Vantaan kaupunginvaltuusto kävi maanantaina pitkän ja raskaan keskustelun vuosien 2022 – 2025 taloussuunnitelmasta. Lähestyvät kuntavaalit kuuluivat kaikissa puheissa. Mutta se on perusviljaa, joka kuuluu kansanvallan vainioille.

Itse pidin Vasemmistoliiton puheenvuoron, joka kuului suunnilleen näin.

Voitto alkaa jo häämöttää. Suomea reilusti yli vuoden ravistellut koronakriisi alkaa hiljalleen taittua ja Suomi avautuu. Me olemme yhdessä pian nujertaneet tämän vitsauksen.

Koronan torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Muutos mahdollistaa jo pienet tapahtumat. Kirjastot ja museot ryhtyvät pian availemaan oviaan.

Vaikka matkalla on ollutkin vaikeitakin mutkia, rokotukset ovat sittenkin edenneet nopeasti. Vantaalla ovat jo käynnissä rokotukset 40-50-vuotiaille. Itselleni tieto rokotusajan varaamisesta kilahti tekstiviestinä puhelimeen illalla seitsemän jälkeen. Jo kello 14 seuraavana päivän pääsin piikille.

Moni on kertonut, että rokotuksen jälkeen olo on ollut hyvä ja helpottunut. Se on helpotus myös koko yhteiskunnalle.

* * *
Vasemmistoliiton linja on ollutkin, että ohimenevän koronakriisin varjolla ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia, heikennyksiä ja sopeutuksia palveluihin. Pandemian päälle ei pidä kasata vielä palvelukriisiä.

Koronan aikana meille on silti syntynyt ja kasaantunut hoito- ja hoivavelkaa, oppimisvelkaa ja työllisyysvelkaa. Tässä velassa korkokulut ovat kovat ja ne juoksevat koko ajan.

Hoitovelka kertoo, kuinka paljon ihmisten muita sairauksia ja sosiaalista hyvinvointia on kriisin aikana jätetty hoitamatta. Kun ynnätään yhteen hoitamatta jääneet terveyspalvelut, hammashoito, mielenterveys, päihdehoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut, puhutaan Vantaalla noin 22-25 miljoonasta eurosta.

Myös osa lapsista ja nuorista on kokenut kovia. Lasten tilannetta koronan jälkihoidossa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on varoittanut, että ”pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia”.

Media on kertonut nuorten lisääntyneistä päihde- ja mielenterveysongelmista, koulujen keskeyttämisestä ja oirehtimisesta jopa kaikkein kauheimmilla rikoksilla. Moni aikuinen on menettänyt työpaikkansa tai joutunut laittamaan yrityksessään lapun luukulle.

Toistaiseksi Vantaa on reagoinut koronan jälkeiseen aikaan vain talouden saneeraussuunnitelmilla. Valitettavasti sopeuttamistalkoot ovat tähän saakka olleet jonkinlainen epäonnistunut hybridi, jossa ovat yhdistyneet kovat leikkaukset, epäsosiaalinen kiinteistöveron nosto ja onneton näpertely.

Palveluihin on tehty miljoonasäästöjä samalla, kun on puuhattu nuorisotoimen sukelluslaitteiden myyntiä.  Ehkä jälkipolvet muistavat tämän rohkeuden. Koronakriisissä koetti käänne, kun kaupunki uskalsi luopua nuorten sukelluslaitteista.

Tällaisilla toimilla levitämme kaupunkiin vain ankeuden autiomaata ilman, että sillä saavutetaan mitään, edes säästöjä. Tämä linja pitää hylätä.

Me tarvitsemme nyt kokonaisvaltaisen jälleenrakennuksen ohjelman, strategian ulos koronakriisistä. Sen pitää linjata, miten pandemian ja sen tuomien rajoitusten inhimilliset, sosiaaliset, terveydelliset, myös mielenterveydelliset ongelmat ratkaistaan. Tein tämän sisältöisen aloitteen kaupunginvaltuustossa jo tammikuussa.

* * *

Meillä on varaa hoitaa koronan tuomat vauriot. Vantaa taloudella menee kohtuullisen hyvin, vaikka julkisuudessa siitä onkin vaiettu.

Maan punavihreä kansanrintamahallitus on auttanut Suomen kunnat yli koronakriisin. Vantaakin sai yhteensä noin 90 miljoonaa euroa valtion koronatukea. Tukipaketti oli toki kertaluontoinen. Mutta niin on koronakin. Kukaan ei kai kuvittele, että pandemia on kuokkavieraanamme ikuisesti.

Samalla myös kaupungin verotulot kasvoivat selvästi. Nämä tekijät yhdessä vetivät tilinpäätöksen lähes 55 miljoonaa euroa plussalle.

Vantaan vuosikate oli muhkeat 166,8 miljoonaa euroa. Investointejakin pystyttiin tekemään huimalla 145 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupungin taseessa oli vuoden 2020 lopussa kasaantunutta ylijäämää lähes puoli miljardia euroa. Tämän ohella Vantaa on tällä vaalikaudella lyhentänyt velkojaan nettona yli 200 miljoonaa euroa. Myytti velkaisesta Vantaasta alkaa kaatua. Me emme luhistu kriisikunnaksi, vaikka yrittäisimme.

Vantaa on hyvä paikka asua, käydä koulua, tehdä työtä ja viettää ansaittuja eläkepäiviä.

Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kuntavaalien jälkeen meillä pitää panostaa työllisyyteen, edulliseen asumiseen, kulttuuriin ja virkistäytymiseen, purkaa terveydenhoitojonot, pitää huolta oirehtivista lapsista, nuorista ja perheistä sekä huolehtia inhimillisestä vanhustenhoidosta. Se vaatii näihin sitoutuneita valtuutettuja.

Meillä on onneksi varaa hoitaa koronan tuomat ongelmat. Hyvä elämä kuuluu kaikille.