Valtionvarainministeriön viranhaltijat ovat jälleen roolinsa mukaisesti esittäneet madonluvut Suomen talouden näkymistä. Tällä kertaa asialla ovat Markku Stenborg, Ilari Ahola, Olli Palmén ja Jenni Pääkkönen ja raportti nimetty toivorikkaasti: Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut. (VM 2021:6).

Mitäs sanotte tästä: ”Tuottavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että käytetään enemmän pääomaa ja parempaa teknologiaa, otetaan käyttöön parempaa osaamista, käytäntöjä ja johtamista ja että työvoimaa siirtyy sinne, missä tuottavuus on korkeampaa. Työn tuottavuus – arvonlisä jaettuna työtunneilla – ja siis BKT voi siis periaatteessa kasvaa rajatta ennen kaikkea teknologisen kehityksen, parempien toimintatapojen sekä paremman osaamisen ja johtamisen ansiosta.” (s. 41, kurs. mvv).

… BKT voi siis periaatteessa kasvaa rajatta?

Eikö valtionvarainministeriössä ole vieläkään kuultu kuinka katastrofaalinen mittari BKT on hyvinvoinnin mittaamisessa?

”Kun taloustieteilijät kohtaavat BKT-kritiikkiä, saadaan erilaisia ​​vastauksia. Jotkut sanovat ”kyllä, ja olemme työskennelleet parempien mittareiden, kuten inhimillisen kehityksen indeksin (Human Development Index) parissa.” Toiset sanovat ”kyllä, BKT on katastrofi – se on alun perin suunniteltu mittaamaan kuinka nopeasti voimme rakentaa tankkeja Saksan natsiterrorin lopettamiseksi. Mutta pian sen jälkeen, kun voitto oli saavutettu, poliitikot alkoivat käyttää sitä taloudellisen hyvinvoinnin mittana, mitä ei todellakaan ole.” (Peters, 2020).

”Oletetaan esimerkiksi, että vuonna 2020 kaikki ansaitsevat yhteensä 50000 euroa vuodessa ja vuonna 2021 kukaan ei ansaitse mitään – paitsi yksi henkilö. Jos tämä yksi henkilö ansaitsee monta vuotta 51 500 euroa vuodessa, BKT:n kasvuvauhti olisi 3% vuodessa, joka johtaa eksponentiaaliseen BKT:n kasvuun. Maa on tuhoutunut, kannibalismi on puhjennut, puistojen puut on kaadettu polttopuita varten. Mutta BKT näyttää hyvältä! Miksi? Syynä on se, että BKT on kokonaiskeskiarvo (yli väestön). Tällaiset keskiarvot eivät heijasta sitä, mitä yksilölle tapahtuu.  Se on siis rahavallan (plutocratic) keskiarvo, mikä tarkoittaa, että jokaisella eurolla on sama ja yhtäläinen vaikutus tässä mittauksessa: BKT:ssa yhdellä eurolla on yksi ääni. (Peters, 2020).

… mutta mehän elämme demokratiassa? Eikös yhdellä ihmisellä tulisi olla yksi ääni, siis mies ja ääni – periaatteen – kuten ennen vanhaan onnettomasti sanottiin – tulisi olla voimassa kun mitataan ihmisten hyvinvointia? Antakaamme siis mittauksessa sama painoarvo jokaiselle yksilölle eikä eurolle! Meillä pitäisi olla siis Demokraattinen KansanTuote -mittari, DKT ( Democratic Domestic Product”, DDP, Peters, 2020).

DKT olisi ”yksittäisten tulojen kasvun keskiarvo, ei keskimääräisten tulojen kasvuvauhti”  Tällöin ei ketään jätettäisi  ulkopuoliseksi (“no-person-left-behind”). Jos edes yhden henkilön tulot laskevat nollaan, koko keskiarvo tärveltyy. Tämä mittarin – toisin kuin BKT – mittaustulos muuttuu, jos tulojen uudelleenjakoa tapahtuu. BKT:n kasvu on rahavallan kasvun mittari, DKP:n kasvu on demokraattinen mittari: jokaisella kansalaisella on sama vaikutusvalta tämän mittauksen arvoon. DKT:n kasvu on nopeampaa kun BKT:n kun köyhät ovat saamassa kiinni rikkaampia, ja hitaampaa kun rikkaat kasvattavat eroa köyhimpiin nähden. (Peters, 2020).

Mutta miten on sitten käynyt: USA:ssa viime vuosikymmeninä on havaittu negatiivinen uudelleenjako köyhiltä rikkaille, juuri siis päinvastoin kuin talousteoria väittää olevan hyvä lähtökohta (crumbs from the rich man’s table). Mutta vakavampaa talousteorian kannalta tässä on se, että tasapainohakuisuutta ei löydykään ja että nämä jakautumat ovat luonnostaan epävakaita eikä epävakautta voida selittää ulkopuolisilla shokeilla. (Berman, Peters, Adamou, 2016) …. mutta se on sitten jo toinen juttu se.

 

…. Palaan vielä VM analyysiin muilta osin jahka opiskelen Ergodicity Economics:in (Ergodicity Economics) aivoituksia lisää. Tämä teksti referoi pääosin Ole Peters’in kirjoitusta: Peters, 2020.)

 

Viitteet

Peter, O. 2020. Democratic domestic product. 26.02.2020.

https://ergodicityeconomics.com/2020/02/26/democratic-domestic-product/ Haettu 15.01.2021

Berman,Y.,  Peters, O.,  Adamou, A. 2016. Far from equilibrium: Wealth reallocation in the United States, https://arxiv.org/abs/1605.05631  Haettu 15.01.2021.

Stenborg, M.,  Ahola, I.,  Palmén O., Pääkkönen, J., 2021. Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:6, Valtiovarainministeriö Helsinki
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162830/VM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Haettu 8. 9.2021