Kaupunkiluonto on rauhoittumisen henkireikä

Luonto-, ilmasto- ja ympäristöasiat ovat olleet kiitettävästi esillä viime vuosina punavihreän vasemmiston keskustelupalstoilla ja lehdissäkin. “Kaupunkimetsä on henkireikä” otsikoi KU (nro 16/ 2022) Elias Krohnin kirjoittaman artikkelin. Siinä haastatellaan ympäristöaktivisteja Jaana Kanninen ja Sanni Seppo ja kerrotaan esim taistelusta Helsingin keskuspuiston puolesta, kuten myös Kumpulan ja Meri-Rastilan tapauksista.

Juuri tuo Hgin Pirkkolan upea ja rehevä  keskuspuisto oli lähes jokaviikkoinen lenkkimaastoni (ainakin keväästä syksyyn) kun asuin Helsingissä 15 vuotta ja treenailin 1980-luvun alussa Jyväskylän Finlandia-maratonille. Kun olen maalta kotoisin, olen aina arvostanut myös kaupunkiluontoa, marjastusta, sienestystä, lenkkeilyä, rauhallista vaeltelua ja hiihtoa metsämaisemissa.

Metsämaisemaa ja rakentamatonta luontoa piisaa miltei jokaisen suomalaisen (pikku)kaupungin alueella ja liepeillä. Näin on asia Joensuussakin: Jaamankangas, Mehtimäki, Kuhasalo. Kaiken kukkuraksi Koivuniemen jokimaisema ja Linnunlahti sijaitsevat jopa aivan keskustassa! Nekin ovat silti olleet aikoinaan vaarassa tulla täyteen rakennetuiksi.

 

Valokuvataide ja kaupunkiluonto

Joensuusta lähtöisin oleva lahjakas valokuvataiteilija Sanni Seppo on toisena tekijänä uutuuskirjassa Huuto kaupunkiluonnon puolesta (Vastapaino 2022), jonka on toimittanut juuri Jaana Kanninen. Marraskuun lopulla Taidekeskus Ahjossa avautuu muuten Sanni Sepon, Anni Hämäläisen & Daria Apakhonchichin yhteisnäyttely, valokuvia ja installaatioita. Näyttelyn teemana on taiteen tekeminen diktatuurin alla. Kannattaa taatusti tutustua – ja kannattaa muistaa, että sananvapautta rajoitetaan myös muualla kuin itänaapurissa ja myös monin keinoin, esimerkiksi vaikenemalla ja vähättelemällä.

Valokuva näyttää todellisuuden –haastattelussa (ViikkoPK-lehdessä) Sanni Seppo ottaa reilusti kantaa kaupunkiluonnon puolesta – perustaen mielipiteensä lapsuutensa maisemiin Pohjois-Karjalassa. Hän antaa ns. täystyrmäyksen myös suunnitteilla olevalle ns. Kukkilinnunpuistolle, “puuhamaalle” aivan Joensuun keskustassa. Keinotekoisen temppupuiston aitoa luontoa tuhoavaa rakentamista hämätään hänen mukaansa terminologialla, sanoin ja kuvin: ”Suunnittelun pitää alkaa siitä, mitä halutaan säästää, ei siitä mitä halutaan rakentaa”.

Seppo korostaa muutenkin oivaltavasti luonnon terveysvaikutuksia, hiljaisuuden kokemisen merkitystä nykyaikana.

Kaiken lisäksi uutuuskirja Huuto kaupunkiluonnon puolesta ottaa huomioon kansalaisaktivistien mielipiteet ja antaa eväitä niille luontoa kunnioittaville ihmisille, jotka ovat huolissaan asuinpaikkansa lähiluonnosta. Sanni Seppo toteaa senkin, että termi ”elävöittäminen” tarkoittaa usein nykykielessä kaupunkiluonnon tuhoamista: luonto kun on parhaimmillaan sellaisenaan, liikoja suunnittelematta ja uutuusmaisemia rakentamatta. Juuri ”elävöittämisellä” ja kauniilla havaintokuvillahan perustellaan uutta miljoonia maksavaa Kukkilinnunpuisto-hankettakin.

 

Joensuun Kukkilinnunpuiston vastustajat oikealla asialla

Sanomalehti Karjalaisessa 20.11.2022 julkaistussa mielipide-kannanotossaan Joensuun Asunto-osakeyhtiö Vinkkelin hallitus toivoo niinikään, että Joensuun kaupunki keskeyttää Koivuniemen kenttämiljöön ja Kukkilinnunpuiston suunnittelun ja asia otetaan uuteen käsittelyyn sekä paikan että kohonneiden kustannusten osalta nykytilanteessa. Esimerkiksi koko kansan, tuhansien joensuulaisten suosima uimahalli Vesikko ja sen remontti / uusrakentaminen lähivuosina vaatii tuntuvaa rahoitusta. Kukkilinnunpuiston kokonaisarvioksi on kaavailtu lähes neljää (4) miljoonaa euroa ja on hyvin todennäköistä että summa tästä kasvaa huomattavasti lähivuosina temppupuiston rakentamisen edetessä.

Sanomalehti Karjalaisen virallinen kanta on ollut selvästi Kukkilinnun rakennushanketta kannattava. Rakentamisen vastustajia, siis kaupunkiluonnon säilyttämisen kannattajia on syytetty mediassa kaupunkikehityksen jarrumiehiksi ja halventavasti “toinen jalka haudassa” eläkeläisiksi.

Näihin syytöksiin Vinkkelin hallitus vastasi 20.11. seuraavasti:

“Katsomme, että ainakin asukkaiden kuulemisen osalta Kukkilinnun suunnittelu on ollut täysin puutteellista. Miksi käsittelyyn ei ole otettu lähitalojen asukkaiden edustajia, taloyhtiöitä?

Kyse on siitä, että Joensuun ev.lut. kirkon läheisen, keskeisen vielä rakentamattoman ranta-alueen rauhalliseen maisemaan eivät mielestämme sovi minkäänlaiset valmiiksi suunnitellut ja rakennetut melua aiheuttavat temppualueet luonnon kustannuksella. Kaiken lisäksi tästä Kukkilintu-suunnitelmasta ei ole ennen syksyä 2022 kysytty lähitalojen ja taloyhtiöiden asukkailta, mitä hyvä tapa vaatii ja mitä sopii ihmetellä. Juuri Koulukadun ja Eteläkadun kulmaan suunnitellut temppualueet koskettavat meitä ja monia satoja muita asukkaita.

Emme suinkaan vastusta jokirannan luontoreittien ehostamista, uusia penkkejä, puuistutuksia tai muita järkeviä suunnitelmia – emmekä ole niin sanotusti “jalka haudassa, kaiken kehityksen vastustajia”. Nykyinen tilanne sopii kaikille sellaisenaan ja esimerkiksi frisbeeharrastajat, palloilulajien pelaajat, lenkkeilijät, hiihtäjät, muut kuntoilijat, niin aikuiset, lapset , vanhat kuin nuoret ovat tervetulleita talojemme edustalle. Omaehtoinen harrastustoiminta, jota on jo nyt riittämiin Koivuniemen kentällä ja lähialueilla on ilo silmille! Lisärakentamista, valmiiksi suunniteltujen paikkojen tai pysäköintialueiden muodossa emme kaipaa.”

Lea Pulliainen ( Vinkkelin hallituksen puh.joht. -ja KOKO hallitus, kokouksessaan 14.11.2022)

Öisinajattelija (myös Vinkkelin hallituksen jäsen)

/ ks. ja allekirjoita  myös kuntalaisaloite:  https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/26842