Aina niin sympaattisen arrogantti Nallemme, Björn Wahlroos tunnustaa väriä Dagens Nyheter:n haastattelussa (10. 10. 2021):
”Vastustan sitä, että maailma on epäoikeudenmukainen …. Jos jokin asia on epäoikeudenmukainen, sinun on pyrittävä muuttamaan sitä. Se voi muuttua kahdella tavalla. Yksi on se, että muutat sen itsellesi, toinen – kuten sosiaalidemokraatit aina sanovat – on, että sinun pitäisi muuttaa sitä kaikkien puolesta. Tietysti se kuulostaa paljon paremmalta. Ongelma on kuitenkin se, että heidän ehdottamat mekanismit eivät toimi. Raha ei tietenkään aina johda ihmisiä.”
Ei, ei todella. Kovin harvat ovat ottaneet elämäntehtäväkseen rahan tekemisen rahalla. Se – rahan tekeminen rahalla – on kuitenkin johtanut pandemiaan, eriarvoisuuspandemiaan. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres asettaakin ensisijaiseksi tehtäväksemme tämän eriarvoisuuspandemian ratkaisemisen ja sosiaalisen sopimuksen tekemisen uudelle aikakaudelle mm. seuraavin sanoin (Nelson Mandela luento, 18.07.2020):
”Edessämme on syvin maailmanlaajuinen taantuma toisen maailmansodan jälkeen ja suurin tulojen romahdus sitten vuoden 1870. Sata miljoonaa ihmistä voi joutua äärimmäiseen köyhyyteen. Mittasuhteet ovat historiallisia.
Korona19:ta on verrattu röntgenkuvaukseen, joka paljastaa murtumia rakentamiemme yhteiskuntien hauraassa luustossa. Se paljastaa harhaluuloja ja valheellisuutta kaikkialla:
- Valhe, että vapaat markkinat voivat tarjota terveydenhuoltoa kaikille,
- Fiktio siitä, että palkaton huolenpito ei ole työtä,
- Harhaluulo siitä, että elämme rasismin jälkeisessä maailmassa,
- Myytti siitä, että olemme kaikki samassa veneessä.
Maailman johtajien on nyt aika päättää: Annammeko periksi kaaokselle, jakautumiselle ja eriarvoisuudelle vaikorjaammeko menneisyyden virheet ja siirrymme yhdessä eteenpäin kaikkien hyväksi? Olemme murtumispisteessä. Mutta me tiedämme, millä puolella historiaa olemme.” (Antonio Guterres, 2020).
Wahlroos ei selvästikään asetu samalle puolelle kuin Guterres. Maailman muuttaminen lähtökohtaisesti itselle oikeudenmukaiseksi tekemällä rahalla rahaa – kuten kapitalisti tekee – on johtanut lähes mittaamattomiin epäoikeudenmukaisuuksiin niin ihmisten, kansakuntien kuin luonnonkin osalta.
Kun nyt keskuspankkien lupauksella ”what ever it takes” rahasta (money) on tullut valuuttaa (currency), olemme samalla omaksuneet sen ajatuksen, että maailmaa on muutettava kaikkien puolesta, pelastaen samalla myös rahaa rahalla tekevät kauppias-, teollisuus- ja finanssikapitalistit konkursseilta.
Menossa onkin niiden mekanismien etsintä, joilla eriarvoisuuspandemia parannetaan. Usko siihen, että yksityiset paheet (rahalla lisää rahaa) tuottavat julkisia hyveitä (oikeudenmukaisuutta) on mennyt. Nyt uskotaan, että julkiset hyveet suuntaavat ja rajaavat yksityisiä (voitto)odotuksia niillä ehdoilla kuin luonto on meille asettanut.
Wahroos jatkaa:
”Ympäristöongelma ei ole markkinatalouden kriisi, päinvastoin, ongelma on se, ettei siellä ole markkinataloutta. Ilma ja vesi eivät ole hinnoiteltuja. Voit siis käyttää luonnonvaroja väärin. Kun meidän on nyt ratkaistava ilmastokriisi, olen täysin varma, että ratkaisu perustuu päästökaupan tapaan markkinatalouden laajentamiseen ympäristöön. Ja kun sanon tämän, ihmiset huutavat: ”Voi luoja, yksityisten ihmisten pitäisi saada omistaa vettä” … En ole koskaan sanonut, että sen pitäisi olla yksityishenkilöitä … Kyse ei ole siitä, että yksityishenkilöt saavat ostaa ilmaa. Markkinataloustiede on oikeastaan vain sitä, että niukkoja resursseja hallitaan oikein” …
Jos ei yksityishenkilöt, niin ketkä sitten? Wahlroos ehdottaa (AamuTV1 16.10.), että kysymykseen voisi tulla Itämeren reunavaltioiden kokoon kyhäämä säätiö, jolle annettaisiin pääomaksi Puhdas Itämeri. Sitten alettaisiin käymään kauppaa päästöoikeuksilla. Mikä ero sitten olisi tämän säätiön päästöoikeushinnoittelulla ja julkisen vallan veromuotoisilla päästömaksuilla? Wahlroos tarvitsee siis ajatuksen yksityisistä/julkisoikeudellisista säätiöistä löytääkseen tien pääomasuhteen rajaamalle markkinataloudelle selvitä ympäristökysymyksistä.
Ympäristö on jo hinnoiteltu tutkijoiden toimesta monta kertaa ja monella tavalla. Tätä luontopääomaa olemme hävittäneet raivoisalla tavalla ja se on nyt luhistumassa. Miten sitten saisimme sen taas kasvamaan, kukoistamaan? Jakamalla omistusoikeuksia? ”Voi luoja, pitäisikö yksityisten ihmisten saada omistaa vettä”. Tehostamalla tuotantoa? Kun tällöin yksikkökohtainen tuotearvo laskisi, olisi luonnosta luontoon tapahtuvan ainesten ja energian läpivirtausta lisättävä ja nopeutettava, jotta raha saataisiin markkinoilta takaisin. Niukkojen resurssien hallintaa a la markkinataloustiede?
Wahlroos pistää vielä pahemmaksi:
”Esimerkki: … Suomen maatalouden tuotto … EU:n tulonsiirtojen, avun ja muiden asioiden jälkeen, on kansantaloudellemme lähes olematon. Miksi siten sen annetaan saastuttaa koko Itämeri? On täyttä typeryyttä, että kasvatamme täällä viljaa, jota olisimme voineet tuoda maahan yhtä helposti. Tarkoitukseni on tämä: jos Itämerellä ei ole hintaa, jos emme maksa ravinteiden vapauttamista Itämereen, ihmiset tekevät sen.”
Maaseutu ei ole enää pitkään aikaan Suomessa ollut maa- ja metsätaloutta vaan yhteisötaloutta, joka huolehtii perustavanlaatuisista kansallisista eduista. Koti-, yhteisö- ja julkistalouden (care economy) toimivuus ja tuotantotulokset ovat jo pitkään olleet ehdoton edellytys yksityiselle tavara- ja palvelutuotannolle (consum economy). Nyt ensimainittu on siirtymässä tekemään myös consum -talouden investointeja määrittääkseen Itämerelle ja monelle muulle arvon ja arvostuksen, ei pelkkää hintaa.
Sitten Wahlroos myöntää yllättäen:
… on selvää, että tämä kaikki on laajennettava koskemaan maailmanlaajuista markkinajärjestelmää. Siksi meidän on viime kädessä sovittava siitä, miten mittaamme sen, miten kaikki käyttävät ilmaa.”
Markkinajärjestelmää? Meidän? Ei siis kapitalismia vaan yhteisöllistetty markkinamekanismi siten, kun se on ajateltu tehtäväksi YK:n Agenda2030 ja 17 kehitystavoitteen toteuttamisen kautta?
Lopuksi Wahlroos määrittää itsensä:
… Ruotsin verojärjestelmä on älykkäämpi kuin suomalainen. Jotkut Ruotsin rikkaimmista ihmisistä ovat muuttaneet takaisin sen jälkeen, kun Göran Persson on poistanut lahja- ja perintöveron. Voin luetella niin monta kuin haluan. Samalla voin luetella luettelon ystävistä ja tuttavista, jotka ovat muuttaneet Suomesta viime vuosina …
… ja tämähän näkyy jo tilastoissa. ks. kuva
Hallittu vai hallitsematon siirtymä
Antonio Guterres on todennut, olemme nyt sodassa tärkeimmän liittolaisemme ja tukijamme luonnon kanssa. Käsittääkseni meidän on pakko joko hallitusti tai hallitsemattomasti tehdä sovinto luonnon kanssa ohjelmalla kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati. Se merkitsee radikaalia luonnonresurssien uudelleenjakoa niin kansakuntien kesken kuin kansakuntien sisällä.
Jos ajamme Wahlroosin ehdottamalla tavalla yksilöinä ja jopa kansakuntina vain omaa oikeutta rahalla ja voimalla, edessä on hallitsematon sopeutuminen, todennäköisesti sotien kautta.
Jos sen sijaan me itse kukin ja myös kansakuntina ajamme muutosta kaikkien puolesta, meillä saattaa olla mahdollisuus hallittuun sopeutumiseen luonnon ehtoihin. Aloittaisimme siis ihmiskunnan historian.
Viitteet
Björn Wahlroos: ”Hade aldrig några planer på att bli förmögen” DN 10.10.2021
https://www.dn.se/ekonomi/bjorn-wahlroos-hade-aldrig-nagra-planer-pa-att-bli-formogen/
Guterres, A. 2020. Tackling the Inequality Pandemic: A New Social Contract for a New Era, Nelson Mandela Lecture, 18.07. 2020.