Kansallinen uudistusliike (Movimiento de Regeneración Nacional – Morena) on 2014 perustettu käytännön- ja kansanläheinen vasemmistopuolue, jonka projekti Meksikon demokratisoimiseksi alkaa periaatteessa vuoden 1968 opiskelijamellakoista. Vasemmisto koki vaalivilpin vuoden 1988 ja 2006 vaaleissa eikä aiempi järjestäytyminen Demokraattisen vallankumouspuolueen (Partido de Revolución Demócratica – PRD) yhteyteen tuonut toivottuja tuloksia. 2018 Andrés Manuel López Obrador voitti Morenan edustajana presidentinvaalit 30,1, miljoonan äänen ja 53,2 prosentin turvin. Vuoden 2021 välivaaleissa Morena sai 34,1 prosentin kannatuksen ja ylsi 198 paikkaan 500 edustajan kongressin alahuoneessa. Lisäksi sen kanssa vaaliliitossa olleet Vihreät (Partido Verde Ecologista de México – PVEM) ja Työn puolue (Partido del Trabajo – PT) varmistivat 80 paikallaan parlamentin enemmistön.
Vuoden 2018 vaaleissa Morena voitti pääkaupunki Ciudad de Méxicon ja sai kuvernööriehdokkaansa läpi niin ikään Veracruzissa, Morelosissa, Chiapasissa ja Tabascossa. 2019 mukaan liittyivät Puebla ja Baja California. 2021 Morena kasvoi seitsemästä 17 osavaltioon voitettuaan Baja California Surin, Campechen, Coliman, Guerreron, Michoacánin, Nayaritin, Sinaloan, Sonoran, Tlaxcalan ja Zacatecasin kuvernöörin virat. Se voitti uudestaan myös Baja Californiassa, jossa kuvernöörin kausi kesti poikkeuksellisesti vain kaksi vuotta. Lisäksi sen liittolaispuolueet Vihreät (PVEM) ja marxilaiset (PT) voittivat San Luís Potosin osavaltion korkeimman toimeenpanovallan vaalit. Nyt sunnuntaina 5.6. käydyissä osavaltiotason vaaleissa Morena on yltämässä voittoon neljässä osavaltiossa eli Hidalgossa, Oaxacassa, Quintana Roossa ja Tamaulipaksessa. Näin ollen Morena pitäisi hallussaan 21 osavaltiota kaikkiaan 32 liittovaltion muodostamasta itsenäisestä hallinnollisesta alueesta. Ennennäkemätön poliittisen kartan muutos on koettu neljän vuoden aikana. Kukapa olisi uskonut 2018, että silloinen oppositio Morena, PVEM ja PT yltäisi 22 osavaltioon jo vuonna 2022.
Suurin oppositiopuolue Kansallinen toimintapuolue (Partido de Acción Nacional – PAN) menetti Tamaulipaksen ja voitti uudelleen Aguascalientesin sekä myös Durangon osana vaaliliittoa. Sillä on yhä varsinaisesti viisi kuvernööriä, jo mainitun Aguascalientesin lisäksi: Chihuahua, Guanajuato, Querétaro ja Yucatán. Vanha maata isännän elkein vuosina 1929–2018 hallinnut Institutionaalinen vallankumouspuolue (Partido Revolucionario Institucional – PRI) menetti presidentinviran sisarpuolueelleen PAN:ille 2000–2012, mutta sai vielä haltuunsa presidentinviran vuosiksi 2012–2018 samaan aikaan, kun se piti yhä hallussaan suurinta osaa maan osavaltioista. Nyt se menetti kaksi perinteistä tukialuettaan eli Hidalgon ja Oaxacan, joten sen kuvernöörien määrä laski neljästä kolmeen, sillä sen ehdokkaan voidaan katsoa voittaneen Durangossa. Muodollisesti PRI, PAN ja PRD jakavat vaaliliittolaisina Aguascalientesin ja Durangon kuvernöörien virat, mutta tässä laskutavassa matematiikka voitaisiin yhtä hyvin tehdä koalition suurimman ryhmän eli PAN:in ehdoilla. Samaan tapaan myös PT ja PVEM osallistuvat moniin Morenan osavaltiotason hallituksiin. PRI hallinnoi yhä yksin Estado de Méxicon ja Coahuilan kuvernöörien virkoja, joita se on pitänyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1929 lähtien.
Entinen poliittinen järjestelmä, jossa itsevaltalaiset mahtisuvut ja johtajat kohtelevat kaltoin paikallista väestöä, samalla kun ne kerryttävät itselleen lisää rikkauksia ja vaikutusvaltaa, on lähellä loppuaan. Osavaltioiden asukkaat ovat syrjäyttäneet perinteiset “varakuninkaansa” ja valloittaneet alueensa yksi kerrallaan aidon kansanvallan piiriin aktiivisilla ja tietoisilla kansalaistaidoillaan. Mainittakoon myös, että Kansalaisliikkeellä (Movimiento Ciudadano – MC) on hallussaan suuret Jaliscon ja Nuevo Leónin osavaltiot. PRD menetti ainoansa, turismistaan tunnetun Quintana Roon, ja PVEM-PT jatkavat vuoteen 2027 jo mainitun San Luís Potosin hallinnossa. Vielä ennen vuotta 2024, jolloin koetaan jälleen presidentinvaalien hurmaa, uusitaan 2023 kuvernöörit Coahuilassa ja maan väkirikkaimmassa Estado de Méxicon osavaltiossa.
Poliittisen kartan uudet nimet
Reilun 1,4 miljoonan asukkaan Aguascalientesissa vaalivoitto menee osavaltion samannimisen pääkaupungin entiselle kaupunginjohtajalle María Teresa Jiménez Esquivelille, joka edustaa Va por Aguascalientes -vaaliliittoa (PAN, PRI, PRD). PAN:in 38-vuotias Tere Jiménez sai 53,8 prosentin kannatuksen jättäen Morenan 54-vuotiaan ehdokkaan ja opettajan sekä lakitieteen kandidaatin Nora Ruvalcaba Gámezin toiselle sijalle 33,5 prosentin ääniosuudella. Kolmatta kertaa kuvernöörikisaan osallistunut entinen paikallistason kongressiedustaja Ruvalcaba sai vuoden 2016 vaaleissa ainoastaan 3,2 prosentin kannatuksen.
Hieman yli 1,8 miljoonan pohjoisessa Durangon osavaltiossa uudeksi kuvernööriksi nousee 45-vuotias kirurgi ja PRI:n poliitikko Esteban Alejandro Villegas Villarreal, joka on tehnyt uraa myös laulajana. Poliittista kokemusta häneltä löytyy paikkallisesta kongressista, Durangon kaupunginjohtajan tehtävästä ja osavaltiotason terveysministerin virasta. Villegas sai oppositiokoalition (PAN, PRI, PRD) ehdokkaana 53,75 prosentin kannatuksen. Toiseksi kisassa tuli Alma Marina Vitela Rodríguez, 56-vuotias sairaanhoitaja, joka on toiminut kolme kautta Durangon kongressissa ja puolitoista kautta valtakunnan tason parlamentaarikkona. Lisäksi hän on toiminut Gómez Palacion kaupunginjohtajana marraskuuhun 2021 asti. Yhdessä teemme historiaa -vaaliliiton (Juntos Haremos Historia – Morena, PT, PVEM ja Redes Sociales Progresistas – RSP) ehdokas sai 38,85 prosentin kannatuksen vaaliuurnilla. Vielä vaaleja edeltävä iltana hän joutui puolustamaan vaalityöntekijöitään, joihin viranomaiset kohdistivat mielivaltaisen pidätysyrityksen.
84 kunnan ja lähes 3,1 miljoonan asukkaan Hidalgossa PRI joutuu vetäytymään vallasta 93 vuoden jälkeen. Entinen paikallistason kongressiedustaja ja liittovaltiotason senaattori Julio Ramón Menchaca Salazar voitti vaalit näytöstyyliin. 62-vuotias asianajaja ja Hidalgon korkeimman oikeuden entinen jäsen sai uurnilla selkeän 61,6 prosentin mandaatin Morenan, PT:n ja Nueva Alianzan ehdokkaana. Va por Hidalgon (PRI, PAN, PRD) ehdokas Alma Carolina Viggiano Austria on 53-vuotias asianajaja ja poliittisen viestinnän ja strategisen hallinnon maisteri, joka on toiminut Coahuilan kuvernöörin puolisona ja istunut kansanedustajana kolme kautta. Viggiano, joka toimii parhaillaan PRI:n puoluesihteerinä, nautti nyt käydyissä vaaleissa 31,3 prosentin kansalaisluottamuksesta.
4,2 miljoonaa asukasta lähentelevä 570 kuntaan jakautuva eteläinen, useiden alkuperäiskansojen ja erinäisten kulttuuriryhmien asuttama Oaxacan osavaltio todisti kesäkuun vaalien suurinta voittoa. 62-vuotias kemiantieteiden insinööri Salomón Jara Cruz on yhden kauden kansanedustaja ja kahden kauden senaattori, joka on ehtinyt myös toimia osavaltion hallituksen maa-, metsätalouden ja kalastuksen kehittämisestä vastaavana ministerinä vajaat puoli kautta 2010–2013 Gabino Cué Monteagudon kaudella, jonka vaihtoehtoinen hallitus (PRD, PAN, PT, Convergencia) petti siihen kohdistetut odotukset todellisesta muutoksesta. Unión Campesina Democrática -järjestön tai UCD:n perustajajäsen ja pääsihteeri Jara edusti vaaleissa Morenan, Vihreiden ja PT:n sekä paikallisen alkuperäiskansojen marxistisen puolueen (Partido Unidad Popular – PUP) yhteislistaa, joka keräsi vastikään Agatha-hurrikaanin koettelemassa Oaxacassa komean 60,3 prosentin äänipotin. Mukana oli kaksi alkuperäiskansojen itsenäistä ehdokasta Mauricio Cruz Vargas ja Jesús López Rodríguez, joista ensiksi mainittu sai 1,8 ja toiseksi mainittu 0,8 prosenttiyksikköä annetuista äänistä. PRI:n ja PRD:n yhteisehdokas Alejandro Avilés Álvarez sai vain 25 prosentin kannatuksen. 56-vuotias yrityshallinnon kandidaatti, joka tunnetaan Triple-A:na aloitti PRI:n riveissä jo 16-vuotiaana. Hän onkin ehtinyt käydä puolueessa läpi useita eri rooleja ja virkoja, mukaan lukien Oaxacan osavaltiotason puheenjohtajuus. Parhaillaan Ávilas istuu neljättä kautta Oaxacan kongressissa, jossa hän johtaa PRI:n parlamenttiryhmää. Vuosina 2016–2017 hän toimi Alejandro Ismael Murat Hinojosan johtaman osavaltion hallituksen pääministerinä.
Lakitieteiden ja kansainvälisten suhteiden tuplamaisteri Murat Hinojosa tulee perinteisestä PRI:n dynastiasta, mutta on tehnyt yllättäen työnsä kuvernöörinä lähestulkoon kiitettävästi ja Hidalgon kuvernööri Omar Fayad Meneseksen tavoin hän takasi vaalien sujumisen rauhallisesti ilman osavaltion toimeenpanovallan sekaantumista, mikä oli niin tavanomaista aiemman poliittisen järjestelmän aikakaudella. Vielä ennen vuotta 2018 oli tapana, että liittovaltion ylin johto sekaantui vaalien läpiviemiseen, rahoitti ehdokkaitaan suoraan valtion kassasta ja osavaltioiden kuvernöörit tekivät lähes mitä tahansa vaalit voittaakseen. Kyseessä olivat historian toiset vaalit edellisvuoden välikauden vaalien ohella, joissa ei ole löydettävissä todisteita vallassa olevan puolueen ja presidentin sekaantumisesta. Tosin PAN:in johtamissa osavaltioissa Aguascalientesissa, Durangossa ja Tapaulipaksessa sikäläisten kuvernöörien ja puoluekoneistojen tiedetään sekaantuneen vaaliprosessiin useilla kyseenalaisilla tavoilla, jotka voivat johtaa rikossyytteisiin.
1974 syntyneessä ja lähes 1,9 miljoonaan asukkaaseen yltävässä kaakkoisen kolkan Quintana Roossa Karibianmeren rannikolla 52-vuotias viestintätieteiden kandidaatti ja kaksinkertainen Benito Juárezin (Cancún) kaupunginjohtaja María Elena Hermelinda Lezama Espinosa on voittanut 11 kunnan muodostaman turismin suurvallan kuvernöörinvaalit yli 56,4 prosenttiyksikön kannatuksella. Hän jätti toisen kesäkuussa 2021 alkaneen kaupunginjohtajan pestin yhdeksän kuukauden jälkeen maaliskuussa 2022 tavoitellakseen Quintana Roon historian ensimmäisen naiskuvernöörin virkaa, missä hän myös onnistui, sillä taakse jäi 11.6. 51-vuotta täyttävä kansanedustaja ja entinen osavaltiotason turistiministeri sekä Puerto Morelosin kaksinkertainen kaupunginjohtaja Laura Lynn Fernández Piña, jonka äänisaldo oli 16,1 prosenttia. Onpa Fernández ehtinyt johtaa jopa Meksikon kuntien kansallista konferenssia (CONNAM). Häntä vaaleissa tukivat PAN, PRD ja paikallinen ryhmittymä Confianza por Quintana Roo. Markkinointia opiskellut Fernández on ollut ahkera heinäsirkka puolueiden välillä loikkimisessa. Hän tuli valituksi kongressin alahuoneeseen Vihreiden (PVEM) riveistä, mutta erosi puolueesta tammikuussa 2022. Vaikka hän on ollut kansanedustajana virallisesti vain puolisen vuotta ennen kuvernööriehdokkuuttaan, on hän rekisteröitynä nykyisin PRD:n riveissä. PRI ei osallistunut samaan vaaliliittoon Quintana Roossa ja sen ehdokas jäi yksin kisan viidenneksi alle kolmen prosentin kannatuksella. Kolmanneksi tuli Morenasta MC:n riveihin loikannut teollisuusinsinööri ja senaattori José Luis Pech Várguez 13,1 prosentin tuella. Neljänneksi taas jäi paikallisen liikkeen Movimiento Auténtico Socialin (MAS) Josue Nivardo Mena Villanueva 7,1 prosentin ääniosuudella. Mara Lezama oli vaaleissa Morenan, PT:n, PVEM:in ja Fuerza por Méxicon yhteisehdokas, joka sai kerättyä enemmän ääniä kuin neljä muuta haastajaehdokasta yhteensä 39,3 prosentin kannatuksellaan.
Morenan, PT:n ja PVEM:in koalitio Juntos Haremos Historia voitti myös pohjoisessa rajavaltio Tamaulipaksessa, jonka historia on täynnä hämäriä hallintoja. 3,5 miljoonan asukkaan osavaltion hallinnosta suoraan telkien taakse on siirtymässä PAN-puolueen Francisco Javier García Cabeza de Vaca, jota syytetään muun muassa järjestäytyneestä rikollisuudesta, rahanpesusta ja petoksesta. Toisin sanoen kyseessä on laaja korruptiovyyhti, joka näkyy vallan eri portailla toimineen “Lehmäpään” (suora käännös sukunimestä sallittakoon) suuresta kiinteistöomaisuudessa kummallakin puolella rajaa. Vastikään Meksikoon luovutettiin toinen osavaltiotason suurrikollinen César Horacio Duarte Jáquez (PRI), jonka tiedetään varastaneen kuvernöörinä ollessaan Chihuahuan kansalta ainakin 97 miljoonaa pesoa tai 4,6 miljoonaa euroa. Tamaulipaksen kansa oli saanut kyllikseen simuloidusta kaksipuoluejärjestelmästä heikkoine tuloksineen ja äänesti uudeksi kuvernöörikseen sydäntautien lääkärin, 64-vuotiaan “tohtorina” tunnetun senaattorin ja osavaltion entisen kuvernöörin pojan Américo Villarreal Anayan tasan 50 prosentin tuloksella. Toiseksi kisassa jäi kohta 56-vuotias PAN:in ja sen liittolaisten edustaja César Augusto “Truco” Verástegui Ostos, joka on lempinimensä mukaisesti ehtinyt temppuilla erinäisissä viroissa kuten liittovaltion kongressiedustajana, Xicoténcatlin kaupunginjohtajana kahdesti ja osallistunut väistyvän kuvernöörin hallitukseen pääministerinä aina lokakuusta 20016 tammikuuhun 2022 asti. Trucoa sekä läpeensä korruptoitunutta ja vaaleihinkin sekaantumaan pyrkinyttä paikallishallintoa kannatti yhä 44,2 prosenttia äänestäjäkunnasta. Ehdokkaiden väliseksi eroksi tuli noin 82 200 ääntä.
Kuusissa osavaltiotason vaaleissa oli yhteensä 11,7 miljoonaa äänioikeutettua. Vaalipaikkoja asennettiin noin 21 000 ja vaalityöntekijöitä demokratian toteuttamiseksi tarvittiin 147 300. Kuvernöörien virkojen lisäksi Durangossa järjestettiin 39 kunnan vaalit ja Quintana Roossa valittiin paikallisen kongressin 25 edustajaa. Morenan johtama vasemmistorintama liittolaisineen voitti kaikki 15 äänestysaluetta, joten se saa sikäläiseen kongressiin täydet 15 enemmistövaalilla valittua edustajaa ja lisäksi vielä muutaman suhteellisella vaalitavalla täydennettävän edustajan. Mitä tulee äänestysprosentteihin niin ne ovat tavanomaisesti alhaisempia silloin, kun vaalit järjestetään eri aikaan eri osavaltioissa eivätkä ne satu samaan ajankohtaan kuin eniten mielenkiintoa herättävät presidentinvaalit. Vilkkaimmin äänestettiin Tamaulipaksessa, jossa osallistumisinto nousi 53,3 prosenttiin. Durangossa puolestaan yllettiin 50,5 prosenttiyksikköön. Muut osavaltiot jäivät alle 50 prosentin. Hidalgossa äänesti 47,6 ja Aguascalientesissa tasan 46 prosenttia äänioikeutetuista. Oaxacassa 31 kuntaa pahoin riepotellut hirmumyrsky vaikutti osallistumismahdollisuuksiin laskien äänestysaktiivisuuden 38,8 prosentin pintaan. Quintana Roossa 40,45 prosenttia käytti äänioikeuttaan.
Poliittisella kartalla Morena pitää hallussaan 21 osavaltion ylintä johtoa ja sen kumppanit PVEM ja PT hallitsevat lisäksi 2,8 miljoonan asukkaan San Luís Potosissa. Toisin sanoen Morenan hallinto yltää 71,3 miljoonaan tai lähes 74,1 miljoonaan meksikolaiseen, jos mukaan lasketaan myös sen liittolaisten hallinto. Näissä vaaleissa sen vaikutusvalta laajeni lähes 12,7 miljoonan kansalaisen verran, kun oppositio taas piti pintansa vajaan 3,3 meksikolaisen keskuudessa. Muutos vuoden 2018 nollasta osavaltiotason hallituksesta kahteen kolmasosaan on ollut poikkeuksellisen voimakas ja nopea, mikä parantaa edelleen hallituspuolueen edellytyksiä jatkaa vallassa myös vuoden 2024 presidentinvaalien jälkeen. Muutos on tapahtunut käsi kädessä kansanvallan vahvistumisen ja modernisoitumisen kanssa. Naiskuvernöörit ovat piakkoin vallassa jo lähes kolmasosassa maata, sillä kaikkiaan 32 osavaltiosta jo yhdeksässä tulee olemaan naisjohto. Näissä vaaleissa vaalivoittoon ylsivät naispoliitikot ensimmäistä kertaa niin Aguascalientesissa kuin Quintana Roossakin.
Lähteet: Kansallinen vaali-instituutti INE ja eri osavaltioiden vaaliviranomaiset, Once Noticias, Expansión, etc.