Peruskoulureformi
”Peruskoulun tärkeä tehtävä on luoda jokaiselle oppilaalle hyvä perusta elinikäiseen oppimiseen. Sen pitää myös herättää nuori kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Koulutustakuusta onkin siirryttävä osaamistakuuseen. Jokaisella nuorella on oltava hyvä perustaidot, kun hän päättää peruskoulun. …
Osaamistakuu edellyttää henkilökohtaista oppimisen ohjausta ja yksilöllistä tukea. Suomessa on jo käytössä joustavan perusopetuksen toimintamalli, jota kautta osaamistakuun rahoitus voidaan kohdentaa. Koulu saa itse päättää, kuinka se organisoi opetuksen ja ohjauksen osaamistakuun varmistamiseksi.
• Käynnistetään yläkoulu-uudistus, joka tukee oppilaiden perustaitojen ja motivaation vahvistamista ja siirtymistä jatko-opintoihin. Luodaan esim. 15 prosentille ikäluokasta mahdollisuudet henkilökohtaiseen, ohjattuun oppimispolkuun.
• Lisätään yhteistyötä perusasteen ja ammatillisen koulutuksen kesken.
Oppijan yksilöllinen koulupolku voi sisältää ammattiopintoja jo yläkoulussa. Vastaavasti peruskoulun ja lukion yhteistyössä voidaan tukea yksilöllistä opintojen etenemistä esimerkiksi matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa.”
Kuka näin kirjoittaa? Vasemmistoliitto? Demarit?
Ei vaan Elinkeinoelämän keskusliitto, EK!
EK:n koulutuspoliittiset tavoitteet ovat aivan toisenlaiset kuin Suomen Yrittäjien, joidenka tavoitteita Sipilän hallitus on toteuttanut koulutusleikkauksiin tukeutuen.
EK ottaa selvän irti-oton Kokoomuksen ajamasta mahdollisuuksien tasa-arvosta kohti osaamisen tasa-arvoa: kaikille – siis kaikille – on taattava sellainen osaaminen, että pystyy siirtymään toisen asteen koulutukseen. Erinomaista!
Tämä saavutettaisiin kuitenkin siten, että jaetaan oppilaat kahtia heti alakoulun jälkeen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen meneviin. EK:n ehdottama yläkoulun reformi avaisi tämän mahdollisuuden.
EK on siis peruskoulun hajottamisen ja eriyttämisen kannalla. EK ehdottaa tätä varten tulevien neljän vuoden aikana yhteensä 400 miljoonan euron kohdennusta yläkoulun reformoimiseen.
Kuinka pitäisi edetä?
EK:n ehdottama malli on hyväksyttävissä vain jos samalla koostamme asteen toisen asteen koulutuksen toiminnallisesti yhteen kolmivuotiseksi perusopistoksi, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus koostaa opinto-ohjelmansa sen mukaan, mitä aikovat tehdä toisen asteen koulutuksen jälkeen: menevätkö yliopistoon, jossa on perustutkimus ja käytäntöperusteisen tutkimuksen ohjelmat vai työopistoon, ts. työperusteisesti opiskelemaan läpi työelämän hyvin monimuotoisesti ja sopivasti jaksottuen työ- ja perhe-elämän ehtojen mukaisesti. Työpaikka on tätä nykyä opintopaikka.
Lähteet
Koulutustakuusta osaamistakuuseen Peruskoulu on kaiken oppimisen perusta. Ajatuksia perusopetuksen uudistamisesta. 2018. Helsinki: elinkeinoelämän keskusliitto. Haettu 6. 12. 2018.
https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Koulutustakuusta_osaamistakuu_final_3.12.2018_net.pdf