Uskomatonta! Missä maailmassa VM oikein elää? Miten tämä julistus sopii yhteen VM:n omien Helsinki -periaatteiden kanssa, joihin Suomi on sitoutunut:

  1. Asetamme käytännöt ja politiikkatoimet Pariisin sopimuksen tavoitteita tukeviksi;
  2. Jaamme kokemuksia ja asiantuntemusta osaamisen ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi ilmastonmuutoksen edellyttämistä politiikkatoimista;
  3. Työskentelemme toimivien ja tehokkaiden ratkaisujen edistämiseksi hiilen hinnoittelussa;
  4. Otamme huomioon ilmastonmuutoksen talouspolitiikassa, julkisen talouden suunnittelussa, budjetoinnissa sekä julkisissa investoinneissa ja hankintakäytännöissä;
  5. Edesautamme yksityisen rahoituksen kanavoitumista ilmastotoimiin edistämällä investointeja ja kehittämällä rahoitusmarkkinoita;
  6. Osallistumme aktiivisesti Pariisin sopimuksen mukaisten kansallisesti määriteltyjen päästövähennystavoitteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon.

(VM 2021 Ilmastokoalitio)

Mikä on se periaate, jonka mukaan BKT voi kasvaa rajatta? Onko se periaate, että periaatteista ei tarvitse välittää?

 

Kansantuote ja BKT

Emme ole – kuten meille talousopin puolella usein uskotellaan – oman onnemme seppiä – emmehän itse päätä mille vuosisadalle, mihin maahan ja mihin perheeseen satumme syntymään. Me olemme kuitenkin oman elämämme tuottajia (pro-duction < johtaa jostakin jotakin).

Me siis kaiken aikaa, päivin ja öin, pidämme yllä ja edistämme omaa ja läheistemme elämää: laitamme ruokaa, syömme, lepäämme, käymme kaupassa, opiskelemme, hoidamme kotitaloutta, toimimme lähiyhteisöissä. Se, jos mikä on, tuottavaa kulutusta. Sitä ei kuitenkaan kirjata BKT:seen. Sen arvo vuositasolla on vajaat 100MM euroa, josta noin 84MM€ jää BKT:n ulkopuolelle (2019). BKT:n kannalta se on pelkkää kulutusta. Oma elämämme ja sen keinot (means of life) ovat toissijaisia ja jopa arvottomia BKT:een kirjanpidossa.

Tämä tuottavan kulutuksen, huolenpito- ja elämäntalouden välineet (means of life) ovat seuraavat (McMurtry, 2018, soveltaen):

  • ilmakehä hengitettävä ilma, aistinvarainen avoin tila ja päivittäinen valo
  • keho puhdas vesi, ravitsevat elintarvikkeet ja hygienia
  • koti suoja, tila ja varusteet levätä, nukkua ja toimia
  • ympäristö elinympäristö, jonka osat ja muodot rakentuvat kokonaisuuteen
  • huolenpito läheisten rakkaus, sosiaalinen osallisuus, turvallisuus, terveydenhuolto sairaana tai vammaisena
  • koulutus tiedolliset ja taidolliset koulutusmahdollisuudet, joista valita ja joista oppia
  • työ mielekäs työ tai palvelu toteuttavaksi
  • oikeudenmukaisuus itsenäinen valinnanmahdollisuus omaksi iloksi, joka on sopusoinnussa kanssalaisten kanssa.

Kun ”kansantalouden tilinpito esittää kaikki virrat ja varannot rahassa ilmaistuina” niin se ”ei pyri määrittelemään virtojen ja varantojen hyödyllisyyttä (values, mvv). Sen sijaan virrat ja varannot mitataan niiden vaihtoarvon (value, mvv) mukaan, toisin sanoen sen arvon mukaan, jolla virrat ja varannot tosiasiassa vaihdetaan tai voitaisiin vaihtaa rahaan” – niiden arvostus ja hyödyllisyys arvioidaan siis jälkikäteen markkinaehtoisesti. (TK, 2021)

BKT:een lasketaankin ensisijassa se, mitä teemme palkkatyönä, ts. kansallisen ja kansainvälisen työnjaon välityksellä tuotamme mitä erilaisimpia hyödykkeitä toinen toisillemme ympäri maatamme ja maapalloamme, tietämättä toisistamme tuon taivaallista ja ollen keskenämme vain käteismaksusuhteessa (cash-nexus). Tällöin meille ei makseta palkkaa tuottamamme arvon (values)  mukaan, vaan työvoiman vaihtoarvon (value) mukaan; hinnan, joka määräytyy työvoiman tuotantokustannusten pohjalta työmarkkinoilla, jälkikäteen.

Sen sijaan julkisen tuotannon arvo (value) ”mitataan siitä maksetun palkkasumman pohjalta (vähentäen kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot)” (TK, 2021), jonka hyödyllisyys on arvostettu (values) jo ennen tuotantoa valtion ja kuntien tulo- ja menoarvioissa.

Siten koti-, yhteisö ja julkistalouden tuottava kulutus (care&life economy) nähdään BKT:ssa rajoitettavana ja alisteisena menoeränä suhteessa kuluttavaan tuotantoon, siis yksityiseen tavara- ja palvelutuotantoon (consum economy).  Asiahan tulisi kääntää toisinpäin: care&life -talouden tulisi  määrittää consum -talouden sisältö ja taso.

 

Periaate on tuottavuus!?

”Työn tuottavuus – arvonlisä (added value, mvv) jaettuna työtunneilla – ja siis BKT voi siis periaatteessa kasvaa rajattaennen kaikkea teknologisen kehityksen, parempien toimintatapojen sekä paremman osaamisen ja johtamisen ansiosta.” (VM 2021, 41).

Sekä ihmiskunnan koko että energian käyttö yhtä ihmistä kohden ovat kasvamassa räjähdysmäisesti, expotentiaalisesti. Kun vielä ennen teollista vallankumousta energian käyttö kaksinkertaistui noin neljässä – viidessä vuosituhannessa, kaksinkertaistumisen tahti on 1900- luvulta lähtien ollut kerran 25 vuodessa.

Karkeasti arvioiden tuottavuus on maailmantaloudessa kaksinkertaistunut viimeisten noin 30-40 vuoden kuluessa. Tämä merkitsee, että samassa ajassa tuotetaan kaksi kertaa enemmän tavaroita ja palveluita kuin 70 -luvulla. Tuottavuutta edelleen lisättäessä ja voittoja turvattaessa on tuotantoprosessin läpi virrattava yhä suurempia tavaramääriä ja niiden raaka-aineita, jotta saavutettaisiin uusi tuottavuustaso: tuottavuuden lisääntyessä tuotannon läpi kulkevien ainesten määrän on kasvettava nopeammin kuin lisäarvon.

Tiedämme, että varallisuuden jakautuminen maailmassa on äärimmäisen epätasa-arvoista: 1% maailman väestöstä omistaa lähes puolet kaikista varallisuudesta. Siihenhän BKT ei sano mitään. Sen kannalta on se ja sama miten tulot jakautuvat ja lisääntykö vai väheneekö eri väestöryhmien erot. Tämä on tietysti täysin kestämätöntä, mutta se ei ole tarinamme ydin.

Kysymys on pääosiltaan ja ensikädessä pikemminkin varallisuuden muodosta: BKT -laskennassa tuotannon ajurina on kaikesta sisällöstä, substantiaalisuudesta irrotettu arvo, jota mitataan työajalla ja joka punnitaan jälkikäteen markkinoilla toisia vastaaviin tuotteisiin käytetyllä keskimääräisajalla. Jos joku pystyy tuottamaan enemmän vähemmälle ajalla, hän samalla markkinoiden välityksellä tuhoaa uskomattoman määrän toisten jo tuottamia käyttöarvoja. Viheliäinen tilanne, josta on päästävä eroon. (Volanen, 2015).

… jatkuu

Viitteet

McMurtry, J. 2018. Explaining Life-Value Onto-Axiology. The Primary Axiom of Life Value and the Universal Human Life Necessities and Principles of their Provision https://bsahely.com/2018/02/14/the-primary-axiom-of-value-universal-human-economy/Haettu 15.01.2021

Stenborg, M.,  Ahola, I.,  Palmén O., Pääkkönen, J., 202. Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:6, Valtiovarainministeriö Helsinki.

Tilastokeskus 2021. Käsitteet (arvonlisä, arvostus) https://www.stat.fi/meta/kas/index.html   Haettu 10.02.2021

Valtiovarainministeriö 2021. Ilmastokoalitio. (https://vm.fi/ilmastokoalitio) Haettu 11.02.2021.

Volanen, M. V. 2015. Työn vapauttamisesta. Teoksessa: Marxin Pääoman ajankohtaisuus, ss. 190–204, toim. Y. Hakanen. Helsinki: TA-tieto.