Siinä missä opposition hallituksen vastainen marssi vaalivilpeistään tunnetun Kansallisen vaali-instituutin (INE), konservatiivien viimeisen saarekkeen, puolustamiseksi keräsi kaksi viikkoa aiemmin noin 60 000 vihaista kansalaista, Meksikon neljännen muutoksen neljännen vuoden kunniaksi järjestetty presidentin itsensä johtama mielenilmaus houkutteli pääkaupungin kaduille sunnuntaina 27.11. vähintään 1,2 miljoonaa iloista ja tietoista kansalaista, joita media ja eliitti eivät enää kykene manipuloimaan. Kansa on ottanut vallan omiin käsiinsä eikä paluuta entiseen enää ole. Ensimmäistä kertaa kansanvalta on totisinta totta ja hallitus tekee, mitä kansanjoukot vaativat. Noin 70 prosentin kansansuosio, jonka kansainvälisen valtionpäämiesten hyväksyntää selvittävä Morning Consult vahvistaa viikko toisensa jälkeen, ei ole sattumaa. Eikä sattumaa ole sekään, että nyt järjestetty poliittinen juhlakulkue on vuosikymmenen suurin koko maailman mittakaavassa.
Meksikon historiaan lähtemättömästi nimensä kirjoittanut viimeisen 22 vuoden ajan maan tärkeimpänä yhteiskunnallisena taistelijana toiminut, kaikki mustamaalauskampanjat, vaalivilpit ja poliittisen pelikirjan likaisimmat temput kohdannut presidentti Andrés Manuel López Obrador piti tyylilleen uskollisen suorasanaisen ja faktapohjaisen, mutta tunteikkaan puheen täydelle Zócalon torille. 97 minuutin puheessa tuotiin esiin 110 konkreettista tekoa, muutosta tai projektia, joiden vaikutukset lävistävät koko yhteiskunnan, ja saavat kansalaiset juhlimaan hallitustaan ylpeänä. Tie tietoisuuksien vallankumoukseen ja niin sanottuun neljänteen muutosaaltoon (Cuarta Transformación – kolme edellistä olivat itsenäisyyssota, reformikausi ja vallankumous) oli pitkä ja kivinen, koska sen piti lävistää väkivalta, autoritarismi, korruptio ja häikäilemätön eliitti. Matkalla koettiin vuosien 1968 ja 1971 opiskelijamurhat, parin vuosikymmenen likainen sota (Guerra Sucia), käytiin läpi vuosien 1988 ja 2006 röyhkeät vaalivilpit, kymmenet muut vaalihuijaukset, epäonnistunut huumesota, köyhyys, siirtolaisuus ja väkivalta. Ennen kaikkea huono hallinto tuli korvata kansan edun poliittiseen keskiöön asettavalla humanistisella, pasifistisella ja demokraattisella hallinnolla. 1900-luvun alkupuolella Meksiko oli suunnannäyttäjänä koko Latinalaiselle Amerikalle ja nyt kun vallankumouksen lyhty on sytytetty uudelleen, 86 prosenttia yhtenäisen kulttuuri- ja kielialueen asukkaista omistaa vasemmistohallituksen. Läntinen pallonpuolisko on punaisempi kuin koskaan.
Oppositio on taas niin suunnattoman vihainen, että sitä on turha edes kommentoida sen tarkemmin. He syyttävät mielenilmaukseen osallistujia “ostetuiksi lammashuoriksi, saatananpalvojiksi, tietämättömiksi sontakasoiksi” ja niin edelleen: koko rasismin ja luokkasorron kirjo on käytössä, presidenttiä ja hallitusta nimitellään vaikka miksi sekä kaikki saavutukset kiistetään ilman minkäänlaisia järki- tai faktaperäisiä argumentteja. Lähtökohtana toimii se, ettei oikeisto pysty edelleenkään hyväksymään tai edes ymmärtämään vuonna 2018 kokemaansa murskaavaa vaalitappiota ja haaveilee täysin turhaan vuoden 2024 vaalivoitosta. Maa on kuulemma “tuhottu tyystin” ja “kommunistinen diktatuuri” on eliminoinut kaikki oikeudet ja kaiken demokratian. Sunnuntain suuri mielenilmaus näyttäytyi opposition silmin “vallankaappauksena”, koska se ilmaisi tukea uurnilta nousseelle lailliselle ja hyvin arvostetulle hallitukselle. Oppositio ei edelleenkään kykene näkemään omaan muuttunutta asemaansa eikä lopettamaan kansalaisten parjaamista, se kun voi suvaita kansanvaltaa vain silloin, kun se johtaa oikeiston ja eliitin aseman vahvistamiseen. Sen halpaan politikointiin ja medioiden kontrolliin perustuva strategia tuottaa pelkästään sokeaa vihaa, linjaa ohjaa hallituksen vastustaminen aivan joka käänteessä eikä mitään rakentavia ehdotuksia tai vaihtoehtoisia kehitysohjelmia ole esitetty.
Kuten sanottua, luokkasortoa ja rasismia tapansa mukaan lietsovan oikeiston marssilla oli presidentin syntymäpäivänä 13.11. noin 20 kertaa vähemmän väkeä kuin 27.11. kokoontuneella riemukulkueella, joka keräsi yhteen 1 200 000 meksikolaista, jotka osallistuivat siihen omasta vapaasta tahdostaan, vaikka julkisessa keskustelussa heidän pyrittiinkin leimaamaan aivottomaksi ja elottomaksi massaksi, jonka presidentti osti julkisia varoja väärinkäyttämällä. Kansan rakkaus ja tietoisuus hallitsevat, eivät enää eliitti ja mediat. Kansa on puhunut taas kerran ja se tahtoo tietoisuuksien vallankumouksen jatkuvan myös vuoden 2024 vaaleissa, joissa on edessä sukupolven murros, sillä presidentti López Obrador eläköityy ja tilalle nousee todennäköisesti maan historian ensimmäinen naispresidentti Claudia Sheinbaum Pardo, joka on vasemmiston monien hyvien ehdokkaiden listan kärkinimi. Opposition listoilla pyörii noin 50 eri skandaaleissa ja väärinkäytöksissä ryvettynyttä nimeä, joista yksikään ei pysty keräämään paljon yli 30 prosentin äänisaalista edes kaikki puolueet yhdistämällä ja kaikki eliitin muhkeat budjettivarannot tuhlaamalla. Meksikossa samaa presidenttiä ei myöskään voida valita kuin yhdeksi kaudeksi ja vaalit ratkaistaan suoraan ensimmäisellä kierroksella. Maata johtavalle Morena-liikkeelle luvataan vähintään 60 prosentin kannatusta.
Meksikon väestön arvioidaan yltävän nykyisin lähes 130,3 miljoonaan henkeen. Koska varsin luotettava mielipidetutkimuksiin erikoistunut kansainvälinen toimija Morning Consult mittasi presidentin hyväksynnäksi marraskuun viimeisinä päivinä 71 prosenttia, tarkoittaa tämä 90,5 miljoonaa kansalaista. Kun luvusta vähennetään alle 18-vuotiaat, jotka muodostavat 30,2 prosenttia kaikista asukkaista, kun 90,5 miljoonasta vähennetään siis 39,3 miljoonaa alaikäistä saadaan tukijoiden kokonaisluvuksi 51,2 miljoonaa. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että nykyhallitusta tukee yli 50 miljoonaa henkeä. Opposition kannatus ei taas ylitä juuri 15 miljoonan rajapyykkiä. Siksi tässä tapauksessa ei voida puhua edes kahtia jakautumisesta tai polarisaatiosta, koska selvä politisoitunut kahden kolmasosa enemmistö tukee muutoskykyistä vasemmistohallintoa. Medioissa tilanne tosin näyttää toiselta, koska niiden omistus keskittyy pääosin 12 perheen käsiin.
Meksikolainen humanismi uuden politiikan kattokäsitteenä
Teen seuraavaksi 40 nostoa presidentin Zócalolla viiden tunnin marssimisen jälkeen pitämän historiallisen 97 minuutin puheen annista, jotka tiivistävät sen faktat, määritelmät, argumentit ja tavoitteet.
Kuten José Martí sanoi: “Rakkaus maksetaan rakkaudella.” Presidentti totesi sukupolvien jatkuvuuden toteutuvan, sillä enemmistö osallistujista oli nuoria ja omisti puheensa matkan varrelle jääneille taistelutovereille, joiden valvova katse seuraa yhä tekojamme. Muutokset on toteutettu alhaalta ylöspäin, huomioimalla erityisesti alkuperäiskansat. Ketään ei ole jätetty ulkopuolelle ja sekä yksilölliset että kollektiiviset oikeudet on taattu. Kaikkien hyväksi, ensin tulevat köyhät. Hallitus olemme me kaikki.
1. Maan 35 miljoonasta perheestä 30 miljoonassa eli 85 prosentissa perheistä vastaanotetaan ainakin jokin osa valtion budjetista. Loput 15 prosenttia taas hyötyvät muun muassa edullisista energiakuluista, korruption kitkemisestä ja yhteiskuntarauhasta. Vähimmäispalkka on noussut 62 prosenttia inflaation yläpuolella, mitä ei oltu nähty viimeisen 40 vuoden aikana. Ensi vuoden alusta näihin palkkoihin tulee toivon mukaan yhteisymmärryksellä ainakin 20 prosentin korotus [ja tulikin heti torstaina] ja koko hallituskaudella ylletään 100 prosentin reaalitason korotukseen.
2. Työelämään on tehty lukuisia parannuksia. Sosiaaliturvainstituutin virallisiin tilastoihin on kirjattu yli 21,7 miljoonaa työpaikkaa, mikä on uusi ennätys ja melkein 1,3 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemian alkua. Talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sama tahti jatkuu seuraavina vuosina.
3. Yli 283 000 yksinhuoltajaäitiä saa valtion avustusta lastensa hoitopaikkoja varten. Esikoulussa, ala- ja yläasteella reilut 3,7 miljoonaa lasta nauttii apurahoista. Kaikki julkisten toisen asteen koulujen, lukioiden, oppilaat, vajaat 4,2 miljoonaa nuorta saavat hallitukselta oman tukirahansa. Vähävaraisimpien perheiden yliopisto-opiskelijoita on opintorahojen piirissä 410 000. Lisäksi Kansallinen tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) tarjoaa apurahoja lähes 129 000 maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijalle sekä tutkijalle. Uusia zapoteekkipresidentti Benito Juárez Garcían nimeä kantavia yliopistoja on luotu 145. Niissä opiskelee 45 581 nuorta. Tavoite on päästä 200 uuteen yliopistoon ja 60 000 opiskelijaan tällä hallituskaudella.
4. Perusasteella 113 791 koulua on saanut osallistavan budjetoinnin periaatteita noudattavien vanhempien neuvostojen hallinnoimia kunnostusvaroja opiskeluolosuhteiden parantamista varten. Tieteellisen ja humanistisen koulutuksen arvoja ajavia uusia oppikirjoja on tehty tai on työn alla 25 kappaletta. Opettajien palkkausta on parannettu 21 prosentilla neljässä vuodessa. 650 000 opetusalan työntekijää on vakinaistettu. Nykyisellään opettajien työtä kunnioitetaan ja arvostetaan.
5. Saimme rokotettua lähes kaikki ikäihmiset kertaalleen viidessä kuukaudessa. Rokotteita on jaettu yhteensä jo 228 miljoonaa. Ilmaisen ikuisen kiitollisuutemme terveysalan työntekijöille. Sosiaaliturvainstituutin IMSS-Bienestar-järjestelmän laajennus on alkanut laadukkaan, ilmaisen ja universaalin hoivan takaamiseksi. Uusia terveydenhoidon ammattilaisia on palkattu ja lääkejakelua, infrastruktuuria sekä laitteistoja on parannettu tähän mennessä yhdeksässä osavaltiossa. Hoidosta tai lääkkeistä ei peritä mitään maksuja. Järjestelmä laajenee koko maahan, jotta kansan oikeus terveyteen toteutuu.
6. Jo 1,3 miljoonaa vammaista, etenkin lasta ja nuorta, saa valtiollista tukea. 15 osavaltiota on hyväksynyt etujärjestelmän kohdentamisen kaiken ikäisiin henkilöihin. Yhteisrahoituksella siitä tehdään yleispätevä etu eläkeikään asti. 10,5 miljoonaa henkeä nostaa valtion maksamaa eläkettä. Tammikuussa eläkkeisiin tehdään 25 prosentin korotus ja samanlainen korotus on luvassa myös tammikuussa 2024. Kun luovumme vallasta, eläkkeiden taso on tullut viisinkertaistettua.
7. Vuoden kestävään oppisopimuskoulutukseen on osallistunut yli 2,3 miljoonaa 18–29-vuotiasta nuorta. Puolet Jóvenes Construyendo el Futuro -ohjelman nuorista on työllistynyt pysyvästi harjoittelupaikkojensa palkkalistoille.
8. Vanhan reseptin valheelliset väittävät on lähetetty hemmettiin: lisävelka ei ole tarpeen eikä varsinkaan rikkaimpien auttamiseksi, rikkaus ei ole tarttuvaa eikä se valu ylhäältä alaspäin. Avustamme alhaalta ylöspäin. Hallituksen ylellisyyksien ja korruption pois kitkemisen kaava toimii. Veroja ei ole ollut tarpeen nostaa, koska nykyisin myös pankit ja suuryritykset maksavat veronsa. Valtiovarainministeriön kassaa on vahvistettu neljässä vuodessa noin 1,9 biljoonan peson tai 95,7 miljardin euron lisätuloilla. Laittoman polttoainekaupan vastaiset toimet ovat tuoneet valtionkassaan 236,1 miljardia pesoa eli 11,9 miljardia euroa. Hallinnon tarpeettomien luksuskulujen, mukaan lukien yksityisen sektorin hämärät sopimukset, karsiminen on tuonut puolestaan 574 miljardin peson tai 28,9 miljardin euron säästöt. Valta on vaatimattomuutta eivätkä köyhät voi kärsiä mahtailevasta rikkaiden hallinnosta. Presidentinkanslia törsäsi 3,6 miljardia pesoa joka vuosi. Tänä vuonna käytämme alle 600 miljoonaa pesoa. Euroissa 181 miljoonan lähtötasolta on tultu alas 30,2 miljoonaan euroon. Neljässä vuodessa ei ole ostettu esimerkiksi yhtään uutta autoa liittovaltion toimeenpanovallan virkamiehille.
9. Presidentin kahdeksan tuhannen hengen turvajoukot (Estado Mayor Presidencial) lakkautettiin ja yhdistettiin puolustusministeriöön, entisten presidenttien eläkkeet lakkasivat juoksemasta ja kaikenlaiseen hämärään vaikuttamiseen, perheenjäsenten ja ystävien suosimiseen, korruptioon ja rankaisemattomuuteen on puututtu eivätkä ne ole enää maan tapa. Hallituksen julkisuuskuluista on poistettu 42 miljardia pesoa tai 2,1 miljardia euroa. Emme halua enää palata myydyn tai vuokratun median aikoihin. Tarpeettomien ja väärinkäytöksiin altistavien rahastojen lopettamisella on palautettu valtiolle 132 miljardia pesoa, mikä tekee noin 6,6 miljardia euroa.
10. Lupaus siitä, etteivät verot, polttoaineet tai sähkö kallistuisi, on lunastettu. Tämän vuoden 8,1 prosentin inflaatiosta huolimatta polttoaineiden hinnat on pidetty alhaalla 338 miljardin peson tai likimain 17 miljardin euron valtiontuella. Tähän on ollut varaa, sillä valtion tulot ovat nousseet 3,7 prosentilla yli inflaation tason yltäen 460 miljardin peson tai 23,2 miljardin euron lisätuloihin. Jos emme olisi tehneet tätä päätöstä, inflaatio oli karannut jopa 13 prosenttiin. Inflaatio on köyhiin pahiten kohdistuva raskas vero. Politiikka on myös onnea, koska olimme arvioineet öljyn hinnan 60 dollariksi tynnyriltä, mutta se ylsi sataan dollariin ja on ollut keskimäärin 80 dollarin tasolla. Ylijäämä on päätetty kohdentaa polttoaineiden hintojen ylläpitämiseen, jotta hintojen nousua on voitu hillitä. Strategia on toiminut, sillä kansantaloutta on kyetty tukemaan ja tulopohja on vahvistunut kaikesta huolimatta.
11. Valtion budjetti on kasvanut vuodesta 2018 vuodelle 2023 kaikkiaan 57 prosentilla. Osavaltioiden ja kuntien rahoitusta on lisätty 50 prosentilla. Valtion rahoitus ei kuulu puolueille vaan kansalle. Hallituksemme aikakaudella julkisten kehitys- ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus on lisääntynyt 78 prosenttiyksiköllä eikä vastaavaa oltu koettu vuosikymmeniin.
12. Kuutta öljyjalostamoa on uudistettu vajaalla 40,2 miljardilla pesolla eli noin kahdella miljardilla eurolla. Deer Parkin jalostamo Teksasissa ostettiin Shelliltä 600 miljoonalla dollarilla, mutta kyseinen investointi saatiin maksettu pelkästään yhden vuoden tuloilla. Paraísoon, Tabascoon, rakennettiin uusi Olmeca-öljynjalostamo 11 miljardilla dollarilla. Sen ylösajo on meneillään ja pian se kykenee tuottamaan 340 000 tynnyriä päivässä. Tulaan ja Salina Cruziin rakentuu kaksi uutta koksauslaitosta, joihin investoidaan 160 miljardia pesoa eli melkein 8,1 miljardia euroa. 14 vuotta jatkunut taantuva öljyntuotanto on saatu pysäytettyä: raakaöljyn tuotanto on noussut 1,8 miljoonan tynnyrin päivätasolle ja kaasu noin 4,8 miljoonaan päivittäiseen kuutiojalkaan. Todennetut öljyvarannot ovat kasvaneet kuudella prosentilla. Ensi vuoden loppupuolella meistä tulee energiaomavaraisia, kun lakkaamme ostamasta polttoaineita ulkomailta.
13. Myös sähköteollisuus on pelastettu ja sen yksityistäminen on pysäytetty. Liittovaltion sähkökomissioon (Comisión Federal de Electricidad) sijoitetaan kuusivuotiskauden loppuun mennessä 9,3 miljardia dollaria ja sen asennettu kapasiteetti nousee noin 10 000 megawattiin. 38 käynnissä olevaa projektia modernisoivat energiantuotantoa ja tekevät siitä puhtaampaa. 16 vesivoimalan turbiinit uusitaan ja Sonoran osavaltion Puerto Peñascoon on rakenteilla Latinaisen Amerikan suurin aurinkovoimala. Sähkökomission työntekijöiden avulla asennetaan valokuitua ja pystytetään 3 800 antennia, jotta yllämme 10 979 yhteyspisteen tavoitteeseen ja takaamme ilmaisen internetyhteyden koko maan kouluissa, sairaaloissa ja julkisissa tiloissa.
14. El Rosariossa, Sinaloassa, sijaitsevasta Santa Marían padosta on valmistunut 70 prosenttia. Jätämme Sonoraan, Sinaloaan ja Nayaritiin tekoaltaita, kanavia ja veden infrastruktuuria kastelemista varten 100 000 hehtaaria. Investoimme 16,2 miljardia pesoa tai 815,2 miljoonaa euroa patohankkeisiin ja vesijohtojen rakentamiseen kahdeksassa osavaltiossa.
15. Yaqui-kansan oikeudenmukaisuussuunnitelma etenee: takaamme veden kotitalouksille ja maanviljelyyn, palautimme 30 000 hehtaaria maata tälle alkuperäiskansalle, myös kokonaisvaltaista kehitysohjelmaa sovelletaan näissä yhteisöissä.
16. 2018 maissin, pavun, riisin ja vehnän tuotanto oli 31,2 miljoonan tonnin tasolla ja viime vuonna se ylsi 32,3 miljoonaan tonniin, mikä on 3,5 prosenttia enemmän. Tänä vuonna tuotanto kasvaa selvästi takuuhintojen asettamisen ja 300 000 tonnin lannoitejakelun vuoksi. Ensi vuonna ilmaiset lannoitteet tulevat saavuttamaan kaksi miljoonaa pienviljelijää. Meillä on maailman suurin metsien uudelleen istuttamisohjelma, johon sijoitetaan 30 miljardia pesoa tai noin 1,5 miljardia euroa joka vuosi. Sembrando Vida työllistää 450 000 maanviljelijää. Kaksi miljoonaa pienviljelijää saa tuotantotukea. Tukea ohjataan myös 180 000 kalastajalle. Välikädet on poistettu ja kukin saa tukensa suoraan omalle tililleen, joten myös käteismaksujen riskeistä vapaudutaan. Pandemiasta huolimatta maataloussektori kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia ja tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvua on kertynyt 3,2 prosenttia.
17. Felipe Ángelesin nimeä kantava uusi kansainvälinen lentokenttä avattiin 21.3. Ciudad de Méxicon lentokenttää parannetaan, Tuxtla Gutiérrezin ja Chetumalin lentokentät modernisoitiin, Tepicin ja Puerto Escondidon lentokenttiä ollaan laajentamassa. Tulumiin, Quintana Roon osavaltiossa, on rakentumassa kokonaan uusi kansainvälisen tason lentokenttä.
18. Neljässä vuodessa 40 516 kilometrin valtatieverkoston ylläpitoon on panostettu 71,5 miljardia pesoa, mikä vastaa 3,6 miljardia euroa. Uusia valta- ja ohitusteitä on valmistunut 522 kilometriä lähes kaikissa maan osavaltioissa. Ensi vuonna avataan yhdeksän uutta valtaväylää muun muassa Oaxacassa, Guerrerossa, Veracruzin ja Tamaulipaksen välillä sekä Hidalgossa. Uusia siltahankkeita on vireillä useita, joista tärkein on Cancúnin Nichuptén laguunin kahdeksan kilometrin pikatiehanke. Maaseudun tieyhteyksiä toteutetaan 13 osavaltiossa. 570 kunnan Oaxacassa on rakennettu paikallisten alkuperäiskansojen toimesta tähän mennessä 2 441 kilometriä käsityönä tehtäviä kauniita betonikiviteitä. Niiden rakentaminen on alkanut myös Guerrerossa ja Tlaxcalassa.
19. Viemme loppuun 1 554 kilometrin Maya-junahankkeen (Tren Maya). Ensi vuoden heinäkuussa alamme vastaanottaa 42 junaa, joissa on 219 vaunua ja jotka valmistetaan Ciudad Sahagúnissa, Hidalgossa. Kyseessä on maailman suurin rautatiehanke, pyydämme ylpeilyä anteeksi etukäteen. Toisella sijalla on 750 kilometrin hanke maassa, jota en mainitse tässä yhteydessä. Samaan aikaan panostamme mayojen arkeologisten aarteiden tutkimiseen ja ehostamiseen. Tavara- ja matkustusliikennettä varten avataan uudelleen yhteydet Coatzacoalcosista Palenquehen ja Ixtepecistä Ciudad Hidalgoon Guatemalan rajalla. Tehuantepecin kannaksen kiskoväylä (Corredor del Istmo de Tehuantepec) yhdistää toisiinsa Meksikon kapeimman kohdan uudistettavat satamat Salina Cruzin ja Coatzacoalcosin. Niiden välille luodaan 10 teollisuuskeskittymää 3 000 hehtaarin alueelle. Guadalajaran taajama-alueen juna valmistui ja samalla Jaliscon metropolialueella ollaan aloittamassa Tlajomulcon paikallisjunaa. Ensi vuonna avataan pääkaupungin ytimestä Buenavistasta 45 minuutissa uudelle Felipe Ángelesin lentokentälle kulkeva junayhteys. Ensi vuoden joulukuussa panoraamiset maisemat vuoriston läpi halkova Ciudad de Méxicon ja Tolucan välillä kulkeva kaupunkijuna aloittaa liikennöinnin. Presidenttikauden loppuun tultaessa jätämme jälkeemme toimivan matkustajajunien verkoston, koska Meksikon raideliikenteen pitkistä perinteistä huolimatta junaliikenne ajettiin alas. Tämä hallitus laittaa liikkeelle kaksi tuhatta kilometriä raideyhteyksiä.
20. Modernisoimme tullilaitoksen tiloja: 19 pohjoisen rajan tarkastuspistettä, kaksi etelärajalla ja 16 satamien tulliasemaa. Niihin investoidaan 80 miljardia pesoa, mikä on nelisen miljardia euroa. Siitä lähtien kun puolustusministeriö ja merijalkaväki huolehtivat tulleista ja satamista, tullilaitoksen tulot ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla. Tulleissa kerätään valtion kirstuihin jo yli biljoona vuodessa, mikä on noin 50,4 miljardia euroa. Enää raha ei vuoda vieraisiin käsiin eivätkä poliitikkojen kaverit hoitele tullilaitoksia. Myös salakuljetukseen ja huume- sekä asekauppaan puututaan niiden vaatimalla vakavuudella.
21. Kaupunkien parantamishankkeisiin on sijoitettu 38 miljardia pesoa tai 1,9 miljardia euroa 135 kunnassa, joissa on rakennettu 151 urheilutilaa, 293 puistoa, rantakatua tai taide- ja kulttuuritilaa, 44 kauppahallia, 162 koulua, 22 terveyskeskusta, 216 katua ja juomavesiverkoston osaa. 6 721 julkista rakennusta ja 1 953 historiallista kirkkoa tai kulttuurikiinteistöä on rakennettu uudelleen vuoden 2017 maanjäristysten tuhon jälkeen. Vielä kesken olevat hankkeet viedään loppuun. Fovisssten ja Infonavitin asuntolainoja on myönnetty kahdelle miljoonalle työntekijälle. Asuntorakentamisen valtiollisia avustuksia on annettu 317 000 vähävaraiselle kotitaloudelle.
22. Uusia luonnonsuojelualueita on luotu kolme, joiden pinta-ala yltää 127 409 hehtaariin. Yhteisömaita on pyhitetty kasviston ja eläimistön suojelemiseksi vapaaehtoisesti toiset 139 749 hehtaaria. Texcocon järven ekologisen puiston muokkaus jatkuu. Tulette pitämään myös Tulumiin nousevasta Jaguaaripuistosta ja suuren Chapultepecin kaupunkimetsän laajennus- ja parannusprojektista.
23. Kaikki avustukset maksetaan tuensaajille ilman välikäsiä, järjestöjä tai niihin pesiytynyttä korruptiota. Olemme saaneet valmiiksi 1 779 valtiollisen Hyvinvointipankin (Banco del Bienestar) konttoria. Ensi vuoden puolivälissä tulee toimimaan 2 744 pankkikonttoria, mikä tekee Hyvinvointipankista maan suurimman pankkiverkoston, joka yltää myös syrjäseuduille ja jakaa kansalle 600 miljardia pesoa tai 30,2 miljardia euroa, jotka kohdistetaan 25 miljoonalle edunsaajalle.
24. Olen täysin vakuuttunut siitä, että rauha on seurausta oikeudenmukaisuudesta, mikä tarkoittaa nuorista, haavoittuvaisimmista ja syrjäytyneistä huolehtimista. Tämä strategia vähentää väkivaltaa. Sitä täydentävät turvallisuusviranomaisten yhteistyö, sinnikkyys ja ammattimaisuus sekä se, ettei korruptiota eikä rankaisemattomuutta sallita. Kaikki tämä tuo tuloksia: liittovaltiotason rikokset ovat vähentyneet 27,3 prosentilla hallituskauden alusta lähtien, autovarkaudet 40,1 ja kidnappaukset 68,1 sekä murhat kymmenisen prosenttia. Maanantaista perjantaihin teemme jotakin, mitä ei koskaan tehty. Kokoonnumme aamukuudelta koko turvallisuuskabinetin voimin. Käymme läpi raportit ja teemme päätöksiä. Samaa käytäntöä noudatetaan kuvernöörien toimesta osavaltiotasolla. Turvallisuuskysymyksiä ei voida vain delegoida jollekin virkamiehelle, sillä vallanpitäjien täytyy olla siitä arkisessa vastuussa suoraan kansalaisille.
25. Siviilisuojelussa on onnistuttu niin tulvien, tulipalojen, maanjäristysten kuin muidenkin katastrofien suhteen. Tässä työssä puolustusministeriön ja merijalkaväen avustussuunnitelmat kuten DN-III ja Plan Marina ovat olleet suureksi avuksi. Armeija on aina ensin paikalla. Kansalliskaarti (Guardía Nacional) on perustettu ja lähes 500 kasarmista on rakennettu 247. 123 000 kaartin jäsentä on rekrytoitu ja koulutettu. 19 liittovaltion osassa on jo enemmän kansalliskaartin joukkoja kuin osavaltiotason poliiseja. Ilmaisen kiitollisuuteni kongressin lainsäätäjille ja paikallisille kongresseille kansalliskaartia koskevan perustuslain muutoksen hyväksymisestä, joka yhdistää sen osaksi puolustusministeriötä sen vakiintumisen ja ammattimaistumisen takaamiseksi. Konservatiivisen ajattelun todellinen ydin on tekopyhyys, joten teen selväksi, ettei hallituksessamme ole Genaro García Lunan kaltaisia virkamiehiä, ihmisoikeusloukkauksia, kidutusta ja joukkomurhia ei sallita, poliitikot eivät liittoudu rikollisten kanssa tai tue mitään kartelleja. Laki on kaikille sama. Yksi osoitus tästä on Ayotzinapan opettajaopiskelijoiden murhaamiseen ja sen peittelyyn osallistuneiden rikostutkinta ja rankaiseminen. Olemme luvanneet selvittää nämä tapahtumat ja olemme edistyneet.
26. Taputtakaamme siirtolaisille, sillä hyvinvointiohjelmien ja palkkojen parantamisen ohella Yhdysvalloista tulevat noin 40 miljoonan meksikolaisen perheilleen tekemät rahalähetykset ovat kasvaneet. Toiseksi suurin latinoyhteisö Yhdysvalloissa ovat viisi miljoonaa puertoricolaista ja kolmantena ryhmänä tulevat siellä asuvat neljä miljoonaa kuubalaisveljeämme. Emme tule haastamaan riitaa yhdenkään hallituksen kanssa, mutta pyydämme kunnioitusta ja puolustamme tarpeen vaatiessa siirtolaistemme oikeuksia. Arvioimme maanmiestemme rahalähetyksien yltävän tänä vuonna 60 miljardiin dollariin, joka kohdistuu 10 miljoonalle perheelle. Tämä on lisäapu yhteiskuntarauhan takaamiseksi, jotta kukaan ei näe nälkää ja toivon lyhty voi palaa.
27. Meksiko on yksi houkuttelevimmista maista sijoituksille ja liiketoimille. Saimme uudistettua vapaakauppasopimuksen Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Hallituksemme aikana ulkomaiset investoinnit ovat saavuttaneet historiallisen tason. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ne ylsivät reiluun 32,1 miljardiin dollariin, mikä tarkoittaa 29 prosentin kasvua edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Olemme Yhdysvaltojen tärkein kauppakumppani koko maailmassa. Teemme yhteistyötä, kunnioitamme toistemme itsemääräämisoikeutta ja vaalimme hyviä naapurisuhteita.
28. Meidän Amerikkamme kansojen ja maiden välinen suhde on veljeyttä, yhä alati vahvistuvaa sellaista nyt, kun monissa maissa toimii tai on voittanut laillisesti ja oikeutetusti johtajia, jotka jakavat tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden ihanteemme. Lähetän terveiset Zócalon torilta Luiz Inácio Lula da Silvalle. Kunnioitamme kaikkia maailman kansoja ja hallituksia. Toteutamme ulkopolitiikassamme puuttumattomuusperiaatetta, itsemääräämisoikeutta, kehitysyhteistyötä, erimielisyyksien rauhanomaista ratkomista ja yhteisen solidaarisuuden ihannetta.
29. Olemme suojelleet ympäristöä, pitäneet huolta vedestä. Emme ole antaneet yhtäkään lupaa kaivostoimintaan emmekä salli fracking-menettelyä tai geenimanipuloitua maissia.
30. Muutimme perustuslakia kuten lupasimme ja äänestimme ensimmäistä kertaa siitä, saako presidentti jatkaa vallassa virkakautensa loppuun asti. Presidentin virkasuoja poistettiin ja nykyisellään hänet voidaan tuomita mistä tahansa rikoksesta kuten muutkin kansalaiset.
31. 2022 juhlimme 500 vuotta Tenochtitlanin taistelusta ja 200 vuotta itsenäisyytemme saavuttamisesta erinäisillä kulttuurihistoriallisilla tapahtumilla, jottemme unohtaisi menneisyyttämme valloitettuna alkuperäiskansana ja nykyisyyttämme vapaana kansakuntana. Historiallinen muisti muodostaa osan politiikkamme tekemisestä. 2019 omistettiin Emiliano Zapatalle, 2020 Leona Vicariolle, 2021 sulkakäärme Quetzalcóatlille kuten se sanotaan náhuatliksi tai Kukulkánille, kuten sitä kutsutaan mayaksi. Tänä vuonna olemme juhlineet Ricardo Flores Magónia ja ensi vuonna muistamme Francisco Villaa.
32. Ilmaisen kiitollisuutta kumppanilleni, vaimolleni Beatriz Gutiérrez Müllerille hänen avustaan lukemisen sekä muiden koulutus-, taide- ja kulttuuriprojektien edistämisessä. Hän ei hyväksynyt minkäänlaista presidentin puolison virallista asemaa eikä hän tule ottamaan osaan mihinkään vaaleihin. Yleisen edun, kansan ja meidän muutosprosessimme on oltava kaiken muun yläpuolella.
33. Edullisen kulttuurin rahaston (Fondo de Cultura Económica) avulla on painettu yli kaksi miljoonaa ikimuistoista teoista, joita on jaettu ilmaiseksi tai myyty vaatimattomaan hintaan. Emme ole lakanneet tukemasta terveyttä edistävää harrasteurheilua emmekä ammattiurheilua. Olemme jakaneet vuosittain apurahoja kansainvälisille kilpaurheilijoille ja tulemme tekemään niin jatkossakin.
34. Neljässä vuodessa olen käynyt kaikilla alueilla ja kaikissa osavaltioissa. Koskaan Meksikon historiassa ei ole toteutettu arkista ja vastavuoroista vuoropuhelua tiedotusvälineiden edustajien ja kansan kanssa, kuten aamupäivän tiedotustilaisuuksissa (mañaneras) tapahtuu.
35. Tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) oli kansallisten ja ulkomaisten suuryritysten eduksi tehdyn tutkimuksen käsikassana. Nyt Conacyt keskittää resurssinsa apurahoihin ja sellaiseen tutkimukseen, joka palvelee todellisia kansallisia tarpeita.
36. Kerrataan vielä. Oligarkia ei enää hallitse Meksikossa. Demokraattisen hallituksen prioriteetti ovat köyhät. Korruptiota ei suvaita eikä kukaan nauti rankaisemattomuudesta. Veronmaksun etuoikeudet loppuivat. Politiikka ei ole yhden miehen show, muutokset viedään läpi kansan kanssa ja hyvällä ryhmätyöllä. Politiikka kuuluu kaikille. Hallituksen luksuseduille on pantu päätepiste ja julkiset toimijat ovat aikaansaapia, vastuullisia ja nuhteettomia sekä heidän tulotasonsa on kohtuullinen, sopivalla keskitasolla, kuten presidentti Juárez suositteli. Meksiko on saamassa takaisin arvostusta muiden maiden keskuudessa. Hallitus on lakannut olemasta suurin ihmisoikeuksien sortaja. Palkkojen nostaminen, liikevoittojen jakaminen yritysten työntekijöille ja hyvinvointiohjelmat ovat muuntautuneet toimiviksi välineiksi tulonjaon tasaamiseksi. Valtion yleiset eläkkeet, vammaisavustukset ja vähävaraisimpien perheiden apurahat on kirjattu perustuslakiin. Koulutuksesta ja terveydestä on tulossa kansalaisoikeuksia, koska ne eivät ole etuoikeuksia. Olen ylpeä ja meidän kaikkien on syytä tuntea ylpeyttä siitä, että olemme voittamassa taistelua rasismia, luokkasortoa ja kaikenlaisia syrjinnän muotoja vastaan. Olemme vähentäneet rikollisuutta. Mielenilmauksia on ollut vähän, lakot ovat olleet harvassa eikä hallinto ole minkäänlaisessa kriisissä. Ilmaisunvapaus ja oikeus olla eri mieltä taataan kuten ei koskaan ennen. Meksiko on vapauksien pyhäkkö, joitakin päiviä sitten äärioikeiston kansainvälisesti kuuluisimmat henkilöt saivat kokoontua täysin esteettömästi. Hallitus ei osallistu vaalivilppeihin. Valtakunnansyyttäjän virasto, lainsäätäjät ja oikeuslaitos voivat toimia täysin itsenäisesti. Uskonnonvapaus taataan ja valtio on vapaa kirkollisesta vaikutusvallasta. Näytämme toteen sen, miten Meksikon suurin rikkaus piilee sen kansan rehellisyydessä.
37. Politiikka on ajattelua ja toimintaa. Vaikka tärkeintä ovat teot, myös hallitusmallin määrittelyillä on oma arvonsa. Kutsuisin sitä “meksikolaiseksi humanismiksi”. Minkään inhimillisen ei tule olla meille vierasta, kuten roomalainen oppinut Publius Terentius Afer sanoi. Ravitsemme ajatteluamme yleismaailmallisilla ideoilla, mutta projektimme ytimenä sykkii vuosituhantinen kulttuurinen suuruutemme ja ainutlaatuisen hedelmällinen poliittinen historiamme. Mitkä ovat meksikolaisen humanismin poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia neljättä muutosaaltoa ruokkivia periaatteita? Kuten itsenäisyyden isä Miguel Hidalgo y Costilla sanoi “kansa, joka tahtoo olla vapaa, on oleva sitä”. Demokratian maaperällä seuraamme Francisco I. Maderon ja San Luis Potosín suunnitelman 20.11.1910 ilmaisuja, jotka tuomitsivat vallan väärinkäytökset, joista hyötyi hyvin pieni osa kansasta. Edistyminen ilman oikeudenmukaisuutta on taaksepäin kulkemista. Pelkkä talouskasvu ei riitä, jos oikeus ei toteudu. Uusi talouspolitiikkamme on hylännyt teknokraattiset pakkomielteet mitata kaikkea kasvun mittareilla, vaikka ne eivät heijastelisikaan lainkaan sosiaalisia todellisuuksia. Olennaista ei ole määrä vaan laatu, siis tulon ja rikkauden yhdenvertainen jakaminen. Valtion viimekätinen päämäärä on luoda olosuhteet ihmisten onnelliselle kurjuuksista ja peloista vapaalle elämälle. Talouskasvun tuolla puolen korruptio ja etuoikeudet on kitkettävä, jotta kaikki kerätty ja säästetty vauraus voidaan antaa kansan enemmistölle ja etenkin sen köyhimmille sekä syrjityimmille jäsenille.
38. Sosiaalipolitiikassa hallitus kuuntelee kaikkia, mutta panee etusijalle kaikkein vaatimattomimmissa oloissa elävät. Olemme sanoneet aina, ja se oli Ciudad de Méxicon kaupunginjohtajan vaalien mottoni vuonna 2000, että “kaikkien hyväksi, ensin köyhät”. Tämän lauseen olisi syytä olla politiikan keskiössä, koska se merkitsee humanismia ja toisenlaista tapaa ymmärtää valta, jonka harjoittaminen on puhdasta vain silloin, kun se alistetaan toisten ihmisten palvelemiselle.
39. Köyhimpien huomioiminen tuo mukanaan monien tuen silloin, kun sorto pyritään hautaamaan ja yhteiskunnasta halutaan tehdä tasavertaisempi ja veljellisempi. Ketkä määrittelevät todellisuudessa demokraattisen hallituksen? Kansa. Ricardo Flores Magón jätti meille monia opetuksia. Yksi niistä on usein toistamani lause: “Vain kansa voi pelastaa kansan”. Toinen oaxacalainen, suurin presidentti koko Meksikon historiassa, Benito Juárez, zapoteekki-intiaani sanoi: ”Kaikki luonnistuu kansan myötämielisyydellä, mutta ilman sitä ei ole mitään”. Ketkä tukevat neljättä julkisen elämän muutosta? Kansa. Siksi emme tule koskaan pettämään kansaa.
40. Tämä keskeinen opetus etenkin nuorten on muistettava: mitään ei voida saavuttaa ilman kansan rakastamista. Neuvo nuorille onkin, että jos he haluavat omistautua politiikan jalolle ammatille, heidän ei tule milloinkaan unohtaa syvää rakkautta kansaa kohtaan. Presidentti Lázaro Cárdenas sanoi 1937, että “monien julkisten palvelijoiden todellisen moraalin saattoi saada selville siitä vastenmielisyydestä, minkä köyhien ihmisten avunpyyntö heissä herätti. Siksi ajattelenkin yhä enemmän meidän oman kansamme loputonta tragediaa”, hän sanoi. Todellinen politiikka on syvästi inhimillistä ja sitä harjoitetaan toisten hyväksi. Tietoisuuksien vallankumous jatkukoon. Tehkäämme meksikolaisesta humanismista totisinta totta. Eläköön Meksiko!
Tietoinen kansa on herännyt uusliberalismin painajaisesta
Siinä missä López Obrador onnistui tiivistämään ison liudan hallituksensa saavutuksia, kirjailijana ja toimittajana ansioitunut Fabrizio Mejía Madrid taas onnistui kertomaan sen, mistä yhdessä maailmanhistorian suurimmista mielenilmauksista todella oli kyse. Esitän seuraavaksi käännöksen hänen kolumnistaan “La Marcha”.
Jo päiviä ennen tätä mielenilmausta media kutsui meitä “paikalle kyyditetyiksi”. Akatemian elitistit syyttivät meitä osallistumisesta uskonnolliseen “kulkueeseen” sekä natsismin tai PRI:n oletetun uudelleen perustamisen vuoksi ja presidentin parvekkeen ympärille kokoontumisen vuoksi. Mutta kukaan ei ole tullut katsomaan, mitä obradorismi on, kun se kohtaa toisensa kadulla. Sunnuntaina saavuin itsenäisyyden enkelin monumentille kello 7:15 ja pystyin vahvistamaan sen, mitä olen nähnyt vuoden 2005 virasta syrjäyttämisen vastaisesta marssista lähtien: Andrés Manuel López Obrador ei ole yksi henkilö, vaan hän on sitä, mitä hänen seuraajansa ovat. Häntä ei ihailla, vaan sitä, minkä hän luo meidän häneen uskovien keskuudessa: se on tietty tapa suhtautua tähän maahan ja sen historiaan, puhetapa, joka on täynnä tuota todellisuutta, ja innostusta osallistua julkiseen elämään. Eräs mies kantaa kylttiä, joka alleviivaa koko tämän mielenosoituksen tunnelman: “Väkijoukko ei vihaa. Vähemmistöt vihaavat, koska oikeuksien valloittaminen tuo mukanaan iloa, kun taas etuoikeuksien menettäminen aiheuttaa kaunaa.”
Obradorismin ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää sen kaksi perusominaisuutta. Yksi on se, mistä maan pääasiallinen vaalien enemmistö koostuu. Toinen on se, kuinka tuo enemmistö loi oman johtajansa AMLO:n. Kun puhumme obradorismista, puhumme kaikista niistä meksikolaisista, jotka ymmärsivät jossain vaiheessa vuonna 2006, ettei uusliberalismista koskaan olisi oleva hyötyä heille. Uusliberalistinen malli ehdotti, että “oleminen” ja “omistaminen” olivat sama asia ja että ihmisarvo määrittyy heidän ansaitsemansa rahan, ostamiensa tavaroiden ja tuotemerkkien sekä seinilleen laittamiensa akateemisten nimikkeiden arvon mukaan. Se oli talous, joka antoi identiteetin. Miljoonat ihmiset ajettiin epävarmuuteen ja heille annettiin kertakäyttöisyyden rooli. Heillä ei ollut omaisuutta, he eivät kuluttaneet tarpeeksi, he eivät tienneet, mitä tarvitaan. He olivat ei-olentojen ei-paikassa, sosiaalisesti kuolleita; eli ihmisiä, jotka työskentelivät ja loivat loputtomasti, mutta jotka eivät saaneet tunnustusta muilta. Samaan aikaan tätä enemmistöä loukattiin päivittäin kertomalla, että he olivat köyhiä, koska he olivat laiskoja, että he olivat köyhiä, koska he eivät yrittäneet tarpeeksi, että he olivat köyhiä, koska he eivät opiskelleet englantiaan ja tietokoneen käyttöään. Saamaan aikaan heille näytettiin televisiossa, kuinka yksi prosentti väestöstä eli yksityisten jahtien, lentokoneiden ja saarten ylellisyydessä ja yltäkylläisyydessä. Tilapäiset työpaikat, huonosti palkatut ja epävarmat, ja velkaantunut luottokorttien kulutus yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin, koulutuksen ja terveydenhuollon yksityistämiseen loukkasivat valtavaa enemmistöä, joka jäi ilman minkäänlaista identiteettiä, ylpeyttä tai kuulumisen tunnetta suhteessa ainoaan säilyneeseen suvereniteettiin eli markkinoihin. Mutta tilanne paheni, kun Vicente Fox ja PRIAN toteuttivat vuoden 2006 vaalipetoksen liittovaltion vaali-instituutti IFE:tä hyväksikäyttäen. Sitten valtio päästi valloilleen sotilaallisen hyökkäyksen ilman sääntöjä tai lakeja, jossa “sivullisten vahinkojen” nimeä käytettiin uusliberalismin syrjäytyneistä, silloin jos heitä ei suoraan kutsuttu rikollisiksi. Köyhyyteen ja sairauksiin lisättiin myös fyysisten vahinkojen ja kuoleman taakka. Obradorismin suuri päätös oli ymmärtää, että vaikka taloudessa heidän ei annettu olla olemassa, se oli politiikassa, jossa he saattoivat vaatia omaa, ei määritettyä, paikkaansa, mikä puolestaan oli eräänlainen juurtumisen muoto, he saattoivat tuntea kuuluvansa tähän maahan. Tätä tarkoitamme, kun kutsumme uutta osallistavaa demokratiaa “köyhimpien kansankerroksien” vallaksi. Kyse ei ole siitä, että joku olisi päästänyt heidät sisään, vaan pikemminkin siitä, miten he ryntäsivät pakolla sisään äänestämällä, mutta myös mielenilmauksilla julkiseen elämään, joka yksityistettiin, kuten kaikki muukin. Tämä rikkomus johti paikkaan, jonne heidän ei annettu päästä, meni alueelle, jota eliitti ei tuntenut: politiikan tekemiseen, yhteiskunnassamme elävien konfliktien pöydälle laittamiseen. Nuo miljoonat nykyään politisoidut “kertakäyttötuotteet” ovat obradorismin ydin.
Toinen asiakohta on se, kuinka loimme tämän johtajan nimeltä AMLO. Opposition edustajat kutsuvat häntä ”Lópeziksi”, koska he uskovat yleisen sukunimen loukkaavan häntä. Todellisuudessa se tekee hänestä suuremman, koska juuri tuo “yleinen” etu pannaan peliin. Hänen luojansa kutsuvat häntä ”Obradoriksi”, siksi, joka tekee asioita, joka toimii. Mutta presidenttikaudella hän on ollut “puuvillainen pieni pää” viekkautensa ja valkoisten hiustensa vuoksi. Se on rakkaudellinen lempinimi. Tämä johtaja vieraili kaikissa maan kunnissa jopa kolme kertaa ja sai sisällytettyä kaikki vaatimukset yhteiseen runkoon: “korruption vastaiseen taisteluun”. Siten obradorismi ei rakennu karismaattisen johtajan ympärille, vaan pikemminkin etiikkaa politisoivaan vaatimukseen. Tämä on tärkeää huomioida sekoittaaksemme meidät uskontoon, kuten monet tutkijat ja mielipiteiden väsääjät ovat kenties ilkeyttään tehneet. Etiikan politisointi tarkoittaa hyvän tai pahan tekemisen välisen arvottamisen poistamista puhtaasti yksityiseltä elämänalueelta ja sen tekemistä julkiseksi asiaksi. “Julkisen elämän puhdistaminen” on ollut obradorismin motto, mutta se menee pidemmälle kuin se, että poliitikkojen, liikemiesten ja tiedotusvälineiden keskuudessa ei olisi korruptiota. Se on ajatus sellaisen hallintomallin rakentamisesta, jolla olisi demokraattinen ja myös moraalinen oikeutus. Tätä on López Obrador miljoonien “kertakäyttöihmisten” luomana johtajana.
Tuotuamme esiin nämä kaksi obradorismin peruspiirrettä, palataan La Marchaan, tähän mielenilmaukseen. Meillä on siinä miljoonan kahdensadan tuhannen vakuuttuneen ihmisen keskittyminen pääkaupunkiin. Suurin osa ei ole kirjaimien, univormujen tai lippujen alle järjestyneitä joukkoja. Presidentin puolue Morena ei ole marssimassa. He ovat, kuten vuoden 2005 tekaistusta virkasyytteestä lähtien, kansalaisia, jotka osallistuvat omilla käsintehdyillä kylteillään, joilla on oma käsitys siitä arvokkuudesta, jonka poliittinen osallistuminen heille antaa. Sitä väkivaltaa vastaan, joka nimittää meitä ulkopuolelta käsin ja oletetun älyllisen tai taloudellisen paremmuuden turvin, obradoristit käyttävät resursseja, joita he hallitsevat: omaksuvat omikseen heihin kohdistetut loukkaukset. He saapuvat tälle marssille merkitsemään uudelleen kaksi substantiivia, jotka politiikkaa liiketoimintana harjoittava PRIAN-oppositio on antanut heille: “vääräsääret” ja “kyyditetyt”. Ensimmäinen käsite liittyy ihonväriin ja kovaan työhön, alasti, paljain jaloin.
Toinen, “kyyditetyt”, kertoo sen, mitä media heistä ajattelee: että he ovat elottomia ruumiita, joita voidaan pakottaa, liikuttaa ja hylätä jälleen kerran. Vastustajat eivät ymmärrä, että kutsumalla heitä “kyyditetyiksi” he tulevat korostaneeksi sitä ehtoa, jonka uusliberalistinen hallinto itse oli heille asettanut: olla pelkkiä alamaisia, ilman vakaumuksia, esineitä, jotka ostetaan, kuljetetaan ja heitetään pois. Tässä kohtaa obradorismi saavuttaa vaikutuksensa loukkausten kumoamiskoneena: “Tulen paikalle toivon kyyditsemänä”, sanoo eräs Juchitánista, Oaxacasta kotoisin oleva nainen. “Me olemme vääräsäärisiä”, lukee Tepetitánin, Tabascon, pahvissa. “Minut kyyditsi paikalle lentokenttä, öljynjalostamo, valtameret yhdistävä kannaksen väylä, juna”. Se on luovaa nautintoa, jonka olen nähnyt niin monta kertaa obradorismissa, puutangoista tehdystä Quijoten hevosesta lähtien, aina niihin paitoihin asti, joissa on kaksi rikkinäistä jalanjälkeä 4T:n tukemiseksi, joka täällä muuttuu muotoon “olen neljä vääntynyttä jalkaa”. Ottaessaan omakseen vastaanottamansa loukkauksen obradoristit vahvistavat olevansa subjekteja, eivät objekteja. Tumma, vatsakas mies kantaa pilapiirtäjä José Hernándezin luomaa “Amliton” piirroshahmon lippua, odottaa kärsivällisesti, että Meme Yamel haastattelisi häntä YouTube-kanavaansa varten. Hän odottaa ja odottaa ja voisi olettaa, että hänellä on jotakin valitettavaa, mutta kun mikrofoni vihdoin laitetaan hänen eteensä, hän sanoo vain: “Tulin paikalle oman vakaumukseni vuoksi. Kukaan ei kyydittänyt minua.” Hän odotti kaksikymmentä minuuttia sanoakseen vain kaksi lausetta. Se tekee siitä tärkeää, mutta myös hänestä arvokkaan.
Presidentti ei käytä PRI:n edeltäjiensä tavoin presidentin parvekkeen puhetta edukseen. Ei edes massiivista Zócalon torin keskittymää. Se, mitä hän tekee, on jotain muuta: hän kävelee viisi tuntia seuraajiensa keskuudessa, uppoutuu kokonaan heidän väliinsä. Vaikealla taipaleella hän kuuntelee, ei puhu. Siinä on radikaali ero. He, jotka sanovat, että se on osoitus hänen egostaan, hänen narsismistaan tai että se on suuri keskittymä Cárdenasin öljyn kansallistamisen tapaan tai kuin José López Portillon kokoontumiset pankkien vuoksi. Hän ei nouse ylhäälle Kansallispalatsin parvekkeelle pitämään puhettaan, vaan laskeutuu kuuntelemaan hänen johtajuutensa luoneita ihmisiä. Uusliberalismin hylkäämisen talouteen obradorismi vastaa kiinnittämällä huomionsa ahkeraan ja suojaa tarjoavaan kuuntelemiseen. Obradorismin ajatusta kansan tottelemisesta, sen käskyjen noudattamisesta ei voida ymmärtää millään muulla tavalla. Kuunteleminen on arvon antamista toiselle, joka on kansa, sen sanoille ja merkityksille, sille toiselle, joka ylittää kaikki tarpeet, minkä tahansa poliittisen taktiikan tai hallituksen suunnitelman. Toista on kuunneltava sen jälkeen, kun hänet on jätetty ulkopuolelle, pyyhitty pois, riistetty, ryöstetty, loukattu ja vahingoitettu. Tämän marssin annin kiteyttää freelance-toimittaja Luis Antonio Rojasin ottama valokuva: Andrés Manuel ihmisten ympäröimänä, inhimillisen pyörteen keskellä, ylöspäin katsoen.
Minulle La Marchan symbolinen ydinkokemus oli olla Jaliscosta ja Sinaloasta tulleiden ihmisten ympäröimänä. Välillämme on tasavaltainen juuritason yhteys, eli jaamme muutoksen, innostuksen siitä, traagisen toivon varmuuden. Todellakin, kuten keskustelin heidän kanssaan noina tunteina, jolloin seisoimme puolen metrin päässä itsenäisyyspylvään portaista, López Obrador saapui Felipe Calderónin hallituksen kanssa yhteistyössä toimineen huumekartellin johtaman sisäisen sodan jälkeen. Vuoden 2006 vaalipetos syöksi meidät, jo uusliberalismin valmiiksi tuhoamassa maassa, epävarmuuteen ja kuolemaan perustuvaan hallintomalliin. Mutta presidenttimme oli meitä varten pandemiassa ja nyt Ukrainan sodan seurauksissa. “Oli meidän vuoromme, kun tarvitsimme sitä eniten”, sanoo keskustelukumppanini, opettaja Guadalajarasta. Kun jotakin todellista rakennetaan, tiedämme, että se on aina ollut mahdollista. Tästä syystä voimme nimetä tämän neljänneksi muutokseksi nykyhetkestä käsin. He sanovat hyvästit, ihmiset alkavat liikkua kohti Zócaloa. Kello on vasta 9:35 aamulla ja aurinko paistaa jo. Presidentti López Obrador on aloittanut työnsä upottautuakseen väkijoukkoon. Hän tulisi pitämään puheensa vasta viiden tunnin kuluttua. Kuljen Paseo de la Reforman laidatkin täyttävän väkijoukon läpi. Saavun jollekin Juárezin kaupunginosan kaduista. Siellä eräs iäkäs pariskunta syö aamiaista ravintolassa. He ovat ainoat ruokailijat. Me muut olemme jalankulkijoita. Nähdessään joitakin wixarika-alkuperäiskansojen jäseniä, jotka ovat pukeutuneet peyoten inspiroimiin kuvioihinsa, etuoikeutetun valkoisen parin nainen pyytää heitä ottamaan kuvan kanssaan. Alkuperäiskansat kieltäytyvät. He kääntyvät ympäri ja yllän kuulemaan: “He luulevat meidän olevan käsitöitä”, sanoo yksi ja muut nauravat.
Andrés Manuelin puhe yleisönsä edessä sisältää avaimen, joka tekee koko kansanliikkeestä ymmärrettävän. Hän käyttää termiä “meksikolainen humanismi” kuvaamaan hallintotapansa perintöä. Se resonoi obradorismin jousien kanssa, ei vain siksi, että se teki kertakäyttöisistä esineistä jälleen toimijoita, vaan koska se haastaa myös uusliberalismin oletetun onnen odotuksen. Alhaalta katsottuna uusliberalismi pakotti riiston omaksumisen lisäksi myös huipulla olevat täyttämään liikakulutuksen odotukset. Tässä puutteen taloudessa koetaan kaksinkertainen menetys: yksi syrjäytyneiden ja ryöstettyjen köyhien, mutta myös toinen rikkaiden, joiden on yritettävä täyttää emotionaalisia menetyksiään, eksistentiaalisia haavoittuvuuksiaan esineillä ja tuotemerkeillä. Humanismi palauttaa politiikkaan sen vanhat tehtävät: demokratia palaa myös luonteeltaan taloudelliseksi ja moraaliseksi, eikä typisty vain vallan pelisäännöiksi. Taloutta ei ole erillään muista tuhansiin vaikuttavista toiminnoista. Politiikkaa on yhä edelleen olemassa, vaikka meille haluttiin kertoa, että se oli puhdasta teknokratiaa, niin sanottua “hallintotiedettä”, eli tekniikkaa eikä moraalista sitoutumista enemmistön onnellisuuteen. Valta itsessään olisi vain seurausta siitä, mitä renessanssin ihmiset kutsuivat julkisiksi hyveiksi, toisin sanoen ihanne siitä, miten politiikka ja poliitikot tekevät toimillaan oikeudenmukaisuutta.
Lähteet: Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Sin Embargo, SPR Informa, Signis Alc, etc.