikan onnistumisen edellytyksenä pidetään sellaisia muutoksia talousjärjestelmässä, jotka tukevat ilmastokriisin ratkaisua.
Pentti Saarikoskea mukaillen voidaan sanoa, että ihmisen tietomäärä on kasvanut valtavasti, mutta hänen viisautensa ei yhtään. Olisiko jo ilmastoviisauden vuoro astua näyttämölle?