Suomessa tekeillä oleva eläinsuojelulaki on edelleen pahasti puutteellinen. Siihen saatiin kuitenkin sentään mahdutettua joitain pieniä parannuksia kuten eläinten oikeus veteen. Sen sijaan lajityypillisen käyttäytymisen takaamisesta ollaan vielä kaukana. Kivuliaat toimenpiteet ovat edelleen sallittuja eikä valvontaa parannettu merkittävästi. Tuotantoeläinten jatkuva paikalleen kytkeminen eli vapaan liikkumisen estäminen saa edelleen jatkua.
Uusi eläinsuojelulaki näyttää vihreää valoa turkistarhaukselle. Suomalainen turkisteollisuus vaatii vuosittain noin kolme miljoonaa eläinuhria. Eläimet viettävät elämänsä vankeudessa pienissä verkkopohjaisissa häkeissä ilman oikeutta edes perustarpeisiin saatika lajityypilliseen käyttäytymiseen. Pahimmillaan eläimet kärsivät tavallisten vammojen ohella vakavista käyttäytymishäiriöistä. Eläimet tuntevat kipua ja toimivat lajinsa tietoisuuden varassa. Esimerkiksi niiden aistien herkkyys ja tarkkuus on paljon kehittyneempää kuin ihmisellä. Turkistilat ovat myös merkittäviä ympäristön likaajia, koska niistä aiheutuu typpi-, fosfori- ja ammoniakkipäästöjä hiilijalanjäljestä puhumattakaan.
Saksa, Sveitsi ja Ruotsi, Italia ja Belgia ovat joko kieltäneet tai tehneet käytännössä turkistarhauksen mahdottomaksi tiukalla lainsäädännöllä. Listaa voisi jatkaa usealla maalla, Virossakin turkistarhauksen kieltoa käsitellään parhaillaan. Myös Hollanti on päättänyt luopua elinkeinosta, joka voidaan aiheellisesti nähdä yhdeksi kaikkein hirveimmistä eläinten alistamisen muodoista. Turkisteollisuudesta on tullut ihmisen ylimielisyyden symboli, joka ei enää mahdu useimpien oikeustajuun laisinkaan eikä sitä voida mitenkään kokea eettisesti hyväksyttäväksi toiminnaksi.
Tarhojen määrä on hiipunut 1980-luvun noin 6 000 tarhasta hieman yli 900 tarhaan. Samaan aikaan Suomen osuus maailmanmarkkinoista on romahtanut. Myös työllistävä merkitys on kutistunut samaan tahtiin. Nyt olisi korkea aika kieltää turkistarhaus Suomessa. Taataan kuitenkin myös tarhauksen harjoittajille reilut siirtymäehdot uusien elinkeinojen pariin.
Itse olen ollut vuodesta 2001 vegaani ja osallistunut eläinten oikeuksien puolustamiseen. En hyväksy spesismiä eli lajisortoa enkä antroposentrismiä eli ihmiskeskeisyyttä. Kaikki lajit ovat yhtä arvokkaita. Oikeudenmukaisuuden vaatimus on loputon sykli, joka laajentuu ja tiukkenee ajan saatossa ihmisen itsekkyyden asteittaisen kyseenalaistamisen myötä. EU:ssa kissojen ja koirien turkkien myyminen on ollut kiellettyä jo vuodesta 2009 alkaen, miksei siis nyt kiellettäisi muidenkin lajien somistuskäyttö.
Itse olen jo pitkään ollut sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, kierto- ja jakamistalouden edistämiseen sekä ylipäätänsä sellaiseen oikeudenmukaisempaan maailmaan, jossa myös eläinoikeudet etenevät aidosti ja lempeys voittaa julmuuden myös käytännössä.