Kun presidentti Sauli Niinistö katsoo Pohjoisesta Etelään, hän sanoo:
”Keskinäistä ymmärrystä ja yhtenäisyyttä voidaan lisätä ainoastaan vuoropuhelun ja avoimen kanssakäymisen avulla. Kenelläkään meistä ei ole varaa jättää muiden huolia huomiotta. Kenelläkään meistä ei ole oikeutta pakottaa muita omaksumaan ajatteluamme tai käsityksiämme.
Meidän on kansainvälisenä yhteisönä oltava valmiita kohtaamaan toisemme keskinäisen kunnioituksen hengessä. Ymmärtäen velvoitteemme toimia yhteistyössä. Jos näin teemme, olen vakuuttunut siitä, että huomaamme, että meillä on paljon enemmän yhteistä kuin kuvittelimmekaan.” (1)
Kun Niinistö katsoo Lännestä Itään, hän sanoo:
”Viime keväänä Suomesta tuli Nato-jäsen. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi on päättynyt. Mutta tuonakaan aikana Suomi ei koskaan määritellyt itseään negaation kautta. Päinvastoin, olimme erottamaton osa Eurooppaa ja laajempaa läntistä perhettä. Meillä oli merkittävä rooli sen onnistumisissa. Ja me myös edistimme noita onnistumisia omalta osaltamme” – ilmeisesti viitaten ETYK:iin.
Hän kuitenkin jatkaa:
”Nato-jäsenenä emme aloita tyhjästä. Natoon liittyminen ei ole mikään mullistus, vaan luonnollinen jatkumo tielle, jota olemme kulkeneet johdonmukaisesti jo vuosikymmeniä. Tämä näkyi myös liittymisprosessin nopeana etenemisenä: jäsenyyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa ei tarvittu. Suomi oli kehittänyt valmiudet liittyä Natoon avaimet käteen ‑periaatteella.” (2)
Kun siis katsomme Itään, asetamme luonnollisesti voiman vastaan voimaa. Kun katsomme Etelään, asetamme historiallisesti ajatuksen ajatusta vastaan. Tämä on yritys pelastaa Pohjoisen Lännen hegemoninen asema ja sitä tukeva ns. ulkopoliittinen realismi.
Kun kansakuntana katsomme Itään, ei ole mitään muita kuin ns. ulkopoliittiseen realismiin tukeutuvia syitä, siis historiallisia syitä, kasata rautaa rajalle, asettaa siis omat ja Lännen voima Idän voimaa vastaan ja törmäyttää sivilisaatiot.
Kun nyt katsomme Etelään, on vain luonnollisia syitä rakentaa ajatuksellisia siltoja Etelän kanssa. Se on ekologista realismia.
Nyt kuitenkin juuri ekologinen realismi määrittelee ulkopoliittisen realismin strategian. Kysymys on maapallon ehtyvien luonnonvarantojen jaosta kansakuntien kesken ja kansakuntien sisällä.
Jos ulkopoliittisen realismin opein yritetään selättää ekologisen realismin haasteet, edessä on yhä kärjistyvä ja huojuva asevarainen ja kansakuntien keskinäisten riippuvuussuhteiden aseistamiseen perustuva väkivaltainen Pohjoisen Lännen linnoittautuminen estämään kohtuutalouteen (degrowth) perustuvaa Pohjoinen/Etelä -ratkaisua: kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati.
Ei ole olemassa ”luonnollista” Länttä eikä Itää, yhtä vähän kuin vain ”historiallista” Pohjoista tai Etelää.
Kysymys ei ole ollut luonnonhistoriasta vaan historiallisesta luonnosta, siis halvasta ravinnosta, työstä, energiasta ja raaka-aineista. Niin nytkin: ruuasta, työstä ja rauhasta!
Kun Sauli Niinistö puhuu ”luonnollisesta”, hän haluaa oikeuttaa prosessuaalisen ja tilannesidonnaisen, ts. historiattoman työskentelymetodinsa.
Kysymys Suomen asemasta ja tehtävästä kansakuntana kansakuntien joukossa on hänelle vieras; siis kysymys siitä, miten kukin kansakunta oman erilaisuutensa, historiansa, maansa erityisyyden ja osaamisensa pohjalta määrittää tehtäväkseen omalla tavallaan ja panoksellaan moninaistaa ja rikastaa ihmiskunnan historiaa ja tulevaisuutta – kuten teimme ETYK:in myötä Euroopassa.
Niinistön näkökulmasta Suomella ei ole nyt muuta annettavaa maailmalle kuin Pohjoiselle Lännelle armeijansa suuret reservit ja rahat loputtomaan asevarusteluun Lännestä ostetuille aseille. Etelän kanssa voidaan vaihtaa vain ajatuksia.
Ekologisen realismin ei tule määrittää vain ulkopoliittisen realismin strategiaa, vaan myös sen missio siten kuin se on määritelty YK:n Agenda2030:ssa ja 17 kehitystavoitteessa.
Viitteet
(1) Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 78. yleiskeskustelussa New Yorkissa 20.9.2023
(2) Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Max Jakobson Lecture -sarjan seminaarissa Helsingissä 28.9.2023
Kuvat
(1) Kuva: Agaton Strom/Suomen pysyvä edustusto YK:ssa (Presidentti Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa 20. syyskuuta 2023.)
(2) Kuva: Emmi Korhonen/Lehtikuva (Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitämässä avauspuheenvuoroa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen Max Jakobson Lecture -seminaarissa Helsingissä 28. syyskuuta 2023.)