Taas pääsimme seuraamaan melkoista mediamyrskyä, kun joku kirjoitti internetissä jotakin typerää.
Tällä kertaa sanaisen arkkunsa avasi kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak. Asia oli niinkin yksinkertainen kuin lapsilisät, mutta jotenkin Schubak onnistui ilmaisemaan kantansa lapsilisiin näin: ”Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta.”
Lausunto ei mielestäni ollut kummoinenkaan yllätys. Kokoomusnuoret edustaa suomalaisen oikeiston kiilusilmäisintä laitaa. Sosiaaliturvajärjestelmän tuhoaminen yhdistettynä rodunjalostusflirttailuun istuu kiihkomielisimpien kokoomusnuorten ajattelumaailmaan ongelmitta. Enempää en lausunnon sisältöä ryhdy tässä kuitenkaan analysoimaan. Sana ”kuvottava” riittänee kuvaamaan kommentin välittämää ajatusmaailmaa.
Suurten Kohukirjoitusten aiheuttama jälkipyykki ihmetyttää enemmän. Miksi edustavassa asemassa ja julkisen tarkkailun alla olevat ihmiset suoltavat jatkuvasti toinen toistaan arveluttavampia lausuntoja aivan kuin he voisivat toimia ”yksityisajattelijoina”? Ja miksi näiden lausuntojen takana olevat ihmiset hämmästyvät ja loukkaantuvat, kun heidän turahduksensa teilataan julkisesti?
Oli asialla sitten Hirvisaaren James avustajineen, Halla-aho tai kokoomusnuorten varapuheenjohtaja, kuvio on aina samanlainen: kun ”yksityisajattelija” jotakin kirjoittaa, ja joku tästä kirjoituksesta älähtää, heti ollaan äkisemässä, että tahallaan väärin ymmärsivät, kontekstista erotettiin ja aivan eriä tarkoitin kuin mitä kirjoitin.
Mitä väliä sillä on, mitä joku aikoi sanoa? Julkisessa asemassa toimivan ihmisen kantoja arvioidaan sen perusteella, miten hän itse ne ilmaisee. Ja jos leikittelee rodunjalostusretoriikalla, reaktiot ovat sen mukaisia. En käsitä nykyistä internetkeskustelun kulttuuria, jossa kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita siitä, mitä jonkun propellipään ajatuksissa liikkuu.
Tässä siis neuvo sinulle, arveluttavaan retoriikkaan turvautuva poliitikonalku: Jos kirjoitat jotakin kannanoton tapaista, ihmiset käsittelevät kirjoitustasi kuin se olisi sinun oma kantasi. Tämä johtuu siitä, että kirjoitit sen itse. Ja jos et osaa ilmaista kantojasi korrektisti ilman rodunjalostusflirttailuja, suosittelen laskemaan kymmeneen ja pitämään sormet pois näppäimistöltä.