Jälleen kerran – ”sosialismi”.

Joku aika sitten Englannissa The Daily Telegraph  vaati sosialismia pelastamaan markkinat:

”Ei ole vaihtoehtoa: olemme kaikki sosialisteja taistelussa koronaviruksen torjunnassa” – Tom Harris 17. 03. 2020.

”Boriksen on omaksuttava sosialismi välittömästi pelastaakseen liberaalit, vapaat markkinat” – Ambroce Evans-Pritchard 20.03.2020.

 

Nyt ”sosialismi” ei pelasta vaan on uhka vapaille markkinoille:

”EU käsittelee tällä hetkellä useita kysymyksiä, joilla pyritään rajoittamaan liiketoiminnan vapautta. Ruotsin olisi ryhdyttävä voimakkaasti toimiin näitä ehdotuksia vastaan, jotka vahingoittavat talouden toimintaa.”

EU:n suunnitelmat uudesta sääntelyjärjestelmästä kestävien investointien määrittelemiseksi  on nyt huolena: ”Näiden sääntöjen tulisi ohjata sijoittajia, kun he sijoittavat pääomansa kestävästi ja niillä on siten merkittäviä vaikutuksia yritysten rahoitusmahdollisuuksiin. … Jotkut yritykset saattavat sijoittaa liian vähän, mutta Euroopan komissio ei voi päättää asiasta. Se ei yksinkertaisesti ole pätevä määrittämään optimaalista tasoa, tai mikä on ”liian” lyhytaikaista, se hoitaa sijoittajia paremmin. …

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä yksinkertaisiin, supistettuihin säännöksiin. Ruotsin hallitus on menettänyt liittolaisen Britanniassa, ja sen vuoksi sen on mobilisoitava voimakkaasti jäljellä olevat, kuten Suomi, Tanska ja Alankomaat, vapaaseen liikeyhteisöön.”   (Lotta Engzell-Larsson Dagens Industri pääkirjoitus 8.12.2020)

”Sosialismi” pelastaa siis koronalta mutta ei kestävältä kehitykseltä! Niin kauan kuin keskuspankkien silmitön rahan jakaminen on turvannut omaisuusarvojen ansiotonta arvonnousua ja nyt koronan aikana myös akuuttia likvititeettiä, ollaan siis vapaan markkinatalouden kannalla. Kun edes yritetään kohdentaa resursseja reaalitalouden puolelle ratkaisemaan ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta keskeisiä ongelmia, niin ollaan jo pystyttämässä ”sosialismia”.

Onko nyt sitten niin, että kestävän talouden rakentamiseksi on ihmisten keskinäinen suhde, pääomasuhde, on muokattava uuteen uskoon, ts. suunnattava toteuttamaan sovinto luonnon kanssa, siten kun se on nyt määritetty YK:n Ageda2020 ja 17 kehitystavoitteessa?

Globalisaatio kääntyisi maan, ilman ja maailman rakentamiseksi. Olemme siis tilanteessa, jossa ihmisen ja rajallisen luonnon välinen reaalinen suhde (community) määrittää ihmisten keskinäisiä suhteita (sociality).

 

Viitteet

Lotta Engzell-Larsson Dagens Industri pääkirjoitus 8.12.2020 https://www.di.se/ledare/

Volanen, M. V. 2020.Raha ja viirus https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/raha-ja-viirus-1-osa/