Ex-kansanedustaja , ”LapinKultapoika” Esko-Juhani Tennilä tunnettiin eduskunnassa asiantuntevana syrjäseutujen ihmisten edusmiehenä. Hänelle aluepolitiikka oli toiminnan keskiössä vuosikymmeniä – ja on näköjään yhä.
Tennilä esiintyi nimittäin tiistaina (27.3.) YLEn aamupäivän Ajantasassa ja käytti puheenvuoron Suomen Nato-houkutuksista, varuskuntien lakkauttamisien yhteydessä. Asiathan nivoutuvat ilman muuta yhteen:
kansalaisten olematon Nato-kannatus voi saada siivet kun ensin ajetaan alas oma aluepuolustus, yleinen asevelvollisuus ja puolustuskyky yleensä.
Tennilä ihmetteli mm sitä, mitä kummallista siinä oli, että puolustusministeri Wallin yritti vaikuttaa varuskunta-asiassa poliittisesti ja veti kotiinpäin. Niin kai kuuluukin tehdä. Toinen asia on sitten menettelytavat ja salailu ja se mikä mahtaa olla lopputulos varuskuntien lakkauttamisessa. Toisaalta: Wallinin sähläilyn ansiosta pääministeri Jyrki Katainen sekä koko muu hallitus ja sen kokomusta Nato-politiikka on päästetty pälkähästä. Vaikeneminen on tietoista.
Esko-Juhani Tennilän mielestä puolustusvoimien leikkaukset heikentävät puolustuskykyä ja ovat riski aluepuolustukselle. Aluepuolustus edellyttää yleistä asevelvollisuutta, Nato-politiikka ei.
Kun nyt esitetään 6 varuskunnan lakkauttamista, työpaikkoja menee reilut 2000 kpl. Yli 1000 ihmistä, juuri syrjäseuduilla, irtisanotaan suoraan. Varuskunta-asiassa on myös unohdettu yleinen turvallisuus, esimerkiksi Itä-Suomessa. Varusmiehiä on kautta aikojen käytetty pelastusväkenä, eksyneiden etsinnöissä, suuronneomuuksien jälkitöissä jne. Esimerkiksi Ivalon rajakomppania on säilytetty osin juuuri näistä syistä.
Tennilä kytkee armeijan säästöt / varuskuntien lakkauttamisen ja Suomen Nato-yhteensopivuuden samaan liekanaruun. Jatkamalla puolustusvoimien alasajo-linjaa, päädytään lopulta Nato-jäsenyyteen. Nato voi saada juuri näistä ”säästösyistä” kannatusta myös kansalaisten keskuudessa kun ”maanpuolustuksessa” ei nähdä enää muuta vaihtoehtoa.
Ja ”LapinKultapojan” loppupäätelmä: Nato-vaihtoehto on lopulta kaiken lisäksi kalliimpi kuin yleinen asevelvollisuus. Myös ulkoistettu ohjaus lisääntyy. Jo nyt Nato-yhteensopivuus on selviö (kuten Esko Seppänenkin on monissa yhteyksissä varoittanut) ,ja esimerkiksi Hornettien muuttaminen pommikoneiksi saa miettimään, tullaanko niitä käyttämään juuri jossakin Nato-operaatiossa.
Tennilä kysyy lopuksi: Onko hallituksessa enää vain kaksi oikeasti vasemmistolaista kansanedustajaa? (tarkoittaen ilmeisesti vasen-ryhmää?). Sitäkö se hallituksessa oleskelu teettää?
Öisinajattelija