Balettia ja sauvakävelyä Petroskoissa
Terveh. Kävimme vaimon kanssa häämatkalla Petroskoissa, takautuvasti. Parempi myöhään kuin ei millonkaan…
Oli tosi mukava tanssiskella samassa hotellissa missä aikoinamme tapasimme. En kerro missä, sillä ihmisen elämässä pitää olla intimiteettiä ja salaisuuksia; sitä mieltä olen.
Tarkoitus oli kevyen haahuilu-kulttuuri- & ruokailuturismin (ruokapaikat = Kavkaz-Fregat-Petrovski – suosittelen!) ohella harrastaa vähän korkeakulttuuriakin. Sitähän Petroskoissa piisaa, uskomaton määrä. En hetimiten hauku kotikaupunkiani Joensuuta, koska täälläkin musiikki- ja teatterielämykset, kansalaisopisto, luennot ja kirkkokonsertit jne ovat upeita, puhumattakaan kirjaston, Sointulan, kansalaisopiston yms tarjonnasta. Petroskoissa tämän kaiken lisäksi ovat tarjolla monet aivan fantastiset teatterit, kulttuurikapakat ja pienet pistäytymispaikat, joissa voi kokea suomalaista, karjalaista tai venäläistä elämystaidetta. Myös muunmaalaista!
Kerronpa esimerkin. Yhtäkkiä vaimo huomasi uimahallin aulassa pienen mainoksen Andy Warhollin pop-art-näyttelystä, Leninin kadun varrella, ihan hotelli Pohjolan tuntumassa. MarilynMonroe-julistetta ei voi olla huomaamatta! Sinne ja äkkiä! Eikä todella maksanut monta euroa kuten ei edes baletti, myöhemmin…
Petroskoi on todellinen kulttuurin kehto, toistettakoon vielä! Monella tavalla, musiikin, elokuvan , teatterin, tanssin, museotarjonnan ja jopa BALETIN suhteen. Nuoremmalle väelle voi suositella rockmestoja vaikka Kultura (Dzerhzinski 3 ) ja Begemot (Dzerzhinski 7) -nimisiä pitkän illan istujaispaikkoja, missä voi tavata ja kuunnella kaupungin rock-kermaa, tosin vasta yömyöhään. Arto Rinne ja Santtu Karhukin pistäytyvät siellä silloin tällöin…
Kuulemma myös uudessa Piter Inn -hotellissa on hienoa elävää tanssimusiikkitarjontaa. Tämän kertoivat matkallamme mukana olleet, edellismatkojen tutut Tohmajärveltä, siitä Suomen lähes venäjänkielisimmältä alueelta, tiesittekös=?. Uusi hotelli Piter Inn sijaitsee muuten ihan Petroskoin rautatieaseman kupeessa.
Pähkinänsärkijä
Pjotr Tšaikovski eli 1800-luvun jälkipuoliskolla ja oli aikansa kuuluisin kaappihomo,
hankala ja sulkeutunut hemmo. Hänet on muuten haudattu Pietariin, AleksanteriNevskin luostarihautausmaalle, aika lähelle Fjodor Dostojevskiä. Tsaikovskin kuuluisimpia teoksia ovat (wikipedian mukaan) kuusi sinfoniaa, baletit Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä, kymmenen oopperaa, joista tunnetuimpia Jevgeni Onegin ja Patarouva, kolme pianokonserttoa, viulukonsertto ja juhla-alkusoitto Vuosi 1812.
Petroskoissa suuntasimme teatteriaukiolle ja eksyimme aivan sattumalta ensin teatterin kassalle ja sitten, kassaneidin osaavan opastuksen saattamina, Pähkinänsärkijä-baletin lyhyt-tai lastenversioon. Se oli aivan upea, tanssijat uskomattomia. Osa selvästi Keski-Aasiasta kotoisin, liekö Petroskoin ammattilaisia vai vierailijoita? Tulihan siinä mieleen myös kansainvälisyys, itämaisuus, Maja Plisetskaja ja Rudolf Nurejev, joista olen nähnyt lavalla vain Plisetskajan, tuon ehkä maailman kuuluisimman ballerinan. Nurejevista televisiotallenteita on onneksi myös yllin kyllin: mitkä hypyt., mikä figura!
Sauvakävely ja pyöräily
Sauvakävely ja pyöräily ovat vielä alkutekijöissä Äänisen rannalla, vaikka maisemat ja usein puutteellisesti hiekoitetut kadut näitä lajeja suosivatkin. Muistan kuinka liikuntasosiologi ja prof Hannu Itkosen kanssa värkkäsimme pienimuotoista tutkimusta Venäjän Karjalan liikuntakulttuurin murroksesta joskus 2000-luvun alussa. Teimme muutaman haastattelu- ja tutkimusmatkan Venäjän Karjalaan. Vastaanotto oli hieno, silloinen urheiluministeri Jevgeni Sorohov, muuten loistava kitaransoittaja! antoi käyttöömme kaiken mahdollisen, valtion automobiilinkin kun matkasimme Kontupohjaan. Nyt jo edesmennyt maratoonari Eino Kivelä käänsi tutkimuksemme jopa venäjäksi (=Fizkultura i sport v russkoi Karelii).
Tottakai, ylpistyimme! Tuolla viikon tutkimuskeikallamme propagoimme innolla myös sauvakävelyä, joka sittemmin myös saavutti erityisesti naisten suosion.
Oli ilo nähdä nyt, vuoden 2018 lopulla Petroskoissa ainakin muutama mieskin, sauvakävelijä – puhumattakaan uskaliaisista pyöräilijöistä talvisen liukkailla kaduilla.
Mutta: paljon on vielä naapurissa, jos meilläkin, tekemistä, jotta esim talvinen pyöräily tai sauvakävely vakiintuisi suuren, eläköityvän (?) yleisön sopivaksi liikuntalajiksi…
Niin, aivan siksi, että lumipeite näyttää ilmastonmuutoksen kautta entisestäänkin ohentuvan ja ajallisesti vähenevän näillä leveysasteilla. Hiihtoa ei kohta voi harrastaa kuin tekoladuilla (?).
Öisinajattelija