Olen tänään jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Vantaan terveyspalvelujohtajasta, jonka viran kaupunginhallitus vastikään vakinaisti. Mielestäni on virkamiehen tasapuolisuuden kannalta kestämätöntä, jos kaupungin korkein terveysasioista vastaava viranhaltija saa sivutuloja yksityiseltä sote-konserni Mehiläiseltä.

Ongelma korostuu etenkin sen jälkeen, kun Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viime joulukuussa päätöksen, jonka mukaan palveluseteleiden käyttöä laajennetaan yleislääkärin vastaanotolle. Palvelusetelillä kuntalainen voi kaupungin rahalla ostaa lääkärikäynnin yksityiseltä puolelta.

Näin massamittaisesti ei yhtä perusterveyspalvelua ole viety markkinoille muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Itse jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Palveluseteleiden käytön laajentamista perusteltiin muun muassa sillä, että se ”edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä”.

Kysyä voikin, minkä yksityisten palveluntuottajien kanssa Vantaa aikoo ”edistää yhteistyötä”? Mitkä ovat konkreettiset firmat, joilta kaupunki palveluita hankkii, jos korkein terveyspalveluvirkamies saa sivutuloja yhdeltä yritykseltä?

Kaupunkilaiset voivat nyt perustellusti epäillä sitä, että korkean virkamiehen on mahdollista suosia yhtä yritystä päätöksenteossa. Toisaalta myöskään jatkuva itsensä jäävääminen ei voi olla järkevää viran hoitamisen kannalta.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee sekin, että sivutoimi ei ollut kaupunginhallituksen tiedossa, kun se päätti kokouksessaan 23.1. nimittää terveyspalvelujohtajan vakituisesti virkaan, jota hän on aiemmin hoitanut viransijaisena.

Kyse ei ole vain yhdestä palvelusetelipäätöksestä. Yksityiset sote-konsernit ovat muutenkin tulleet yhä syvemmälle julkisiin palveluihin tarkoituksenaan tehdä bisnestä ihmisten terveydellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla. Tätä on luvassa lisää ja paljon, jos hallituksen ajama sote-uudistus menee läpi.

Itse en pidä tätä hyvänä kehityksenä. Joku voi olla toista mieltä. Kummassakin tapauksessa kansalaisilla on oltava luottamus siihen, että luottamus virkamiesten puolueettomuuteen ei ole vaarassa.

Kantelulla haen linjaa myös sille, miten syvälle yksityisten sote-konsernien intressit voivat pureutua julkisiin palveluihin.

Kantelun koko teksti löytyy alta.

* * *

Eduskunnan oikeusasiamiehelle,

Käännyn eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen asiassa, joka koskee Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtajan valintaa sekä erityisesti terveyspalvelujen johtajan sivutointa.

Vantaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.1.2017 nimittää lääketieteen tohtori Jarmo Kantosen terveyspalvelujen johtajan virkaan. Kantonen on hoitanut tehtävää viransijaisena jo aiemmin.

Vantaan kaupunginvaltuutettuna sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä olen päässyt tekemään Kantosen kanssa runsaasti yhteistyötä. Tämän perusteella uskon hänen olevan pätevä ja ammattitaitoinen henkilö hoitamaan vaativaa virkaa väestöltään ja palvelutarpeiltaan nopeasti kasvavassa kaupungissa.

Ilmi on kuitenkin tullut seikka, joka saattaa vaarantaa luottamuksen hänen tasapuolisuuteensa viran hoitamisessa. Kantosella on sivutoimi yksityisessä sosiaali- ja terveyspalvelukonserni Mehiläisessä, jossa hän hoitaa lääkärin vastaanottoa.

Työssään Vantaan kaltaisen suuren kaupungin terveyspalveluiden johtaja joutuu tekemään, valmistelemaan ja esittelemään päätöksiä, jotka liittyvät suoraan yksityisten terveyspalveluyritysten taloudellisiin intresseihin. Näin todennäköisesti tapahtuu varsinkin sen jälkeen, kun Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 13.12. että palveluseteleiden käyttö ulotetaan myös yleislääkärin vastaanotolle. Päätöstä perusteltiin sillä, että se ”monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä”.

Itse kirjasin pöytäkirjaan kyseisessä kohdassa eriävän mielipiteen, jossa katsoin, että terveyspalvelujohtajan sivutulot ovat omiaan vaarantamaan luottamusta virkamiehen puolueettomuuteen terveyspalveluita koskevassa päätöksenteossa.

Kysyä voi, miltä konkreettisilta yksityisiltä palveluntuottajilta Vantaan kaupunki aikoo palveluita hankkia, jos terveyspalveluiden johtaja saa sivutuloja yhdeltä yritykseltä? Entä keiden yksityisten palveluntuottajien kanssa ”yhteistyötä edistetään”?

Tilanne on omiaan synnyttämään kaupunkilaisten keskuudessa epäilyn, että terveyspalvelujohtajan on mahdollista suosia yhtä yritystä päätöksenteossa. Toisaalta myöskään sellainen vaihtoehto, jossa hän jatkuvasti ilmoittaa esteellisyydestään päätöksenteossa, ei voi olla tehtävän hoitamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Moitittavaksi tilanteen tekee sekin, että Kantolan sivutoimi ei hänen työhakemuksensa perusteella ollut kaupunginhallituksen tiedossa, kun se päätti nimittää Kantolan terveyspalvelujohtajan vakinaiseen virkaan 23.1.2017. Kokouksen pöytäkirjasta ilmenee terveyspalvelujenjohtajan laaja tehtäväkenttä. Se sisältää myös mahdollisuuden päätöksiin, joissa sivutaan merkittävällä tavalla yksityisten terveyspalveluyhtiöiden taloudellisia intressejä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003 / 304) 18. pykälässä on selvät määräykset viranhaltijoiden sivutoimista. Sen mukaan ”sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.”

Lisäksi laissa määrätään sivutoimiluvista ja ilmoituksista.

Kantonen on tehnyt Vantaan kaupungille 2.12.2015 päivätyn sivutoimi-ilmoituksen, jonka apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen on kuitannut vastaanotetuksi. Ilmoituksesta käy ilmi, että sivutoimen työnantajana olisivat paitsi Mehiläinen Oy, myös Attendo Oy. Tehtävän kuvauksessa kuitenkin mainitaan, että tehtäviin kuuluisivat ”päihdelääkärikonsultointi ja yleislääkärivastaanotto Mehiläinen Oy:ssä” ja ”päihdelääkärinä Kalliolan Nurmijärven klinikalla”.

Päättäjien esteellisyyteen liittyvät kysymykset ovat olleet paljon esillä, kun julkisuudessa on viime aikoina puitu sitä, onko pääministeri Juha Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion tuista yrityksille ja edistäessään suomalaisten yritysten vientiä ulkomailla.

Lisäksi hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus vahvistaa entisestään yksityisten sote-konsernien asemaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Silloin pitää olla erityisen varovainen sen suhteen, ettei luottamus virkamiesten puolueettomuuteen yksityisten palveluiden hankinnassa joudu kyseenalaiseksi.

Edellä olevan perusteella pyydän ystävällisesti eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan

* onko Vantaan terveyspalvelujen johtajan Jarmo Kantosen sivutoimi yksityisessä sosiaali- ja terveyspalvelukonserni Mehiläisessä omiaan vaarantamaan luottamusta virkamiehen puolueettomuuteen

* ja toimittiinko Vantaan kaupunginhallituksen esittelyssä 23.1.2017 virheellisesti, kun sivutointa ei tuotu kaupunginhallituksen tietoon.