OKM:n piti ma 13.03.2023 Paasitornissa koulutuspoliittisen seminaarin otsikolla Kasvatus, opetus ja koulutus murroksessa synkissä tunnelmissa pitkään jatkuneen ja ilmeisesti yhä pitkään jatkuvan, Suomen laskevan syntyvyyden aiheuttaman koulutuksen alueellisen rakenteen muutospaineiden edessä: tehdäänkö jotain, vai ”pistetäänkö pää pensaaseen” ja ”odotamme kun valot sammuu, kun viimeinen sieltä luokasta lähtee” (Petri Lempinen, (1)).

Heti miten mieleeni tuli runo Euroopan syrjäkylistä (Lauri Sipari) jo 1970 -luvulta:

”Euroopan syrjäkylät ovat jo tyhjentyneet ja kirkkojen alttareilla hylätyt Jeesukset näkee seurakuntien menneen, näkee maailmansa kadonneen ja kauas ohitsensa Euroopan edistyneen.

Vain vanhukset ovat jääneet pihapoluille astelemaan. Kohta vanhoihin hautuumaihin heistä viimeiset siunataan.Silloin on enää korpi ja muistot himmenevät, pihoilla nokkoset kukkii ja pellot metsittyvät.”

 

Haasteemme tiedettiin siis jo silloin. Sattumoisin olin pari päivää aiemmin Suomen Vientiteollisuuden vaalikiertueen tilaisuudessa Vantaalla. Siellä oli ihan eri meininki: Suomen menestyksen avaimet ovat

– Osaaminen on avainasemassa

– Suomi on kestävä, ketterä ja kehityksen kärjessä

– Suomi tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön (2)

Suomi tarvitsee ollakseen vientikykyinen paljon ja nopeasti hyvin koulutettuja osaajia, paljon edullista energiaa, siis sähköä ja vahvaa valtiota teollisuutta tukemaan.

 

Suomi on kuitenkin tuonnista riippuvainen maa. Meille on tuotava raaka-aineita, energiaa, tekniikkaa, rahoitusta ja nyt myös ”työvoimaa”- siis työteliäitä, osaavia ihmisiä – jotta voimme kehrätä niistä ja omista voimavaroistamme tuotteita ja palveluita vietäväksi maailmalle hinnoilla, joilla pystymme elättämään itsemme ja maksamaan ostoksemme maailmalta. Tämä kaikki pitäisi vielä tapahtua kohtuutalouden ehdoilla ekosfäärin pelastamiseksi.

Miten olemme pärjänneet viime aikoina kansainvälisessä kilpailussa? Kehnosti.

Kun eri maiden tuotantoa vertaillaan niiden tietointensiivisyydellä, kompleksisuudella, Suomi on pudonnut vuoden 2007 4. sijalta kymmenen askelta, 14. sijalle (2020, mm. Unkarin, Slovenian ja Slovakian taakse). Suomi on kyennyt tuomaan markkinoille vuosina 2005 – 2020 vain 21 uutta tuotetta (Viro 43). Suomen viennin osuus maailmanmarkkinoilla on noin 0.43%, viennin rakenne on vuodesta 1996 – 2020 moninaistunut ja palveluiden viennin osuus on kasvanut. (3)

Jos Suomi haluaa olla ”kestävä, ketterä ja kehityksen kärjessä”, se merkitsee valtavaa teknisen kehityksen hyppäyksenomaista omaksumista. Jos kansainvälisiin virtauksiin on uskomista – ja niihinhän Vientiteollisuus vetoaa – niin vuoteen 2025 (!) nähden seuraavat valmiudet ovat keskeisiä:

1 Analyyttinen ajattelu ja innovaatio
2 Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat
3 Monimutkainen ongelmanratkaisu
4 Kriittinen ajattelu ja analyysi
5 Luovuus, omaperäisyys ja aloitteellisuus
6 Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen
7 Teknologian käyttö, valvonta ja valvonta
8 Teknologian suunnittelu ja ohjelmointi
9 Joustavuus, stressinsietokyky ja joustavuus
10 Päättely, ongelmanratkaisu ja ideointi
11 Tunneäly
12 Vianetsintä ja käyttökokemus
13 Palvelusuuntautuneisuus
14 Järjestelmäanalyysi ja arviointi
15 Sovittelu ja neuvottelu. (4)

Tätä listaa lukiessa tulee Petri Lempisen kysymys uudelleen muunneltuna mieleen ”odotammeko, että lamppu sammuu ja Suomi on tyhjä” vai ajattelemmeko kuten Vientiteollisuus tuntuu ajattelevan: osaava työvoima maailmalta, täkäläiselle työvoimalle mitä jää yli!

Ehkäpä me tarvitsemmekin yhteisöllisen valtion ihmisiä varten eikä vain kaupallisteknisen koneiston määrittämää työvoimaa varten. Siitä antoikin vihjeen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen päätöspuheenvuorossaan:

”Koulutuksen tarkoitus ja silloin ajattelemme että oppivelvollisuus koulutus voisi olla se mitä pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja siinä on vaikka jos vaan mainitsee nyt pari semmoista isoa muutostekijä niin kyllä tämä kestävyys murroksen toteuttaminen nopeutettu vihreä siirtymä ja digitaalisuus kuuluu siihen ihan olennaisena osana ja kaiken kaikkiaan teknologian kehittyminen … kyllä meidän pitää miettiä sitä vähän, että mikä se on se ihmisen rooli se on kun tekoäly ja muut yleiskäyttöiset teknologiat jyllää mitä me annamme niiden tehdä ja mitä sitten mihin me kasvatetaan, koulutetaan ihmisiä lapsia nuoria myös aikuisia.” (1).

Valitettavasti oppivelvollisuuden laajentaminen tehtiin pitkälti sosiaalipoliittisin eikä koulutuspoliittisin perustein. Hyvä edes niinkin. Nyt kuitenkin olemme joutumassa koulutuksen ja teknisen kehityksen kilpajuoksussa pahasti jälkikäteiseen, reagoivaan tilanteeseen toisin kuin peruskoulua perustettaessa, silloin  olimme proaktiivisia. Sosiaalinen paine sisäisen luontomme muokkaamiseen pikavauhtia tulee olemaan erityisen kova, kun muistamme, että Suomen sekä teollistuminen että tuotannon palveluvaltaistuminen – toisin kuin monessa muussa maassa – tapahtui yhden, kahden sukupolven aikana. Kuten tiedämme ulkoisen luonnon kohtalosta, tulos voi olla kammottava.

Itse olen ehdottanut jo jonkin aikaan siirtymistä koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmään. Se kuitenkin edellyttää olennaisia muutoksia sosiaaliturvassa ja siihen mihin kasvamme lasten ja nuorten kanssa. Minulle se tarkoittaa ekologista demokratiaa, ei kaupallisteknistä työvoimakoulutusta (ks. Volanen 5, 6), mutta myös yhteisöllisten voimavarojen uudelleenryhmittämistä – mutta siitä joskus myöhemmin lisää.

Viitteet

(1) Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kasvatus, opetus ja koulutus murroksessa -seminaari 13.03.2023

https://www.youtube.com/watch?v=BM1JiIiGut4

(2) Vientiteollisuuden vaalikiertue 2023.  Hyvinvointia Suomeen

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/VientiYhteisKiertue.pdf

(3) Atlas of economic complexity. 2023. Country profiles: Finland

https://atlas.cid.harvard.edu/countries/74

(4) World Economic Forum 2020. The Future of Jobs Report 2020 OCTOBER 2020 2020

https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

(5) Volanen, M. V. 2022. Koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmään KU blogi 18.1.2021

https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/koulutusjarjestelmasta-opintojarjestelmaan/

(6) Volanen, M. V. 2023. Ekologinen demokratia Peruskoulunkin sivistystehtävä: ekologinen demokratia. KU blogi 19.02.2023. https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/?s=ekologinen+demokratia

Kuvat

(1) Rapo, M. 2023. Väestökehityksen kansallinen tilannekuva. Alustus OKM:n Kasvatus, opetus ja koulutus murroksessa 13.03.2023. Paasitorni.

(2) Vientiteollisuuden vaalikiertue 2023.  Hyvinvointia Suomeen

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/VientiYhteisKiertue.pdf