On hämmästyttävää kuinka vähälle huomiolle eduskuntavaaleissa ovat jääneet kulttuuripalvelut, kaikenlainen tavaroiden kierrätys sekä kohtuullisuuteen pyrkivä elämänmuoto ja kulutus. Talouskasvusta ja/tai leikkauksista kyllä puhuvat kaikki ehdokkaat, oikealta vasemmalle. Näin aikana, jolloin “jatkuvan kasvun” säestyksellä kuljemme kohti ilmastokatastrofia, resurssien loppua pallollamme. Taistelu hupenevista raaka-aineista jos mikä on eräs sotienkin keskeisin syy, kun katsotaan pitkällä tähtäimellä sitä mitä imperialistiset suurvallat puuhaavat jakaessaan maailmaa…
Hirvittää se tuhlaus ja tuho, jota Venäjän aloittama Ukrainan sota on saanut aikaan laajetessaan. Militarismilla ja asekaupalla ei ole enää mitään rajaa eikä oikein vastavoimaakaan, koska media jauhaa yhtä ja samaa sotaintoa: rauhantahtoisia voimia ja toisinajattelijoita ei kuuntele kukaan.
Kierrätys, kohtuus ja vaalit
Puutun tässä blogissa teemaan, joka ei ole ollenkaan ”mediaseksikäs”. Oletteko kuulleet sanoja ”kulttuuri” tai ”kierrätys” tai termiä ”kohtuus” vaalikampanjoissa?
Siksikin on hienoa, että Joensuussa ns. kohtuuden ystävät ovat älähtäneet, ainakin yhdellä mielipidekirjoituksella. Samoin kaupungissa on aloitettu vaatetavaran, ja nimenomaan poistotekstiilien keräys (ks. Karjalainen, Pääkirjoitus 27.3.2023). Vähintään yhtä tärkeää on kaikenlainen yksityinen (puoli-ilmais) kierrätys, kaupungin sekä taloyhtiöiden lajittelukatokset. Tästä käytännöstä kannattaa huolehtia jatkossakin, kierrätyskeskuksia ja lajittelupisteitä lisäämällä. Koko maan tasolla myös tuleva eduskunta saisi ryhtyä ripeämpiin lainsäätötoimiin kaikenlaisen kohtuukulutuksen suhteen. Harmi että luontoa ei oikein voi kierrättää. Sitä pitää puolustaa ja säilyttää.
Kohtuullinen elämäntapa on yksilötasolla helppo ratkaisu. Pitää vain luopua jostakin, ainakin kerskakulutuksesta, turhakkeiden ostosta ja mainosten ja muodin seuraamisesta. Matkustamista, autoilua ja lentämistäkin voi helposti rajoittaa, järkisyillä. Digi- älylaite- ja ruuturiippuvuuttakin voi säädellä. Se helpottaa elämää kummasti ja rahaakin säästyy – ja aikaa ystäville, henkilökohtaisiin kontakteihin.
Kuinka elää kohtuullisesti?
Kohtuutta voi harjoittaa monin tavoin ja lähes ilmaiseksi. Onneksi, ainakin vielä meillä Suomessakin. Monet tapahtumat ovat ilmaisia, esimerkiksi kirjastot ja kirkkokonsertit, usein näyttelytkin ja erilaiset museotempaukset ja lastentapahtumat. Luontoharrastus ei vaadi paljon ja monenlaista retkeilyä & liikuntakulttuuria on tarjolla halvalla – jos pyöräilee ja lenkkeilee vuoden ympäri ja hiihtelee talvella (kun lunta vielä on?). Suomessa luonto, marjat ja sienet, ovat kaikkien ulottuvilla ja metsien antimet vapaasti kerättävissä, toisin kuin monissa muissa maissa. Meillä eläkeläinen (myös opiskelija ja työtön) pääsee halvalla myös uimahalleihin ja kuntosaleihin.
Kerronpa lopuksi oman kokemukseni kohtuullisesta elämänmuodosta, kierrätyksestä ja yksityisautoilusta.
Ostin vuonna 2022 kaikki vaatteeni Joensuun kierrätyskeskuksista. (Minulla on oma muotiväri, musta). Lasku oli alle 100 euroa koko vuodelta. Sukkia ja kenkiä tai uusia alusvaatteita (jotka olen ostanut aina uutena, alennusmyynneistä) en tarvinnut viime vuonna – enkä tarvitse tänäkään vuonna. Kiitos suomalaisen laadun, kierrätetynkin käyttövaatteen. Kun automme on talven yli seisova kesäauto, sillä ajettiin touko-lokakuussa 2022 yhteensä vähän alle 4000 km. Kohtuullisesti ja vain välttämättömät pitemmät matkat.
Tavoitteeni on vuonna 2023 olla ostamatta yhtään uutta vaatekappaletta: budjetti siis nollaluokkaa. Saa nähdä, onnistunko? En omasta mielestäni tarvitse yhtään uutta vaatetta juuri nyt. Karsin kaappiani aika ajoin muutenkin. Onnekseni myös vaimoni vaatebudjetti on harvinaisen pieni; vaateostokset eivät ole koskaan olleet lempiharrastuksiamme. Ei työelämässä eikä nyt eläkkeellä. Vuonna 2023, kesäkuukausina, aiomme ajaa vanhalla henkilöautollamme edelleen korkeintaan 5000 km. Haastan muitakin kohtuukuluttajia mukaan ilmasto- ja ympäristötalkoisiin erilaisin ideoin. Kannattaa patistella myös omia kansanedustajia ja muita valtuutettuja kotikunnissa.
Öisinajattelija