Eilen, lauantaina, Ykkösaamun haastattelussa (TV1, 14.05.2022) nousi esiin kysymys presidentti Sauli Niinistön ”suuresta linjasta”. Niinistö toisti nyt jo aiemmin antamansa vastauksen: ”Ei sellaista ole olemassa” (1).
Mitä meidän pitäisi ajatella tästä vastuksesta henkilöltä, joka on valittu kaksi kertaa johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa – tauko – maan hallituksen kanssa?
Todellakin, Niinistöllä ei ole ollut kansallista suurta linjaa, mutta kansakunnan johtamisen metodi on ollut vahva: prosessuaalinen asioiden piiloedistäminen, liittolaisverkostojen hiljainen kutominen, vähäeleinen asioista sopiminen ja puolueiden johdon sitouttaminen linjauksiin ilman varsinaisia eduskunnan päätöksiä. Olen eri yhteyksissä kutsunut tätä metodia sukellusvenediplomatiaksi.
Vaikka Niinistöllä ei ole ollut julkilausuttua kansallista suurta linjaa, niin sivilisaatioiden suhteen hänen suuri linjansa on ollut sitäkin selvempi: Suomi kuuluu länteen, läntiseen sivilisaatioon. Tällöin on syytä jättää historian hämärään Pax Russica ja kansallisen edistyksen vuosisatamme sekä erillisrauhamme Pax Finlandia ja yhteiskunnallisen edistyksen vuosikymmenet toisen maailmasodan jälkeen, siis kansalliset juuremme.
Tämä kasvumme kansakuntana kun ei käy yksiin Pax America:n perustalle viritetyn globaalin liberalistisen hegemoniastrategian kanssa, jossa sivilisaatioita ohjaa kamppailu maapallon ehtyvistä luonnonvaroista. Ukrainan sodan myötä tämä luonnonresurssien voimapoliittinen uudelleenjako on palannut taas Euroopan maaperälle.
Sivilisaatioiden asettaminen vastakkain kahdeksi liittokunnaksi Niinistön tavoin ei ratkaise meidän kaikkien yhteistä eksistentiaalista ongelmaamme, ympäristötuhoa. Se kuitenkin lisää toisen eksistentiaalisen tuhon, ydinsodan, mahdollisuutta.
Kulttuuri ja sivilisaatio
Vanhan sanonnan mukaan meillä voi olla kulttuuri (culture < maanviljely, hoitaa, vartioida, arvostaa) ilman sivilisaatiota (civis < kaupunkilainen), mutta meillä ei voilla olla sivilisaatiota ilman kulttuuria. Niinistö uskoo kuitenkin voivansa edistää läntistä sivilisaatiota Suomessa ilman kansallista kulttuuria, ilman suurta linjaa. Olisimme siis vain se kuuluisa tennispallo mittaamassa lyöntien voimaa eri sivilisaatioiden verkkoaitojen yli.
Ekokatastrofin uhatessa kyse ei kuitenkaan ole jonkun sivilisaation voitosta ja toisen hävittämisestä vaan kokonaan uuden kulttuurin rakentamisesta sivilisaation perustaksi. Tämän kulttuurien kulttuurin on oltavaekologinen, yhteisöllinen ja kohtuullinen (degrowth). Kysymys on aivan konkreettisesti jokapäiväisestä leivästämme, arkisesta työstämme ja rauhasta. Muutama esimerkki:
Jos luonnon kestävyyden rajoja noudatettaisiin tiukasti, nykyinen elintarvikejärjestelmämme voisi tarjota tasapainoisen ruokavalion vain noin 3,4 miljardille ihmiselle. Meidän pitäisi kuitenkin pian pystyä tarjoamaan ruokaa noin 10,2 miljardille ihmiselle. Se on mahdollista, mutta ei ilman radikaaleja uudelleenjärjestelyjä koko elintarvikejärjestelmässä. Keskeisiä edellytyksiä ovat alueellisesti uudelleen jaettu viljelysmaa, parannettu vesiravinteiden hallinta, ruokahävikin vähentäminen ja ruokavaliomuutokset. (2)
Entäpä ilmaston keskilämpötila, joka vaikuttaa ratkaisevasti elintarviketuotantoon? Viimeisen 10 000 vuoden aikana maapallon keskilämpötilan on ollut suhteellisen vakaa. Nyt, jos ei jotain aivan perustavan laatuista muutosta tapahdu, keskilämpötila nousee vajaassa vuosisadassa runsaat 3C° astetta. Biosfäärillä ei ole mitään keinoa sopeutua tässä tahdissa näin suureen muutokseen. Tieteellinen näyttö on yksiselitteinen: ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille ja planeetan terveydelle. Kaikkien yhteisten maailmanlaajuisten toimien viivästyminen jättää väliin lyhyen ja nopeasti sulkeutuvan ikkunan elinkelpoisen tulevaisuuden turvaamiseksi. (3, 4)
Globaalin pohjoisen maat ovat vastuussa 92 % ilmaston hajoamista aiheuttavista kokonaispäästöistä. Samaan aikaan globaali etelä on vastuussa vain 8 % ”ylipäästöistä”. Ja suurin osa näistä maista on edelleen reilusti päästörajojen alapuolella. Tilannetta pahentaa vielä se, että ilmaston romahtamisen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat juuri ensisijaisesti globaalin etelän maihin, jotka kärsivät valtaosan ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja kuolleisuudesta omissa maissaan. (4)
Ymmärtääksemme millaisista mittasuhteista nyt on kyse, voimme käyttää ns. 70-sääntöä: kaikki, jonka kaksinkertaistumisaika (tai puoliintumisaika ehtymisen tapauksessa) on lyhyempi kuin 10 000 vuotta, ei ole kestävällä perustalla näissä ajan mittakaavoissa. Siksi kaikki luonnon resursseihin vaikuttavat toiminnot on pidettävä kasvu- tai ehtymisasteeltaan alle 0,007 % vuodessa, mikä on tarkoittaa käytännössä nollakasvua. Kansantuote ja sen kasvu kulkevat käsikädessä energian kulutuksen ja siten hukkalämmön lisääntymisen kanssa. Jos oletamme edes runsaan 2% vuosittaisen BKT:n kasvun, niin muutamassa vuosisadassa maapallomme alkaa kirjaimellisesti kiehua sen saavuttaessa 100c° pintalämpötilan. (5).
Nykyinen läntinen sivilisaatiomme ei ole kestävällä pohjalla. Edessä on ihmisen luontosuhteen ensisijaiseksi nostavaan kulttuuriin perustuvan sivilisaation rakentaminen, jota tutkijat luonnehtivat näin:
”Ekososialistinen kohtuutalous (degrowth) on paljon enemmän kuin omistusmuotojen muutos. Se on sivilisaation muutos, uusi tapa elää; elämäntapa, joka perustuu solidaarisuuteen, demokratiaan, tasa-arvoon ja Maan kunnioittamisen. Ekososialistinen kohtuutalous viestii uudesta sivilisaatiosta, joka irrottautuu tuotannon nykyisistä tavara- ja kulutusmuodoista ja suosii lyhyempää työaikaa, mikä lisää vapaata aikaa, joka on omistettu sosiaalisille, poliittisille, virkistys- ja taidetoiminnoille sekä elämästä nauttimiselle ja iloitsemiselle, erotiikalle.” (6)
Helsingin henki
Niinistö teki yllättäin heinäkuussa 2021 FT:ssa näyttävästi aloitteen otsikolla: ”On aika elvyttää Helsingin henki Kylmän sodan maamerkkikonferenssin 50-vuotispäivä inspiroi uudistumista nykymaailmassa” ja päätti sen sanoihin: ”Mitä enemmän puhumme Helsingin hengestä, sitä enemmän päädymme harjoittamaan sitä, mitä saarnaamme: dialogia ja luottamusta. Maailma tulee olemaan valmiimpi sille.” (7).
Tässä olisi ollut perusta kansalliselle suurelle linjalle. Sitä olisi pitänyt ryhtyä ajamaan jo vuodesta 2012, prosessuaalisen sukellusvenediplomatian sijaan. Heinäkuussa 2021 tehty aloite oli kuin synnintunnustus: ”Ei sellaista ole olemassa” – siis minulla, Sauli Niinistöllä.
Viitteet
(1) Vaaherkumpu, S. 2022. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ykkösaamun haastattelu 14.05,2022. https://areena.yle.fi/1-50971040
(2) Gerten, D., Heck, V., Jägermeyr, J. 2020. Feeding ten billion people is possible within four terrestrial planetary boundaries. Nat Sustain 3, 200–208. https://doi.org/10.1038/s41893-019-0465-1).
(3) Homer-Dixon, T. 2022. World 3 at 50 What it got right, and what it got wrong. Cascade Institute.
https://canadiancor.com/wp-content/uploads/2022/01/Thomas-Homer-Dixon-slides-Jan-12-2022.pdf Haettu 02.02. 2022.
(4) Roberts, M. 2022. Climate change and wars. https://thenextrecession.wordpress.com/2022/04/09/climate-change-and-wars/ Haettu 10.4.2022
(5) Murphy, T. 2021. Energy and Human Ambitions on a Finite Planet Assessing and Adapting to Planetary Limits, eScholarship, University of California https://escholarship.org/uc/energy_ambitions
(6) Löwy, M., Akbulut, B., Fernandes, S., Kallis, G. 2022. For an Ecosocialist Degrowth Monthly Review (April 2022), Vol 73 (11).
(7) Niinistö, S. 2021. It’s Time to Revive the Helsinki Spirit The 50th anniversary of the landmark Cold War conference is inspiring a renewal for today’s world. FT 08.07.21
https://foreignpolicy.com/2021/07/08/its-time-to-revive-the-helsinki-spirit/