Kun Hänen Pyhyytensä, Moskovan patriarkka Aleksi II (siviilissä vironsaksalainen vapaaherra von Rüdiger) siirtyi ajasta ikuisuuteen, nousi hänen tilalleen Venäjän ortodoksisen kirkon johtoon karismaattinen metropoliitta Kirill. Sointuvaäänistä ja loisteliasta puhujaa Kirilliä on luonnehdittu kirkon maltilliseksi uudistajaksi, sillä hän vastustaa kaikkia uudistuksia. Se on jo melko maltillista se.

Kuten edeltäjänsäkin, Kirill on korostanut ortodoksisen kirkon likeisiä suhteita valtiovaltaan. Venäjälläkin kirkko yrittää vastata paitsi ikuisuuden kysymyksiin, myös siunaa virkansa puolesta valtiovallan ja aseet. Kirkon pää seurusteleekin säännöllisesti presidentti Vladimir Putinin ja pääministeri Dmitri Medvedevin kanssa. Venäjän valtakaksikko näyttääkin hakeneen vaikutteita omalle uudistuslinjalleen patriarkalta. Johtopäätökseltä ei voi välttyä, kun julkiseksi on tullut se, ketkä ovat Venäjän uuden hallituksen ministerit ja keitä Putin otti vierelleen uusvanhaan presidentinhallintoonsa.

Pääministeri Medvedevin hallituksessa ei ole yhtään ykkösrivin ministeriä verrattuna duuman ja presidentinvaaleja edeltäneeseen Putinin hallitukseen. Käytännössä kaikki nekin ministerit, jotka menivät vaihtoon, saivat uusia töitä Kremlissä Putinin neuvonantajina. Poikkeuksia olivat ainoastaan varapääministeri Viktor Zubkov ja Igor Setshin.

Zubkov käväisi lyhyesti myös Venäjän pääministerinä, kun Putin edellisellä presidenttikaudellaan nimitti tämän edeltäjän Mihail Fradkovin maan ulkomaantiedustelun johtajaksi. Tätä kirjoitettaessa ei ole selvillä, mihin seitsemänkymppinen Zubkov siirtyy. Hänellä on aina mahdollisuus ottaa vastaan paikka parlamentin alahuoneessa, johon hänet viime vuoden joulukuussa valittiin.

Sitä vastoin Putiniakin putinilaisempana tunnettu entinen KGB-mies Setshin saa pehmeän laskun etäämmälle politiikasta, kun hänet laitettiin jo valtiollisen öljy-yhtiö Rosneftin johtoon.

Muut varapääministerit ovat sitä vastoin tuttuja jo Putinin johtamasta hallituksesta. Heistä ensimmäinen varapääministeri Igor Shuvalov on hallituksen kiinteistökuningas, jolla on kolmen Venäjällä olevan talon lisäksi kodit Iso-Britanniassa, Dubaissa ja Itävallassa. Hän on ollut jo vuosien ajan Venäjän hallituksen talouspolitiikan pääarkkitehteja ja toteuttajia. Tässä roolissa hänen on tarkoitettu jatkavan myös tulevaisuudessa.

Muista varapääministereistä Vladislav Surkov, Arkadi Dvorkovitsh, Dmitri Rogozin ja Aleksandr Hloponin palvelivat jo edellisessä hallituksessa, mutta tulivat nimitetyiksi vasta Putinin hallituksen loppukaudella.

Heistä Surkovia on pidetty eräänlaisena Kremlin hämähäkkinä ja pääideologina, jonka aivoituksista on muun muassa lähtöisin ajatus Venäjästä omanlaisenaan suvereenina demokratiana. ”Surkovin propagandasta” on tullut myös iskusana maan ulkoparlamentaariselle oppositiolle, joka syyttää maan valtamediaa toisinajattelijoiden vaientamisesta ja mustamaalaamisesta.

Vasta 40-vuotias Dvorkovitsh on paitsi uuden hallituksen juniori, myös Medvedevin uskollinen aseenkantaja. Aiemmin presidentin tärkeimpänä talousneuvonantajana tunnettu Dvorkovitsh on vahva talousliberalismin ja yksityistämisen kannattaja sekä Medvedevin lempilapseksi tulleen modernisaation keskeinen kätilö.

Rogozin on puolestaan Venäjän aiempi Nato-lähettiläs, joka on pysynyt Venäjällä ja maailmalla otsikoissa lievästi sanoen värikkäillä lausunnoillaan Natosta ja Yhdysvalloista. Hänen tehtäväkseen on annettu maan puolustusteollisuuden uudistaminen.

Lähes mahdoton missio on sitä vastoin Aleksandr Hloponinilla, joka jatkaa Pohjois-Kaukasuksen asioista vastaavana varapääministerinä. Väkivallan liekkejä alueella on yritetty sammuttaa sekä verellä että rahalla, mutta kumpikaan ei ole tuntunut kunnolla tepsineen.

Huomionarvoista on sekin, että maan ulkoministerinä jatkaa laajaa kansainvälistä arvostusta saanut ammattidiplomaatti Sergei Lavrov, mutta maan mahtavasta miliisilaitoksesta vastaava sisäministeri meni vaihtoon, kun tehtävään nimitettiin Moskovan entinen miliisikomentaja, kenraali Vladimir Kolokoltsev.

Hänen tehtävänään on saattaa loppuun sisäministeriön vaikea suuruudistus, jossa miliisi muutettiin poliisiksi tarkoituksena kitkeä sen rakenteisiin syöpäkasvaimen lailla kiinnittynyt lahjonta ja korruptio.

Ehkä erikoisin ratkaisu Venäjän uusissa valtakuvioissa on ollut se, että iso ryhmä edellisen hallituksen kenkää saaneista ministereistä siirrettiin suoraan Kremliin presidentti Putinin neuvonantajiksi. Heihin kuuluvat terveys- ja sosiaaliministeri Tatjana Golikova, talouskehitysministeri Elvira Nabiullina, luonnonvara- ja ympäristöministeri Juri Trutnev, opetusministeri Andrei Fursenko, viestintä- ja lehdistöministeri Igor Shtsyogolev, liikenneministeri Igor Levitin sekä sisäministeri Rashid Nurgalijev.

Koska poliittinen vallankäyttö Venäjällä ei ole erityisen läpinäkyvää, ei maan uusista valtakuvioista pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Yksi viesti on kuitenkin selvä: muutoksia nykylinjaan ei haluta, ei suuria, mutta ei välttämättä edes pieniä.

Jos politiikka tuottaa tuloksia, voi suunta olla oikea. Jos tuloksia ei tule, on vaarana vakauden muuttuminen pysähtyneisyydeksi.