Suunnitelmat Joensuussa-Imatralla-Lappeenrannassa toimivan Itä-Suomen koulun lakkauttamisesta valmisteltiin salassa ja tuotiin julkisuuteen vasta tammikuun 2024 puolivälissä. Tämä taktiikka sopii aika huonosti Joensuun kaupungin julkituomaan strategiaan (“Päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää”), mutta miellyttänee militarismilla ja Venäjällä peloittelevaa äärioikeistoa.

Erikoiskoulu painottaa venäjän opiskelua ja sen oppilaina on ollut suomalaislasten lisäksi suht paljon venäjänkielisiä – ja nyttemmin myös Ukrainan pakolaisten lapsia. Koulurauha ja sopu eri taustoista tulleiden oppilaiden välillä on ollut hyvä ja kansainvälisyyteen kasvaminen sekä kasvattaminen on ollut koko ajan keskeistä muutenkin. Venäjähän on Suomessa kolmanneksi puhutuin kieli ja sen hallitseminen on edelleenkin meillä arvokas voimavara!

Lakkautussuunnitelma on aivan käsittämätön ja hätiköity ”säästö”päätös! Se kuvastaa kammottavalla tavalla nykyistä vihamielistä suhtautumista ja politiikkaa suhteessa kaikkeen Venäjään, venäjän kieleen ja venäläisiin liittyvää. Putinit ja sodat tulevat ja menevät, mutta venäläinen kulttuuri itänaapurissa säilyy ja toipuu – ja sodatkin päättyvät aina rauhaan ja normaaliin kanssakäymiseen. Nyt rakennetaan aitoja ja viholliskuvia vauhdilla. Hyvin toimivan erikoiskoulun lakkauttaminen täällä köyhällä rajaseudulla on uskomaton virhearvio ja lasku tulevaisuudelle! Menetetään vahvaa osaamista, kielitaitoa ja ihmissuhteita, jotka on pitkällä työllä rakennettu. Lakkautuspäätös olisi tärkeän Suomi-Venäjä – ruohonjuuritason kansalaistoiminnan halveksuntaa erityisesti kulttuurisuhteissa, missä Itä-Suomen koululla, opettajilla, suomalaisilla ja venäjänkielisillä lapsilla , vanhemmilla ja koko henkilökunnalla on ollut keskeinen rooli!

Vastarintaa koulun puolesta

Joensuussa noustiin pikaiseen vastarintaan koulun puolesta – vaikka salassa tehdyt suunnitelmat yllättivät ja järkyttivät monia. Kaupungin johdolle vietiin kiireen vilkkaa pikavauhdilla laadittu 600 nimen adressi koulun puolesta. Alue- ja paikallislehdet julkaisivat myös mielipidekirjoituksia ja tekstiviestejä, joissa monet ilmaisivat järkytyksensä ja huolensa lakkautuspäätöksestä.

“Itä-Suomen koulu on arvokas” –otsikko puhuu puolestaan (Karjalainen 17.1.2024). Vetoomuksessa yliopistoprofessorit Olga Davydova-Minquet, Ilkka Liikanen ja Tiina Sotkasiira sekä tutkimuspäällikkö Joni Virkkunen toteavat, että Venäjän ja venäjän osaajia tarvitaan aina Suomessa, riippumatta Venäjän valtion politiikasta . He myös toteavat: “Ylläpitämällä koulua Joensuu tukee mainettaan ja infrastruktuuriaan maahanmuuttajaystävällisenä kaupunkina. Kaupungin väkilukuhan on viime vuosina kasvanut ainoastaan maahanmuuton ansiosta, ja tämä maahanmuutto on suuntautunut tänne pääasiallisesti Venäjältä…”

Kun lukee mielipidekirjoituksia ja vetoomuksia, ei voi kuin ihmetellä päättäjien lyhytnäköisyyttä ja Venäjä-vastaista intoa myös kulttuuritoiminnan alueella. Kaikki Venäjään ja venäjän kieleen liittyvä on nyt Nato-Suomessa tuomittava ja kiellettävä – ei vain inhimillinen ruohonjuuritason kanssakäyminen rajan yli!

*****

Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun Joensuun yksikön tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Iskanius ja varapuheenjohtaja Satu Lukin laativat oman vetoomuksensa Joensuun kaupungin päättäjille ja Savo-Karjalan kansanedustajille. Siinä sanotaan muun muassa:

“Maailmantilanne elää ja muuttuu, mutta me tulemme tilanteesta huolimatta aina elämään tiiviissä naapurussuhteessa Venäjän kanssa, pitkän yhteisen rajamme myötä. Kulttuurillista ja kielellistä kanssakäymistä maidemme välillä tulee aina olemaan, sen muodon vaihdellessa maailmantilanteen mukaan. Venäjän tuntemusta nyt ja tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin.Venäjä-tuntemus ja kyky arvioida naapurin kehitystä säilyy aina ulkopolitiikkamme ytimessä . Vaikka kaupankäyntiin liittyvää yhteistyötä ei tällä hetkellä juuri tapahdu, tarvitaan venäjän tuntemusta entistä enemmän mm. turvallisuuteen ja politiikkaan liittyvissä tehtävissä. Tällä osa-alueelle koulumme on ja tulee olemaan avainasemassa lastemme ja nuortemme koulutuksessa venäjän kielen ja kulttuurin kansainvälisiksi asiantuntijoiksi.

 

– Itä-Suomen koululla on valtakunnallinen erityistehtävä antaa opiskelijoilleen hyvä venäjän kielen taito ja venäjän ja muiden venäjänkielisten alueiden kulttuurin tuntemus unohtamatta yrittäjyyskasvatusta, joka on nostettu esille myös 2023 hallitusohjelmassa.

  • Vuoden 2023 hallitusohjelmassa (kappale 8. Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka) on kirjattu seuraavaa: ”Hallitus painottaa toimia, joilla ylläpidetään ja kehitetään Suomen Venäjän tuntemusta ja kykyä analysoida Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.”

    Nykyinen koulun lakkautussuunnitelma on mielestämme vahvasti ristiriidassa Suomen hallitusohjelman kanssa.

     

VETOAMME teihin, hyvät päättäjät, että Itä-Suomen koulu voi jatkaa toimintaansa normaalisti erityistehtävänsä mukaisesti. Olemme saaneet valtakunnallista tukea ja kannanottoja Itä-Suomen koulun säilyttämisen puolesta, liitteenä:

(Itä-Suomen yliopiston professoreiden kannanotto, Itä-Suomen koulun Joensuun yksikön oppilaskunnan kannanotto, Itä-Suomen koulun alumnit ry:n kannanotto, Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Mika Lähteenmäen kannanotto, venäjän kielen professori Larisa Leisiön kannanotto, venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoen kannanotto. Tukensa ovat luvanneet mm. myös Suomi-Venäjä-seura, Venäjänopettajat ry. sekä joukko Helsingin ja Tampereen yliopistojen professoreita.)

Voisi kuvitella, että näin painavat vetoomukset ja kannanotot otettaisiin huomioon, mutta ellei vastarintaan kunnolla ryhdytä, saanemme odottaa nykyiseltä oikeistohallitukselta vastaavia “säästö”toimenpiteitä lisää vielä lähiaikoina!

Pentti Stranius

( JOENSUUN virallinen Öisinajattelija, FL, Suomen Kirjailijaliiton jäsen, venäläisen kulttuurin sekatyömies)