Jos sinulta kysyttäisiin, onko demokratia kehittynyt ja edistynyt viimeisinä 30 vuotena, mitä vastaisit?

Ensituntumana monella suomalaisella varmaankin olisi, että edistynyt on, mutta että viime vuosien kehitys on pannut miettimään missä oikein mennään. Katsotaanpa tarkemmin.

Varities of Democracy (V-Dem) tuottaa suurimman maailmanlaajuisen demokratiatietokannan, jossa on yli 30 miljoonaa tietopistettä 202 maasta vuosina 1789–2021. V-Dem, johon osallistuu yli 3 700 tutkijaa ja muiden maiden asiantuntijaa, mittaa satoja erilaisia demokratian ominaisuuksia. V-Dem mahdollistaa uusia tapoja tutkia demokratian luonnetta, syitä ja seurauksia sen monimuotoisen merkityksen mukaan.” (V-dem 2022).  Mittauksessa on mukana seuraavat indeksiryhmät:

Liberaalisen demokratian indeksit

Vaalidemokratiaindeksit

Liberaalien rakenteiden indeksit

Tasa-arvoisuusindeksit

Osallisuusindeksit

Syvällisyysindeksit.

… no, mikä sitten on demokratian tila vuonna 2021 näin mitattuna?  Tässä poimintoja  keskeisistä tuloksista:

  • Keskivertoisen maailmankansalaisen demokratian taso on laskenut vuoden 1989 tasolle. Viimeisten 30 vuoden aikainen demokratian kehitys on nyt tuhottu.
  • Diktatuurit ovat nousussa, ja niissä asuu 70 % maailman väestöstä, 5,4 miljardia ihmistä.
  • On merkkejä siitä, että autokratisoitumisen luonne on muuttumassa. Autokraattiset hallitukset käyttävät yhä enemmän väärää tietoa muotoillakseen kotimaista ja kansainvälistä mielipidettä omaksi edukseen.
  • Sisäinen polarisaatio kiihtyy kohti myrkyllisiä tasoja 40 maassa.
  • Suljettujen itsevaltaisen valtioiden määrä on lisääntynyt 25 maasta 30 maahan, joissa asuu 26 % maailman väestöstä. Se on myötävaikuttanut valtioiden autokratisoitumisen luonteen muuttumiseen.
  • Vaalipohjainen autokratia on edelleen yleisin hallintotyyppi ja siihen kuuluu 44 % maailman väestöstä eli 3,4 miljardia ihmistä.
  • Viimeisten 50 vuoden ennätysmäärä kansakunnista on itsevaltaistunut. Näissä 33 maassa asuu 36 % maailman väestöstä – 2,8 miljardia ihmistä.
  • EU saattaa kohtaa oman itsevaltaistumisen aaltonsa – 20 % jäsenistä on jo autoritäärisiä
  • Vuoden 2021 ”vallankaappausepidemia” viittaa siihen, että voimakkaammat itsevaltaisuudet ovat yleistymässä.

Demokratia on siis taantumassa vaikka liberaalidemokratian edistäminen on ollut keskeinen vaatimus kansainvälisessä politiikassa jo vuosien ajan.

Kun maat laitetaan V-dem indeksien mukaan paremmuusjärjestykseen, niin Ruotsi, Tanska ja Norja jakavat palkintosijat. Sitten tulevat Costa Rica, Uusi Seelanti, Viro, Sveitsi, Suomi ja Saksa; UK on sijalla 19., USA 29., Puola 80., Unkari 91. Parhaiden Suomi menestyy liberaalien rakenteiden (3. sija) ja heikoimmin osallisuusindeksissä (24. sija). (Tarkemmin Suomesta, ks.  Andersson, 2016).

Ensiarvioni

V-dem-indeksit keskittyvät ensisijaisesti demokratian rakenteellisiin edellytyksiin ja ehtoihin. Vähemmälle huomiolle jäävät toiminnan syiden ja toimijoiden toiminnan perusteluiden analyysi. Tätä kaksijakoisuutta yritetään ylittää tähän aineistoon tukeutuvassa juuri ilmestyneessä laajassa teoksessa ”Miksi demokratiat kehittyvät ja taantuvat?” (Coppedge&all., Why Democracies Develop and Decline, 2022).

Toinen ilmeinen rajaus on tehty suhteessa talouteen. Liberaalidemokratia ymmärretään valtion ja kansalaisyhteiskunnan väliseksi poliittiseksi kamppailuksi siitä, miten care&life (hyvinvointitalous) toteutetaan. Yksityisen tavara- ja palvelutuotannon, ja rahoituksen demokratiavajeesta ei olla kiinnostuttu.

Kulttuuriliberalismi asettaa itse kunkin omakohtaisen kokemuksen kiistattomaksi ja oikeutetuksi tulla julkiseen keskusteluun. Liberaalidemokratia vaatii, että tätä kokemusta tulee voida puolustaa myös poliittisesti toimien. Kun tältä pohjalta muodostunut kansallinen, valtiollinen todellisuus (Wirklichkeit) on perinteellisesti törmännyt toisten kansakuntien määrittelemään todellisuuteen, realiteetit (Real) on löydetty joko sopimalla tai sotien.

Nyt kuitenkin olemme jo sodassa luonnon kanssa. Liberaalidemokraattisesti – siis ihmisten kesken, ilman valtasuhdetta reaaliseen suhteeseemme luontoon, siis työhön ja tuotantoon – määrittelemämme todellisuus, ”hyvä elämä”, ei vastaa luonnon kautta asettuvia realiteetteja. Ekorealistinen demokratia on mahdollista vain, jos olemme kaikki mukana päättämässä elämän kudoksen (texture of life) vaatimista välityksistä sisäisen ja ulkoisen luonnon kesken – molempien eduksi. Elämämme tulisi olla tosi, hyvä, kaunis ja reilu.

Palaan asiaan ….

 

 

Viitteet

V-dem. 2022. Democracy Report 2022: Autocratization Changing Nature? https://v-dem.net/publications/democracy-reports/

Andersson, F.  2016. Country brief: Finland.  Varieties of Democracy https://v-dem.net/media/publications/country_brief_finland.pdf

Coppedge, M., Edgell, B., Knutsen C. H.,. Lindberg S. I. (Eds.) 2022. Why Democracies Develop and Decline. Edited by V-Dem Institute, University of Gothenburg. Cambridge University Press. Kindle Edition.