Näkymä Kallioniemen rannasta. Jokijärven kirkko sijaitsi vastarannalla.
Sain pari vuotta sitten suureksi yllätyksekseni kuulla, että esi-isilläni on yhteys, vieläpä voimakas, Kalle Päätalon kotimaisemiin. Tämä tosin tapahtui ennen kuin Kallen vanhemmatkaan olivat syntyneet, mutta kirkon siirto Jokijärveltä lähes Kallioniemen vastarannalta Taivalkoselle vuonna 1877 oli tapaus, joka puhutti vuosikymmeniä.
Vuonna 1865 annettu asetus kunnallisesta itsehallinnosta velvoitti jokaisen seurakunnan perustamaan kunnan ja sen elimet. Jokijärvi ja Taivalkoski olivat jo vuosikymmeniä kilpailleet asemasta seudun keskuksena. Voiton oli vienyt Jokijärvi. 600-paikkainen kirkko nousi erämaahan vuosina 1847-48. Jokijärvellä oli oma pappikin vuoteen 1862. 1868 Jokijärvestä tuli kunta.
Taivalkoskelle oli perustettu saha ja se muodostui alueen väestölliseksi keskukseksi. Sahan oli perustanut ruotsalainen Norbladin suku ja sahanhoitaja Herman Norblad toimi 1868-72 myös Taivalkosken kunnallislautakunnan puheenjohtajana eli kunnan tärkeimpänä henkilönä.
Herman Norblad oli isoisäni isoisä. 1872 hänet siirrettiin Pudasjärvelle Hirvaskosken sahan hoitajaksi. Taivalkosken kunnallislautakunnan esimieheksi siirtyi hänen 25-vuotias veljensä Johan Norblad, siis isoisäni isoisän veli.
Johan Norblad kyllästyi hoitamaan kunnan asioita 20 kilometrin päässä Taivalkoskesta sijainneella Jokijärvellä kiireettömien isäntien kanssa. Hän käynnisti yhdessä Pudasjärven kirkkoherran Karl Immanuel Hällforsin ja nimismies Gustaf Gummeruksen kanssa hankkeen kirkon, seurakunnan ja kunnan keskuksen siirtämisestä Taivalkoskelle.
Kirkko purettiin ja sen hirret vedettiin hevosilla uuteen paikkaan talvella 1877-78. Tämän jälkeen syntyi myös Taivalkosken kunta.
Kesällä 2011 kävin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Taivalkoskella ja myös entisen kirkon muistopaikalla. Muutama vuosi aiemmin olin käynyt Herman Norbladin haudalla tietämättä tämän Jokijärvi-yhteyksistä mitään. Silloin en myöskään ollut vähääkään kiinnostunut Päätalosta, vaan kuuluin siihen joukkoon, joka ”tiesi” hänen kirjansa tylsiksi ja vanhanaikaisiksi.
Lähde: Taivalkosken kunnan synty, Jouko Vahtola, Päätalo-Sanomat 2004.
Tiedätkö, muistatko
Vastaus: Puut ja irtokivet talon pihamaalla.
Kysymys: Mikä oli Kallen pisin yhtäjaksoinen valvokki tukinuitossa?