Finlandia-palkittu kirjailija Rosa Liksom vieraili Lieksan pääkirjastossa lauantai-iltapäivänä 24.11. Myös RSO eli Radion sinfoniaorkesteri konsertoi samana iltana Lieksan kirkossa ja muutakin happeningia oli. Siis todellinen ”kulttuurin superlauantai”, lieksalaisittain.
Rosa Liksom teki kirjallisen läpimurron novellikokoelmillaan Yhden yön pysäkki (1985) ja Unohdettu vartti (1986). Novellit olivat lyhyitä, vyön alle iskeviä – ja usein feministisiä näkemyksiä maailman ja marginaali-ihmisen tilasta. Kirjailija sai arvonimen ”Lyhytproosan Äiti”. Aivan aiheellisesti, sillä moinen tarinointi ei ollut lainkaan tavallista ennen 1980-lukua julkaistussa suomalaiskirjallisuudessa.
Lapista ja Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva Liksom syntyi Anni Ylävaarana vuonna 1958 ja palkittiin Finlandialla 2011 teoksesta Hytti nro 6.
Liksomia kuuntelemaan oli kokoontunut tihkuisena iltapäivänä n. 60 kuulijaa. Loistava saavutus pikkukaupungissa – ja sulka hattuun kirjaston johtajalle, Lea Tserni-Puittiselle! Keskustelu oli rentoa ja yleisö mukavasti mukana. Liksom on selkeästi monipuolinen kosmopoliitti, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta ja joka ei tippaakaan vierasta erilaisia yleisöjä. Aito Lapin tyttö – Timo K.Mukan, Kalervo Palsan ja Paasilinnan veljesten naisellisempaa, mutta yhtä äkkiväärää ”sukua”. Eikä tietenkään profeetta omalla maallaan. Kirjoitustyön ohella Liksom myös kuvataiteilee, maalaa, valokuvaa ja tuottaa performansseja & videoteoksia. Kirjoja on käännetty ainakin 20 kielelle.
Kolin puita halaamassa, burka niskassa palelemassa…
Olin lauantaina Rosa Liksomin autonkuljettaja välillä JNS-Koli-Lieksa-JNS, mitä roolia en kadu! Sainpas läheltä nähdä esimerkiksi sen, miten hänen burka-projektinsa edistyy Kolin maisemissa…
ks. esim. http://www.rosaliksom.com/burka-projekti/
Kolin huipulle pelmahti yhtäkkiä pari burka-naista kaikenkattavissa hunnuissaan. Sumuisessa maisemassa Liksom kuvasi maagista näkyä taidokkaasti eri kuvakulmista; vähän myöhemmin burka-nainen ikuistui Pielisen rannalla, sitten Ahvenisen maisemissa. (Ja minä palelin, vilkuilin kelloa, onnuin, kannoin statiivia, mikä onneksi kevyempi kuin filmiryhmillä…)
Myös Lieksan Luova-keskuksen ideapankin, Inka Kiven ideat toteutuivat Rosa Liksomin vierailun aikana. Kirjailija valitsi Kolilta ”kummipuun”, jota halasi ja ikuistui kuvaksi: ÄLKÄÄ KAATAKO NÄITÄ! Inkan vetämä performanssi Lieksan kirjastossa – ennen kirjailijatapaamista – ”hymisi” Kolin kaadettujen puiden puolesta – ja tutkija Heikki Simolan protestiääni kuului (paperisena tervehdysversiona):
”Istutetaan vanhan kuusen (mm. 230-vuotias terve kuusivanhus kaadettiin Hotelli Kolin laajennustöiden alta – P.S.) siemenistä kasvatettuja taimia tuohon avoimeen rinteeseen, josta hotellin ruma julkisivu nyt paistaa Pieliselle. Varmastikin jo kahdensadan vuoden päästä tämäkin maisemavaurio on korjaantunut…”.
Kulttuuritietoinen Karjalaisen kulttuuritoimitus?
Suomen superrikkaiden eli Laakkos-mogulien omistama Karjalainen ja sen kulttuuritoimitus on ollut hyvin tietoinen niin Kolin ”puunhakkuista” kuin Finlandia-kirjailijan vierailusta Lieksassa. Miten se reagoi? Ei mitenkään…tai siis vaikenemalla. Paikallinen LieksanLehti luullakseni on sentään ajan hermolla, joten odotan jännityksellä tiistaina ilmestyvään seuraavaan numeroon saakka…
Öisinajattelija