Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg joutui myrskyn keskelle, kun kävi ilmi, että hän on ryhtynyt amerikkalaisen aseyhtiö Lockheed Martinin konsultiksi. Yhtiö myy Suomen ilmavoimille amerikkalaista F-35-hävittäjäpommittajaa käytöstä poistuvien F-18 Hornetien seuraajaksi. Mikään erityinen salaisuus ei ole, että juuri tämä kallis amerikkalaiskone on kenraalien suosikki.
Karenssit paukkuivat, sillä kaupparekisterin tiedoista selviää, että Lindberg oli ilmoittanut Suomalainen kenraalikonsultointi osakeyhtiönsä verottajalle 9.1.2020 ja itse kaupparekisteriin 16.1.2020. Näin yhtiön perustaminen näyttää tapahtuneen ennen korkeille virkamiehille määrätyn kuuden kuukauden karenssiajan päättymistä. Lindberg oli puolustusvoimien komentaja aikavälillä 1.8.2014 – 31.7.2019.
Juuri tällainen kömpelyys johti voimakkaisiin reaktioihin valtiojohdon taholta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen jyrähti, että hävittäjähankkeessa kaikki yhteydenpito lobbarifirmojen kanssa katkaistaan. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö paheksui vahvasti Lindbergin toimintaa.
Presidentti ja puolustusministeri toimivat ryhdikkäästi. He osoittivat, etteivät entiset kenraalit voi huseerata Suomen historian suurimmassa asekaupassa, miten tykkäävät, vaikka ovatkin kieltämättä saaneet melkoisen valtakirjan, kun Antti Rinteen hallitus hyväksyi 1.10.2019 talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa sen, että hävittäjien hankintahinta voi olla kymmenen miljardia euroa. Miten muuten ministerivaliokunnan jäsen, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toimi tuolloin asiassa? Se olisi mielenkiintoista kuulla.
Mutta miksi vasta nyt? Entiset kenraalit, everstit, puolustusvoimien komentaja, puolustusministeri ja puolustusministerin valtiosihteeri ovat pyörineet hävittäjäkaupoissa jo pitkään. Itse kirjoitin ongelmallisesta asetelmasta jo joulukuussa 2018.
Entä päättyikö keskustelu nyt tähän?
Kaikkonen sanoi HX-hankkeen vetoavan siihen, että ”konsultteja ei käytettäisi myöskään virallisissa neuvotteluissa”. Tuskin ulkomaiset aseyhtiöt kuitenkaan tarvitsevat konsultteja neuvotteluihin istumaan. Eikä konsulttien toimenkuva ole nimenomaan neuvoja taustalla ja nostaa siitä isot rahat?
Tässä mielessä Lindberg oli amerikkalaisyhtiölle – jos ei Eurojackpot – ainakin jättipotti kansallisessa lotossa. Ennen komentajakauttaan hän toimi puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä, jonka johtamalle Logistiikkalaitokselle kuuluvat armeijan materiaalihankinnat sekä hankintojen kaupallinen valmistelu ja sopimusten hallinnointi. Vuosina 2008-2012 hän oli ilmavoimien komentaja.
Suomen hävittäjähankinnan keskeisiä vaiheita ovat toistaiseksi olleet:
– kesäkuussa 2015 julkistettu esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta,
– huhtikuussa 2016 puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähettämä Hornetin korvaajahankinnan tietopyyntö neljän maan hallitukselle,
– asejärjestelmiä ja varusteita koskeva tietopyyntö vuonna 2017,
– huhtikuussa 2018 lähetetyt tarjouspyynnöt neljän maan hallituksille
– sekä HX-hävittäjähankkeen alustavan tarjouspyynnön vastauksista alkuvuonna 2019 käynnistynyt laaja ja kattava neuvottelu- ja evaluointiprosessi.
Kaikkien näiden vaiheiden aikana Lindberg on toiminut puolustusvoimien komentajana. Taustansa takia hänellä onkin ainutlaatuinen tietämys koskien Suomen hävittäjähanketta, puolustusvoimien ostoja ja koko puolustusjärjestelmää. Hän on myös nähnyt uuden toimeksiantajansa kilpailijoiden tekemät, turvaluokitellut tarjoukset. Juuri tämä teki Lindbergin aseman hävittäjälobbarina kestämättömäksi.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti vähättelee, että Lindberg on nähnyt vain ”alustavia tarjouksia ensimmäisen tarjouskierroksen osalta. Ja niidenkin osalta oikeastaan yhteenvedon”. Tämä ei vaikuta uskottavalta. Se on kuin mies tunnustaisi salasuhteen: laitoin sisään, mutta en heiluttanut.
Oleellista on, että informaatio on ollut käytettävissä.
Tapauksesta nousee kuitenkin esiin vakavampia kysymyksiä kuin virkamiesten karenssisäännökset ja niiden mahdolliset rikkomukset.
HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen puolusti Lindbergin toimintaa vielä vuorokausi ennen Kaikkosen/Niinistön ukaasia. Hänen mielestään sotilastaustaiset lobbarit ”ymmärtävät meidän puolustusjärjestelmäämme ja tukevat valmistajia tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se auttaa sinänsä meitäkin saamaan sellaisia vastauksia, jotka meitä tyydyttävät. Tavoitteenamme on saada kaikilta firmoilta paras mahdollinen suorituskyky meidän puolustusjärjestelmäämme”.
Miksi HX-hankkeen johtavalla virkamiehellä oli tarve suhtautua myönteisesti Lindbergin lobbaritoimintaan?
Puranen toimi armeijan logistiikkapäällikkönä vuosina 2011-2012 ja ilmavoimien komentajana 2012-2014. Lindberg oli logistiikkavastuussa 2012-2014 ja ilmavoimien komentaja 2008-2012. Kenraalit olivat siis toistensa hommissa päittäin. Yleinen elämänkokemus sanoo, että juuri tällaisten kollegojen välillä tieto kulkee hyvin ja virallisten kanavien ulkopuolellakin.
Mielenkiintoinen kuvio on sekin, että Lindbergillä olisi ollut mahdollisuus jatkaa puolustusvoimien komentajana. Maanpuolustuskurssin avajaisissa tammikuussa 2019 hän kuitenkin ilmoitti, että ”minulla on ollut tässä jo jonkin aikaa tiedossa, viime vuoden lopulta lähtien, että tämä minun komentajakauteni päättyy tässä tämän määräaikaisen viisivuotiskauden lopussa eli jään reserviin 1.8.2019”.
Entisen komentajan nykyinen toimeksianto herättää kysymyksen, milloin ajatus konsulttityöhön ryhtymisestä on syntynyt hänen ja Yhdysvaltojen välillä? Onko Lindberg puolustusvoimien komentajana vaikuttanut tai voinut vaikuttaa HX-hankkeeseen nykyisen toimeksiantajansa hyväksi?
Tiedossa on nimittäin sekin, että Lindberg suhtautui lämpimästi ja julkisesti F-35-hävittäjäpommittajaan jo vuonna 2008 tultuaan nimitetyksi ilmavoimien komentajaksi.