Vasemmistoliitto julkisti tänään ohjelmansa tammikuun aluevaaleihin.

Puolue vaatii, että sosiaali- ja terveyspalveluita rapauttava hoitajapula on ratkaistava kiireesti. Suomessa onkin kokeiltu lähes kaikkia mahdollisia keinoja – paitsi niitä, jotka voisivat toimia. Miten olisi, jos hoitajien palkkoja nostettaisiin ja työoloja kohennettaisiin niin, etteivät he tukehdu kohtuuttomaan työtaakkaan?

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan ympärivuorokautinen päivystys Peijaksen sairaalassa on mennyt pahasti tukkoon nimenomaan hoitajapulan takia. Osastopaikkoja joudutaan yksinkertaisesti sulkemaan, koska ei ole väkeä niitä hoitamaan. Tämän tiedän varmasti monilta potilailta ja ylilääkäriltä saamani tiedon perusteella. Kun on itse istunut lähes kymmenen vuotta kaupunginvaltuustossa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ihmiset ovat yhteydessä.

Kun jonot kasvavat, potilaat ja kunnat turvautuvat yksityisiin palveluihin. Ne tulevat julkista kalliimmaksi kummallekin. Juuri julkisten palveluiden rapautumisessa yksityiset sosiaali- ja sairausjätit näkevät markkinaraon tehdä rahaa.

Vasemmisto asettaa julkiset perus- ja lähipalvelut etusijalle suhteessa yksityisen sote-liiketoiminnan voittoihin. Sillä harvassa muussa ilmiössä rahanahneuden ja lähimmäisistä välittämisen ristiriita näkyy yhtä räikeänä kuin vanhusten- ja vammaisten hoitobisneksessä.

Ylen MOT-ohjelma paljasti marraskuun alkupuolella vakavia väärinkäytöksiä sotejätti Mehiläisen omistamassa vammaisten hoitokodissa Hämeenlinnassa. Onnikoti Omenapuu – nimisessä laitoksessa vaikeasti oireilevaa lasta oli pidetty aloillaan teippaamalla tämä päivällä tuoliin ja yöllä kuormaliinoilla sänkyyn ja välillä patteriin. Lainvastainen kohtelu ja pahoinpitely sai jatkua vuosikausia.

Lisäksi hoitokoti vuokrasi asukkaiden asuntoja – heille kertomatta – tilapäisille asiakkaille, kun vakituiset asukkaat olivat esimerkiksi viikonloppulomilla. Ylimääräiset tulot menivät Mehiläiselle.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kansan Uutisten jutussani kerron, kuinka Mehiläisen toimitusjohtaja kääräisi viime vuonna lähes miljoonan euron tulot. Kaikkiaan Mehiläisen pääpomo on viime vuosien aikana nostanut lähes 16 miljoonan euron verotiedoissa näkyvät pääomatulot.

Satojen tuhansien vuositulot lankesivat myös yhtiön hoivapalveluiden liiketoimintajohtajalle, yksityisten terveyspalveluiden, julkisten palveluiden ja sosiaalipalveluiden toimialajohtajille. Kaikkien kuukausitulot ovat noin 23 000 – 27 000 euroa kuussa, mikä on rutkasti enemmän kuin pääministerillä.

Varsinainen rahastus on kuitenkin tapahtunut pääomatulojen puolella. Tästä osoituksena on nykyisin kokonaan hoivabisnekseen keskittyvä Attendo, jonka neljä keskushahmoa ovat vuosien aikana nostaneet kukin 20 – 40 miljoonan euron aliverotetut pääomatulot. Attendon hallituksessa muuten istuu myös todellinen takinkäännösten suurmestari, Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Viime vuoden verotiedot kertovat myös, että Suomeen on yrityskauppojen myötä saatu ainakin kolme uutta miljonääriä, joiden bisnes on lasten huostaanotto.

Miksi tällaisten asioiden esiin tuominen on oleellista? Siksi, että sote-vaalien keskeisiä valintoja on: julkiset peruspalvelut vai sote-bisnes.

Myös alan suuryrittäjät ovat aloittaneet aktiivisen vaalityön. Yksi osoitus tästä on se, että työnantajajärjestöt ovat perustaneet tulevia vaaleja varten Pro markkinatalous – yhdistyksen, jonka tavoite on mediatietojen mukaan kerätä puolentoista miljoonan euron rahoitus alue- ja eduskuntavaaleja varten. Todellisuudessa yhdistys ei aja markkinataloutta – jota yksikään eduskuntapuolue ei vastusta – vaan työnantajien ja rahan valtaa.

Yhdistykselle on soviteltu tulevan porvarihallituksen kätilön – tai siittäjän – roolia. Mutta tähtäin on ilman muuta myös tammikuun sotevaaleissa. Yhdistyksen hallituksessa nimittäin istuu Suomen suurimpiin sote-miljonääreihin kuuluva Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja, joka muutama vuosi sitten kuittasi 24 miljoonan euron pääomatulot myytyään omistamansa lääkärifirma Dextran Pihlajalinnalle.

Aluevaaleissa sote-palveluiden yksityistäjät ovat lähteneet liikkeelle. Siksi myös meidän, julkisten peruspalveluiden ja tavallisten ihmisten puolustajien pitää olla hereillä ja liikkeellä. Tarvitaan kunnon sote-palvelut, ei niillä rikastuneita miljonäärejä.