Tulevana sunnuntaina, kun suurimmassa osassa EU-maita äänestetään uudesta europarlamentista, pidetään myös unionin itänaapurissa toiset tärkeät vaalit, joihin maailman huomio kohdistuu. Ukrainalaisten on määrä valita maalle uusi presidentti vallasta syöstyn Viktor Janukovitshin tilalle.
Eurovaaleissa ongelma on äänestysprosentti. Jos se jää alle puoleen Suomessa ja EU:ssa keskimäärin – kuten todennäköiseltä näyttää – on kysyttävä, ketä parlamentti silloin edustaa. Ei ainakaan äänioikeutettujen EU-kansalaisten enemmistöä. Jos ei äänestä, luovuttaa päätösvaltansa muille. Luxemburgia ja Belgiaa lukuun ottamatta äänestäminen on kuitenkin vapaaehtoista eikä kenenkään tarvitse äänestäessään pelätä henkensä tai terveytensä puolesta.
Toisin on Ukrainassa. Maan nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, väkivallan, terrorin ja pelon ilmapiirissä vaalien vapautta ja rehellisyyttä voi vakavasti epäillä.
Ukrainassa riehuva äärioikeisto murhasi vapun tienoilla Odessan ammattiliittojen talossa kymmeniä niin sanotusti ”venäläismielisiä” maanmiehiään. Toisaalta Kiovassa valtaa pitävä hallitus käy maan itäosissa terrorismin vastaisen operaation nimissä sotaa omaa kansaansa vastaan.
Tilanne Ukrainassa on muutenkin niin tulehtunut, että myös ilman suoraa väkivallan uhkaa tasapuolinen vaalitaistelu on mahdotonta. Kommunistit tai entisen presidentin Viktor Janukovitshin kannattajat eivät voi vapaasti ja fyysistä uhkaa kampanjoida maan länsiosissa. Sama koskee nykyisen hallituksen kannattajia Itä-Ukrainassa.
Nykyisestä oppositiosta erityisesti kommunistit ovat joutuneet järjestelmällisen ajojahdin kohteeksi. Usein vastuussa hyökkäyksistä ovat äärioikeistolaiset ryhmät, joista Oikea sektori on vain yksi. Mutta myös maan hallitus ruokkii tätä demokratian vastaista vihaa ja vainoa. Ukrainan virkaa tekevä ”presidentti” Oleksandr Turtshinov haluaisi kieltää kommunistisen puolueen toiminnan kokonaan. Puolueen kansanedustajilta ehdittiin jo viedä pois oikeus osallistua parlamentin toimintaan.
Kommunistien toimistoja on poltettu, puolueen puheenjohtaja Petri Simonenko yritettiin piestä parlamentin istunnossa ja hänen lakimiehensä joutui murhayrityksen kohteeksi. Juuri tämän takia Simonenko veti pois ehdokkuutensa presidentinvaaleissa.
Näinkö EU siis puolustaa demokratiaa ja rauhaa itäisen kumppanuuden maassa? Miksi demokratiaa ja monipuoluejärjestelmää polkevaan Ukrainan hallitukseen ei nyt kohdisteta taloudellisia pakotteita ja matkustuskieltoja?
Onkin oikein, että Euroopan vasemmisto on määrätietoisesti tuominnut Ukrainan tapahtumat, erityisesti yritykset kieltää kommunistien toiminta.
Europarlamentin vasemmistoryhmän GUE/NGL:n puheenjohtaja, saksalainen Gabi Zimmer ilmaisi ryhmän kannan:
”Ei voi puhua vapaista, rehellisistä ja demokraattisista vaaleista, jos kokonainen demokraattinen oppositiopuolue – joka sai 13,2 prosenttia äänistä vuoden 2012 vaaleissa – kielletään juuri ennen vaaleja. Tämä toimii vastoin kaikkia yrityksiä rauhoittaa nykyinen tilanne.”
”Olemme jo nähneet väkivaltaisia hyökkäyksiä Ukrainan parlamentin kommunistisia jäseniä, aluejärjestöjen johtajia ja muita vasemmistoaktivisteja vastaan. Tämä on jo itsessään skandaali. Ilmaisemme syvimmän solidaarisuuden ja tuen Ukrainan kommunistiselle puolueelle”, Zimmer lausui europarlamentin vasemmistoryhmän kannanotossa.
Tässä joukossa toivottavasti myös Suomen Vasemmistoliitto on eurovaalien jälkeen.
Samalla asialla oli hiljattain Kreikan vasemmistopuolue Syrizan johtaja Alexis Tsipras, joka on myös Euroopan Vasemmistopuolueen ehdokas EU-komission johtoon.
”On taantumusta nähdä fasismin ja uusnatsien nousevan jälleen hallituksiin Euroopassa ja että EU hyväksyy sen”, Tsipras sanoi hiljattain vieraillessaan Moskovassa.
Hän myös aivan oikein tuomitsi niin sanotun lännen tekopyhän ja kaksinaismoralistisen pakotepolitiikan Venäjää vastaan.
Krimin kaappauksella Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta. Tästä ei ole epäselvyyttä eikä niin voi toimia. (Toistaiseksi) sen seurauksena ei kukaan onneksi ole kuollut.
Millaisista pakotteista puhuttiin silloin, kun Yhdysvaltojen johtama koalitio räikeästi kansainvälistä oikeutta loukaten hyökkäsi Irakiin keväällä 2003? Mukana oli Yhdysvaltojen lisäksi nykyisistä EU-maista Iso-Britannia, Romania, Viro, Bulgaria, Tanska, Tshekki, Latvia, Puola, Slovakia, Liettua, Italia, Unkari, Hollanti, Portugali ja Espanja.
Riippumattoman Iraqi Body Count – nettisivun mukaan jo lähes 190 000 ihmistä on kuollut sen seikkailun seurauksena. Ukrainakin muuten lähetti joukkoja Irakiin.
Jos Ukrainan tilanteen annetaan kärjistyä, ollaan poluilla, jotka eivät voi johtaa mihinkään hyvään. Eurooppa tekee vakavan virheen, jos se vain vähättelee uusfasistia ääriryhmiä, jotka sen naapurissa on nyt päästetty mellastamaan lähes vapaasti.
Blogit