Tuoreen rakennusmestari Kalle Päätalon auvoisaa juhannusta 1949 Jokijärvellä varjostaa häneltä tietoisesti salattu surutieto: Ahoniemen Anni on kuollut tammikuussa lentävään keuhkotautiin. Kallelle ei tästä kerrottu, ettei hänen rakennusmestariopintoihinsa olisi tullut enää yhtään enempää paineita.
Turpeisenjärvellä Itäpään keisarin hovissa asunut Anni oli Kallen ensimmäinen tyttöystävä tai ainakin sen tapainen. Vuosia kestänyt suhde oli enimmäkseen etäsuhde, jonka aikana Kalle loukkasi Annia monta kertaa muun muassa heilastelemalla samaan aikaan naapuritalon Hilikin kanssa.
Viimeisen kerran Kalle ja Anni tapasivat keväällä 1947, kun Kalle kävi hakemassa Taivalkoskelta työtodistuksia. He osuivat sattumalta samaan linja-autoon ja viettivät herkän hetken Koninhaudan äpräällä.
Tauti vei perhekuntia
Nyt Kalle kuulee, että keuhkotauti on raivonnut Turpeisenjärvellä enemmänkin. Ensimmäisenä kuoli Annin mies keväällä 1948 ja ennen Annia hänen puoli vuotta elänyt poikansa.
Useampi Annin sisaruksista on myös sairastunut, samoin Alleenintalossa Hilikki. Annin sisko Martta kuoli 2,5 kuukautta Annin jälkeen ja Ahoniemen sisarusten äiti Sohvi alle kuukausi Martan jälkeen. Kolme muuta Sohvin lasta on hengenheikkoina.
Lehtävä keuhkotauti oli tuttu vieras Kallen elinympäristössä. Hänen serkkunsa Olavi ja Kalevi Päätalo kuolivat siihen parin viikon välein jatkosodan aikana – parikymppisinä.
Kalle törmää tautiin vielä 1950-luvun puolella toimiessaan Taivalkosken kunnan rakennusmestarina.
10.000 kuoli vuosittain
Mikä oli tämä kamala tauti, johon sairastunut ei voinut juuri muuta kuin odottaa lähes varmaa kuolemaa?
Wikipedian mukaan miliaarituberkuloosi eli lentävä keuhkotauti on laajalle elimistöön levinnyt tartunta joka etenee nopeasti vastustuskyvyn heikennyttyä. Tartunnan saa hengityksen kautta pienten pisaroiden välityksellä.
Suomessa tauti on käytännössä voitettu, mutta maailmalla siihen sairastuu ja kuolee edelleen miljoonia ihmisiä.
Kallen Iijoki-sarjassa kuvaamana aikana lentävä keuhkotauti oli Suomessakin kansantauti. 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes 10 000 suomalaista. Sen osuus kokonaiskuolleisuudesta oli yli kymmenen prosentin luokkaa.
Lääkettä tautiin ei Kallen nuoruuden päivinä ollut. Sitä hoidettiin parantoloissa, joiden ajatuksena yhtäältä oli potilaiden eristäminen, toisaalta kuivan ilman ja auringonvalon vaikutuksia pidettiin tervehdyttävinä. Parantoloissa saavutettiinkin tuloksia ja niitä perustettiin eri puolille maailmaa, Suomessakin ensimmäinen 1800-luvun puolella.
Tiedätkö, muistatko
Vastaus: Numerosarja 83185 oli Kallen jäsennumero Rakennustyöläisten Liitossa.
Kysymys: Paljonko Heikki Auerlaakso sanoi Uusbetoni Oy:n työmaan aikana laittaneensa rahaa viinaan?